Siunsoten palvelujohtaja Jari Nevanto: Työntekijöiden vuorovaikutusosaaminen on kaikkien parhaaksi

– Työntekijöiden vuorovaikutusosaamisesta on hyötyä sekä asiakkaille että työntekijöille, sanoo Jari Nevanto, palvelujohtaja Siunsotesta. Hyvät vuorovaikutustaidot parantavat asiakkaiden hyvinvointia ja yksiköiden ilmapiiriä. Monipuolisella kommunikaatio-osaamisella voidaan myös ennalta ehkäistä ongelmia. Nevanto kertoo, miten vuorovaikutustyö ja -osaaminen mahdollistetaan Siunsotessa.

– Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-osaaminen on keskeinen osa työntekijöidemme ammattitaitoa, linjaa Jari Nevanto, Siunsoten vammaispalvelujen asumisen sekä työ- ja päivätoiminnan palvelujohtaja.

Organisaatiossa on luotu käytänteitä siihen, että vammaispalveluissa asiakastyötä tekevät ammattilaiset voivat kehittää vuorovaikutusosaamistaan ja heidän asiakkaansa saavat mahdollisimman laadukasta hoitoa ja palvelua.  Siunsote on esimerkiksi mukana Kehitysvammaliiton Tikoteekin koordinoimassa OIVA-verkostossa. OIVA on vuorovaikutusmalli ja prosessi työyhteisöjen vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Siunsoteen on koulutettu useampi OIVA-ohjaaja. He jakavat osaamistaan omissa työyhteisöissään ja ohjaavat OIVA-prosesseja myös muissa Siunsoten yksiköissä.

Johdon tehtävä on mahdollistaa

Jari Nevanto on toiminut parinkymmenen vuoden ajan sote-puolen hallinnollisissa ja päättävissä työtehtävissä. Hallinnolliset muutokset ovat tuoneet uusia organisaatiota, viimeisimpänä hyvinvointialueen.

– Muutoksista huolimatta meillä on aina ollut toimintakulttuuri, jossa nähdään työntekijöiden vuorovaikutusosaamisen merkitys niille asiakkaille, joilla on itsellään vuorovaikutuksen haasteita, hän kertoo. – Olemme halunneet parantaa vammaispalvelujen työ- ja päivätoiminnan sekä asumisyksiköiden puhumattomien asiakkaiden asioita työntekijöiden vuorovaikutusosaamisen kautta jo ennen kuin lainsäädäntö sitä edellytti. Meillä on pitkät perinteet tässä. Kiitos kuuluu meillä työskennelleille puheterapeuteille ja AAC-ohjaajille.

Toimintakulttuurin lisäksi tarvitaan virallisia rakenteita ja sopimuksia.

– Esimerkiksi OIVA-ohjaajilla on sopimus siitä, että he ovat organisaatiomme kommunikaatiotukihenkilöitä. Sopimus mahdollistaa, että heillä on aikaa vuorovaikutustyöhön. Samalla sopimus on organisaatiomme esihenkilöille viesti siitä, että näillä työntekijöillä on erityistehtävä, Nevanto kuvaa.

Hyvät käytänteet ovat myös sitä, että työ on järjestelmällistä.

– Yksiköissä pitää suunnitella hyvissä ajoin, usein jo kuukausia etukäteen, milloin OIVA-ohjaajat lähtevät eri puolille Siunsotea kouluttamaan muita työntekijöitä. Monien työ on kolmivuorotyötä, joten työvuorot pitää suunnitella tarkkaan, samoin mahdolliset sijaisuudet.

Nämä järjestelyt tehdään suoraan yksiköissä. Asiakastyön parhaita asiantuntijoita ja kehittäjiä ovat ne, jotka työtä tekevät.

– Käytännön työssä vallan pitää olla siellä missä itse työkin. Siksi esimerkiksi OIVA-ohjaajilla on meillä aika vapaat kädet. Käytännössä ohjaaja on itsenäinen asiantuntija, joka suunnittelee työnsä ja pohtii itse tai työporukkansa kanssa, missä olisi yksiköitä, joita pitäisi kouluttaa vuorovaikutusasioissa, Nevanto kertoo. –  Johdon tehtävä on pitää tärkeitä asioita yllä, järjestää niille resurssit ja luoda rakenteita, jotka viestivät, että tämä on meille merkityksellistä.

