Kun halvaannuin ja menetin puhekykyni v. 2004, luulin menettäneeni myös opettajuuteni iäksi. ”Kerran opettaja, aina opettaja” toteutui kuitenkin kohdallani onnekkaasti, kun tammikuussa 2015 käynnistin Elämän erityisopettaja -luennot. Esityksiä seurataan hiiskumattoman hiljaa Olen kolmen lapsen äiti. Kaikkia […]lue lisää
Tikoteekkiin kokoontui maaliskuussa 2019 ryhmä puhevammaisia ihmisiä keskustelemaan vertaistuesta. Tapaamisessa todettiin yhteistuumin, että puhevammaisten ihmisten itse järjestämää vertaistoimintaa kaivataan huomattavasti enemmän ja tähän toivotaan apua järjestöiltä tai muilta yhteistyökumppaneilta muuan muassa tarvittavien tilojen osalta. Oulun porisijat […]lue lisää
”Epäselvä puheeni on aiheuttanut muissa hämmästystä ja kummastusta puhumattakaan kommelluksista ja noloista tilanteista. Tosin joskus siitä on ollut myös hyötyä, ja hyvät naurutkin se on saanut aikaan”, näin kertoo Liisa Mertala omista kokemuksistaan. Liisa Mertalan mielestä […]lue lisää
Vammaisten lasten näkemykset sivuutetaan edelleenkin herkästi, vaikka lainsäädäntö edellyttää palveluissa lapsen näkemysten selvittämistä ja korostaa lapsen osallisuutta myös palveluita kehitettäessä. Lasten aidon osallisuuden ja toimijuuden mahdollistamiseksi tarvitaan tietoa lapsilta heidän omista näkökulmistaan ja ajatuksistaan. Tarvitaan useita […]lue lisää
Sillalla 2014 -seminaarin avasi Petri Kähtävä. Puheessaan hän kertoi elämästään siitä lähtien, kun hän sairastui vakavasti kuusivuotiaana. Sairauden myötä Petri menetti puhe- ja liikuntakykynsä. Moni asia piti opetella uudestaan. Aluksi Petri puhui silmillään ja piktogrammi-kuvilla. Se […]lue lisää