Puhevammaisten tulkki: ”Tärkeintä on kohtaamisen taito”
”Puhevammaisten tulkin pitää olla avoin ja keskittymiskykyinen”, sanoo Johannes Kaikkonen, puhevammaisten tulkki ja tulkkialan yrittäjä. Hänestä työssä parasta on, kun keskustelutilanteen kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan. Moniulotteista työtä jaksaa, kun se tuntuu mielekkäältä ja kollegoilta saa tukea.
Johannes Kaikkonen on rovaniemeläinen viittomakielen tulkki, puhevammaisten tulkki sekä tulkkaus- ja viestintäalan yrittäjä.
”Valmistuin ensin viittomakielen tulkiksi, ja tutustuin puhevammaisten tulkkaukseen työharjoittelussa ollessani. Työ tuntui heti tutulta ja omalta. Minulla on lähipiirissä puhevammaisia henkilöitä, ja olin kohdannut myös puhevammaisia oppilaita, kun työskentelin aiemmin erityiskoulussa. Valmistuin puhevammaisten tulkiksi vuonna 2016, ja olen ollut alalla siitä lähtien, nyt noin puolentoista vuoden ajan yrittäjänä”, hän kertoo.
Asiointitilanteista yhteisiin lukuhetkiin
Tyypillistä puhevammaisten tulkin työpäivää on vaikea kuvailla. Johannes Kaikkonen kertoo, että hänen työhönsä kuuluu paljon autolla ajamista – etenkin Pohjois-Suomessa välimatkat ovat pitkiä – ja ennakointia. Tulkin pitää olla tarkka siitä, että hänen kalenterinsa on ajan tasalla Kelan kautta tulevia tulkkaustilauksia varten ja että hän perehtyy asiakkaisiin ja tulkkaustilanteisiin ennalta.
Kaikki muu on varsin vaihtelevaa, vaikka Kaikkosella on paljon tuttuja vakioasiakkaita, joiden kanssa hoidetaan tuttuja tulkkaustilanteita.
”Asiakkaat ovat monen ikäisiä ja tilanteet monenlaisia”, Kaikkonen sanoo. ”Asiakkainani on niin pieniä koululaisia kuin vanhuksia, joskin suurin osa asiakkaista on aikuisia. Tulkkaustilanteet ovat usein erilaisia asiointitilanteita, mutta työhöni kuuluu säännöllisesti myös esimerkiksi kirjeiden ja lehtien lukemista asiakkaalle. Useimmiten päivään mahtuu yhdestä neljään tulkkauskeikkaa.”
Työtilanteet ovat paitsi moninaisia myös yllättäviä. ”Kun kalenteri on auki, työtilaus voi tulla nopeallakin aikataululla. Tulkin pitää osata perehtyä asiakkaisiin nopeasti ja hallita erilaisia kommunikaatiotapoja. Tulkin on myös tärkeää tietää, mitä hän ei osaa. Jos ei hallitse asiakkaan kommunikointitapaa, pitää kieltäytyä työtehtävästä.”
Kaikkoselle vaihteleva työnkuva on mieleen. ”Minulle sopii työ, jossa pitää pystyä menemään ja hyppäämään tilanteesta toiseen.”
Aitoja kohtaamisia
Johannes Kaikkonen sanoo, että tärkeintä puhevammaisten tulkin työssä tarvittavaa taitoa ei opi koulun penkillä.
”Tässä työssä tärkeintä on taito kohdata erilaisia ihmisiä. Kaikki lähtee avoimesta mielestä ja halusta luoda yhteys toiseen ihmiseen. Jos puuttuu kyky kohdata ja keskittyä, kommunikaatiomenetelmien osaaminen ei auta”, hän pohtii.
Oikean asenteen lisäksi puhevammaisten tulkkia auttaa yleissivistys. ”Vaikka toimin tilanteessa ’vain’ tulkkina, hyvä yleissivistys auttaa. Pitää tietää, mitä eri termit, kuten afasia, tarkoittavat, ja miten erilaiset lääkärikuviot menevät. Tulkkaustilanteessa on helpompi päästä kärryille, mistä puhutaan, kun tietää asioista yleisesti. Minusta tulkin on hyvä olla utelias ja tietää vähän kaikista asioista, sillä pääsee pitkälle.”
Puhevammaisten tulkin työ tuntuu Kaikkosesta joskus tutkijan työltä.
”Pitää etsiä ja löytää ratkaisuja ja pitää osata kysyä paljon kysymyksiä. Usein kynä ja paperi auttavat hahmottamaan ajatuspolkua tilanteen osapuolille. Joskus sillä polulla kuljetaan tulkkaustilanteessa eteenpäin, joskus pitää osata kääntyä takaisin alkuun”, hän kuvailee. ”Tulkin pitää osata erilaisia keinoja, joilla hän varmistaa yhteisen ymmärryksen tulkkaustilanteessa.”
Palkitsevinta työssä ovatkin Kaikkosesta hetket, jolloin kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä: tulkattava asiakas, puhevammaisten tulkki ja myös kaikki muut tilanteen osapuolet, vaikkapa lääkäri.
”Asiakkaasta näkee usein helposti, että hän on tullut ymmärretyksi ja on iloinen ja helpottunut. Tulkkaustilanteet, joissa kaikki ovat tyytyväisiä, ovat ehkä parasta tässä työssä.”
Tukea kollegoilta
Aina asiakas ei voi olla tyytyväinen tulkkaustilanteeseen, eikä tulkki voi vaikuttaa asiaan.
”Kaikki tilanteet eivät etene kuten asiakas haluaa. Joskus asiakkaan on vaikea ymmärtää tulkin roolia, ja hän saattaa ikävässä tilanteessa purkaa harmiaan tulkkiin”, Johannes Kaikkonen kertoo.
Puhevammaisten tulkin työ on itsenäistä, mutta asioita on silti hyvä käydä läpi muiden tulkkien kanssa.
”Toinen puhevammaisten tulkki ymmärtää, mistä puhun, vaikka toki kunnioitamme vaitiolovelvollisuutta asiakastietojen suhteen. Täällä Pohjois-Suomessa ei ole kovin paljon tulkkeja ja työskentelemme eri työnantajilla, mutta annamme silti kollegiaalista tukea toisillemme”, Kaikkonen kiittelee.
Katso video: Tulkin päivä
Videolla puhevammaisten tulkit Sanna Koivisto ja Johannes Kaikkonen pohtivat työtään eri näkökulmista sekä tulkkaavat asiakkaitaan erilaisissa tilanteissa. Videon on tuottanut Tikoteekki ja se valmistui puhevammaisten viikolle 2022.
Kirjoita kommentti