Toisaalta esimerkiksi nykyisessä hyvinvointialuemallissa vammaispalvelut on yksi osa isoa kokonaisuutta. Nevanto näkee tärkeänä tehtävänään myös pitää hyvien, toimivien ratkaisujen puolta, ettei vammaispalvelujen hyviä toimintamalleja kadoteta hallinnollisten uudistusten myötä. – Vammaispalvelun pitää vahtia asioita ja tarvittaessa puuttua niihin.

Kaikkien parhaaksi

– Viime kädessä meidän tehtävämme on luoda asiakkaille mahdollisimman hyvä elämä, Jari Nevanto kiteyttää työnsä ytimen.

Siksi työntekijöiden vuorovaikutustaidot ovat niin tärkeitä ja heitä kannattaa aktiivisesti perehdyttää erilaisiin kommunikointikeinoihin.

– Hyvä vuorovaikutusosaaminen auttaa kohtaamaan erilaisia asiakkaita, myös heitä, joiden vuorovaikutuskeino ei ole puhe. Haastavien asiakkaiden kanssa vuorovaikutusosaamiseen panostaminen on myös ennalta ehkäisevää toimintaa. Kun asiakas ja työntekijä ymmärtävät toisiaan, yksikön ilmapiiri pysyy rauhallisena. Jos joudumme korjaavaan tilanteeseen, on jo menetetty jotain, Nevanto pohtii.

Asiakaskohtaamiset ja työpaikan ilmapiiri vaikuttavat luonnollisesti myös työhyvinvointiin.  – Työntekijätkin voivat paremmin, kun tilanteet eivät kärjisty. Meillä on työvoimapulaa sijaisista, kuten kaikkialla, mutta vakinaiset pestit on täytetty. Sanoisin, että työntekijämme ovat sitoutuneita: kun ihminen tulee meille töihin, hän usein myös jää, Nevanto sanoo.

Laadunvalvonta on jatkuvaa toimintaa

Hyvien käytänteiden luomisen ja juurruttamisen ohella Siunsotessa kiinnitetään erityistä huomiota palvelujen laadunvalvontaan.  Siunsotella on esimerkiksi kolmen vuoden projekti, jossa RAI-arviointi viedään kaikkiin asumisyksiköihin. Kehitysvammaisten RAI-ID on standardisoitu arviointiväline, jota käytetään aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden palvelutarpeen arviointiin ja henkilökohtaisen hoidon suunnitteluun sekä koti-, että laitosympäristössä. Väline auttaa tunnistamaan kehitysvammaisen henkilön tarpeet ja voimavarat.

– Käytännössä omaohjaajat ja hoitajat käyttävät arviointia asiakkaiden arjessa. Seuraavassa vaiheessa RAI otetaan mukaan asiakkaan palvelusuunnitelman rakentamiseen. Silloin mukana suunnitelmaa tekemässä on sosiaaliohjaaja, Nevanto kuvaa.

Tekeillä on myös RAI-mittareita ja THL:n osallisuusindikaattoria hyödyntävät laatuindikaattorit, joita aletaan käyttää asumisyksiköiden omavalvontasuunnitelmassa. Laatuindikaattorien avulla voidaan asettaa tavoitteita ja seurata niitä. – Indikaattorit liittyvät esimerkiksi siihen, kuinka monella prosentilla asiakkaista on kommunikoinnin vaikeuksia ja tarvetta puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käyttöön.

Nevanto sanoo, että laadunvalvonta ei saa jäädä vain sanatasolle. On myös tärkeää, etteivät kehittämisprojektit jää irrallisiksi, vaan ne jalkautuvat käytäntöön. – Lähdimme kehittämään RAI-työtä, niin että kun varsinainen laadunvalvontajärjestelmä otetaan käyttöön, meillä on jo mittareita, joilla asettaa tavoitteita ja arvioida toimintaa.

Lue lisää

Teksti: Jenni Saarilahti, Kaisa Martikainen | Kuva: Jari Nevanto | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).