Yhteisvoimaa vertaistuesta

Tikoteekkiin kokoontui maaliskuussa 2019 ryhmä puhevammaisia ihmisiä keskustelemaan vertaistuesta. Tapaamisessa todettiin yhteistuumin, että puhevammaisten ihmisten itse järjestämää vertaistoimintaa kaivataan huomattavasti enemmän ja tähän toivotaan apua järjestöiltä tai muilta yhteistyökumppaneilta muuan muassa tarvittavien tilojen osalta.

Oulun porisijat kokoontuvat jo toista vuotta

Oulussa on Liisa Mertalan johdolla näytetty mallia, miten homma saadaan toimimaan. Liisa aloitti maaliskuussa 2018 vertaistukiryhmän vetämisen puhevammaisille ihmisille. Hänellä oli aikaisempaa kokemusta Kynnys ry:n SAMAT-toiminnan perhetapaamisten vertaisohjaamisesta. Puheterapeuttinsa kautta Liisa Mertala löysi itselleen toisen vetäjän, Lassen. Nyt Lassen tilalla on aloittanut Salla Saukkoriipi.

Oulun Porina-ryhymä kokoontuu kerran kuukaudessa parin tunnin ajan. Ryhmän toiminta on muotoutunut vähitellen. Ensimmäisellä kerralla paikalla ei ollut ketään ulkopuolista. Nykyään mukana on yleensä puheterapeutti ja yleisavustaja. Porina-ryhymän kokoontumistilat, yleisavustaja sekä tarjoilut saadaan Kynnyksen SAMAT-perhetoiminnan kautta.

”Ensimmäisillä kerroilla kävijöitä ei juuri ollut, mutta pikkuhiljaa alkoi muutamia käydä. Aluksi porukka vaihteli, mutta nyt on ollut muutamia kertoja samoja ihmisiä. Joillakin on oma avustaja tai tulkki mukanaan. Minullakin on tulkki paikalla aina silloin, kun olen saanut sellaisen käyttööni”, kertoo Liisa Mertala.

”Ryhmässä on kaikenikäisiä osallistujia. Nuorin on ollut parikymppinen ja vanhin 70-vuotias. Osalla osallistujista puhevamma on synnynnäinen, osalla se on tullut elämän aikana”, jatkaa Liisa.

Syksyn porisijoiden määrä yllätti

”Kuluvan syksyn ensimmäinen kokoontuminen oli syyskuussa. Ajattelin ennakkoon, että vakioporukasta voisi joku tulla. Edellisenä päivänä neljän jälkeen lähetettiin tulkin nimi. Sukunimi oli outo ja ajattelin, että onko tulkki vaihtanut sukunimeä kesän aikana. Tulkki tuli 15 minuuttia ennen ryhmän alkua. Ahaa, sinä oletkin uusi tulkki! Porukkaa tuli sisään ja samalla yritän siinä tervehtiä tulijoita ja selittää tulkille miten toimitaan. Mietin saako uusi tulkki heti edes selvää puheestani”, muistelee Liisa Mertala.

”Olin todella yllättynyt, kun tupa tulikin täyteen! Porukassa oli tuttuja ja pari uuttakin osallistujaa. Kahdella oli tulkki mukanaan ja tulkit olivat minulle tuttuja. Parilla ryhmäläisellä oli myös avustaja mukanaan. Kaikkiaan meitä oli paikalla kolmetoista!”

”Tulkin kanssa meni ihan hyvin, vaikka Kela ei ollut esittänyt perehdytystä, joka yleensä uudelle tulkille annetaan. Muut tulkit ja ryhmäläiset auttoivat, kun uusi tulkki ei pääsyt kärrylle. Ohjeistin, että tulkkaa kaikki minun puheeni nyt, kun oli uusia kasvoja paikalla.”

Aiheita riittää

Ryhmässä vaihdellaan yleensä aluksi kuulumiset ja sitten jutellaan kokemuksista tulkkauspalvelusta, puheterapiasta, kuntoutuksesta, puhevamman aiheuttamista haasteista ja monesta muusta asiasta.

Muiden ihmisten suhtautumisesta riittää kerrottavaa. Ihmiset puhuvat tulkille tai avustajalle asianomaisen sijaan, liikkumisen tai puhetavan perusteella luullaan juopoksi ja ”ilmiannetaan” Alkon myymälässä. Myös tuijottelu koetaan kiusalliseksi ja alentavaksi.

Tulkkauspalvelun haasteista riittää aina asiaa. Tulkin saamista pidetään arpapelinä, mikä haittaa asioiden suunnittelua ja minkä tahansa tapaamisen sopimista. Vielä hankalammaksi menee niissä tilanteissa, kun tulkin lisäksi olisi tarvetta myös avustajalle. Puhumattakaan tilanteista, jolloin avustaja on paikalla, mutta yllättäen tilanteessa tarvittaisiinkin tulkkia.

”Tulkin ja avustajan tehtävien yhdistäminen yhdelle henkilölle. Kahden henkilön mukana raahaaminen käy raskaaksi”, on yhden ryhmäläisen toivomus. ”Tutut kuskit toisivat turvallisuutta ja sujuvuutta”, toivoo toinen ryhmäläinen. Huolena on myös puhevammaisten ihmisten työllistyminen ja tulkkien riittämättömyys ja se, että luottamuksellista suhdetta ei pääse syntymään.

Vertaistuki luo yhteistä vahvuutta

Piirroshahmoja, joiden puhekuplassa kysytään Miten sanoisit, jos et voisi puhua?Porina-ryhymän toinen vetäjä Salla Saukkoriipi on myös taitava piirtäjä ja kuvittaja.

Porinaryhmäläiset ovat antaneet hyvää palautetta vertaistukiryhmästään. ”Ihanaa kokoontua: lämmin vastaanotto”, toteaa yksi. ”Vaihtelua ja toimintaa arkeen”, sanoo toinen. Esille nostetaan myös kokemuksien jakaminen sekä yhteinen vahvuus ja perspektiivi.

Porina-ryhymän esite (pdf)
Porina-ryhymän aikataulu (pdf)

Hetkiä Liisan arjessa -videossa pääset myös Porina-ryhymän tunnelmiin (www.youtube.com):

Teksti: suunnittelija Anu Sallinen (Tikoteekki) | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).