Tieto puhevammaisten tulkin työn etiikasta auttaa tulkkia ja asiakasta

Puhevammaisten tulkin työtä ohjaa tulkin ammattieettinen säännöstö. Asioimistulkin eettiset ohjeet on päivitetty tammikuussa 2021; vuonna 2013 tuli voimaan asioimistulkin ammattisäännöstö, jonka laatimiseen osallistui myös Suomen Puhevammaisten Tulkit ry.

Sanna Kirjonen ja Outi Manunen selvittivät tulkin ammattieettisen säännöstön noudattamista Tulkki YAMK – Tulkkaustoiminnan kehittäminen -koulutuksen opinnäytetyössään Katseenkestävää tulkkausta – Vinkkejä ja työkaluja puhevammaisten tulkkien eettiseen työskentelyyn (Humak 2022). Opinnäytetyön aihe oli helppo valita.

”Opintojen alusta lähtien oli tunne, että haluamme tutkia puhevammaisten tulkin työn eettistä puolta. Alan käytännöt ovat kirjavat. Tulkit tai heidän asiakkaansa eivät aina tiedä, miten tulisi toimia”, Manunen kuvaa tilannetta. Hän on koulutukseltaan kommunikaatio-ohjaaja sekä viittomakielen ja puhevammaisten tulkki.

”Minäkin olin havainnut jo harjoitteluvaiheessa tiettyjä epäkohtia”, Kirjonen jatkaa. Hän on yrittäjä, kouluttaja ja puhevammaisten tulkki. ”Uuden tai ylipäätään yksittäisen tulkin on kuitenkin vaikea kyseenalaistaa niitä. Halusimme selvittää tarkemmin tulkin työtä ja kehittää sitä.”

Tässä työkaluksi valikoitui verkkokyselytyökalulla tehty kvalitatiivinen tutkimus. Kysely lähetettiin kaikille Kelan palvelutuottajien sivuilta löytyville puhevammaisten tulkeille ja siitä tiedotettiin myös Suomen Puhevammaisten Tulkit ry:n sosiaalisen median kanavissa. Kyselyssä oli sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä tulkin omista taustatiedoista, eettisyydestä ja tulkin roolista, kommunikaatiomenetelmistä ja -välineistä sekä asiakkaan näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 48 tulkkia.

Mitä tulkin rooliin kuuluu?

Sanna Kirjonen ja Outi Manunen kiittävät kyselyyn vastanneita avoimuudesta. ”Esimerkkejä tuotiin rohkeasti esiin. Vastaukset osoittivat, että puhevammaisten tulkit ovat kiinnostuneita kehittämään alaa ja tahtoisivat, että kaikki pitäisivät kiinni yhteisistä pelisäännöistä”, Kirjonen sanoo.

Kyselyn perusteella eniten haasteita tulkin työhön tuovat avustaminen, koulutukseen liittyvät haasteet sekä eettisyys. Tulkki saattaa joutua kiusalliseen tai hankalaan tilanteeseen, jos hänen oletetaan esimerkiksi tekevän asioita, jotka ovat osa avustajan työtä ja ammattitaitoa. Koulutuksessa ongelmalliseksi koettiin se, että sitä tarjotaan kahdella koulutusasteella, mikä voi osaltaan johtaa erilaisiin käsityksiin työstä ja tulkin roolista. Eettiset pulmat liittyivät esimerkiksi työn tilaamiseen. Tulkkauspalvelun pitää perustua asiakkaan tarpeeseen ja kalenteriin, ei tulkin aikatauluihin. Epäeettisiä ovat myös tilanteet, joissa tulkilla ei ole ennakkotietoa asiakkaan vammasta tai mahdollisista lisävammoista tai osaamista asiakkaan käyttämästä kommunikaatiomenetelmästä.

Eettisen työskentelyn opas auttaa tulkkia

Puhevammaisten tulkeille tehtyyn kyselyyn sekä tulkkien ammattieettisiin sääntöihin peilaten Sanna Kirjonen ja Outi Manunen laativat oppaan tulkkien työstä. Opas Vinkkejä ja työkaluja puhevammaisten tulkkien eettiseen työskentelyyn on julkaistu pdf-versiona Papunetissä.

Oppaasta selviävät helposti perusperiaatteet. Eettistä toimintaa on esimerkiksi se, että puhevammaisten tulkki ei sovi asiakkaan kanssa seuraavista tulkkauksista, ei oleta mitä asiakas vastaa eikä puhu hänen puolestaan, ei päätä asioita asiakkaan puolesta tai tuo esiin omia mielipiteitään. Oppaaseen on koottu myös pikavinkit eettisten sääntöjen toteuttamiseen käytännössä:

• Ole kärsivällinen; anna asiakkaalle aikaa vastaamiseen, äläkä oleta, mitä asiakas vastaa.
• Kysy, varmenna ja tarkenna.
• Pohdi omaa eettistä toimintaasi ja ota opiksi virheistä.
• Ammattietiikkaa tulee noudattaa, mutta maalaisjärjen käyttö on sallittua/suotavaa.
• Pysy tulkin roolissa.

Lisää keskustelua ja tutkimusta tarvitaan

Puhevammaisten tulkkia auttaa työssään, että muutkin tietävät, mitä hänen työtehtäviinsä kuuluu. Silloin tulkki voi välttyä ristiriitatilanteilta. Sanna Kirjonen ja Outi Manunen toivovatkin, että tulkkien työstä puhuttaisiin nykyistä enemmän.

”Myös asiakkaiden ja heidän lähipiirinsä olisi hyvä tuntea puhevammaisten tulkin eettiset pelisäännöt. Tietoa ja koulutustakin säännöistä tarvittaisiin muassa asumisyksiköihin. Esimerkiksi Kela voisi vastata tästä”, Kirjonen linjaa.

”Alalla voisi olla myös eettinen työryhmä, jonne voisi viedä ongelmia ja kysymyksiä nimettömästikin”, Manunen pohtii. ”Usein työn tilanteet ovat herkkiä, eikä niistä siksi haluta puhua omalla nimellä. Tähän vaikuttaa myös alan kova kilpailutilanne: ei haluta olla hankalia.”

Puhevammaisten tulkkien työstä ja etenkin sen eettisestä puolesta tarvittaisiin lisää tietoa ja tutkimusta Kirjosen ja Manusen opinnäytetutkimuksen jälkeenkin. ”Seuraavan kyselyn puhevammaisten tulkin työstä voisi osoittaa asiakkaille, puolisoille, palvelukodin henkilöstölle ja avustajille, siis ihmisille, jotka käyttävät tai tilaavat tulkin palveluja”, Manunen visio. ”Tieto ja selkeät pelisäännöt helpottaisivat kaikkia.”

Lue myös

• Kehitysvammaliiton Papunetissä julkaistu opas Vinkkejä ja työkaluja puhevammaisten tulkkien eettiseen työskentelyyn (pdf)
• Opinnäytetyö Kirjonen, Sanna & Manunen, Outi 2022: Katseenkestävää tulkkausta: vinkkejä ja työkaluja puhevammaisten tulkkien eettiseen työskentelyyn (Humak)
• Tulkin ammattieettinen säännöstö Suomen Puhevammaisten Tulkit ry:n verkkosivuilla