Cynthia Cress kävi täällä

Amerikkalainen puheterapeutti ja tutkija Cynthia Cress veti luentosalin täyteen puheterapeutteja kesäkuussa Kipinäkeskuksen järjestämässä kaksipäiväisessä koulutuksessa. Ensimmäisenä päivänä Cress puhui AAC-käsitteen laajentamisesta, olemuskielisten lähi-ihmisille tarkoitetusta työkalusta ja varhaisen kommunikoinnin kuntoutuksesta. Toisena päivänä paneuduttiin autismikirjon lasten varhaiseen vuorovaikutukseen ja sen tukemiseen AAC-strategioilla.

AAC-käsitteen laajentaminen

Cress halusi haastaa perinteisen määritelmän, jossa AAC:lla tarkoitetaan kuvia, esineitä, viittomia, puhelaitteita ja kommunikointiohjelmia. Vaarana on, että keinosta tulee päämäärä, vaikka tavoitteena tulisi olla vuorovaikutuksen ja viestinnän vahvistaminen. Cressin mukaan meidän ei tule etsiä vastausta kysymykseen, mikä on paras AAC-keino, vaan mitkä ovat ne tilanteet, joissa AAC:sta on hyötyä.

Varhaiset kommunikoijat viestivät tietoisesti vain ajoittain. He ymmärtävät ja ilmaisevat itseään pääasiassa olemuskielen varassa. Olennaista on, että vuorovaikutuskumppanit herkistyvät huomaamaan ja tulkitsemaan heidän olemuskielisiä viestejään sekä vahvistamaan kaikkea vuorovaikutusta. Tällainen multimodaalinen viestintä on Cressin mukaan myös AAC:ta, jonka voi aloittaa heti syntymän jälkeen ja joka täydentyy ja muuttuu yksilöllisesti tarpeiden mukaan.

Varhaisen kommunikoijan viestinnän kuntoutus on Cressin mukaan toimivien kommunikointistrategioiden pohtimista yhdessä lähi-ihmisten kanssa. Keskeistä on etsiä tapoja, joilla lähi-ihminen voi tukea varhaisen kommunikoijan aktiivista roolia ja saada hänelle tunteen, että kommunikointi kannattaa.

Työkalu varhaisen kommunikoijan lähi-ihmisille

Cress käyttää Communication Signal Inventory -työkalua lähi-ihmisten kanssa työskennellessään. Ideana on, että lähi-ihmiset havainnoivat varhaista kommunikoijaa erilaisissa tilanteissa, pohtivat keskenään ja yhdessä kuntouttajan kanssa seuraavia asioita:

• Mitä henkilö tekee ja miten hän viestii olemuskielellään eri tilanteissa?
• Mitä ele tai toiminta mahdollisesti merkitsee eli minkälaisia tulkintoja lähi-ihmiset tekevät?
• Miten lähi-ihmiset toimivat, reagoivat ja vastaavat huomatessaan viestin?

Tikoteekki on tuottamassa Papunettiin loppuvuoden aikana työkalua, jossa on hyödynnetty samankaltaista ideaa.

Yksi asia kerrallaan

Keskeinen periaate kuntouksessa Cressin mielestä on ”yksi vaikea asia kerrallaan”. Liian monen asian opettelu samaan aikaan johtaa siihen, että sekä lähi-ihmiset että varhainen kommunikoija turhautuvat eikä kuntoutus tuota tuloksia. Vanhemmille tai muille läheisille voi olla liikaa esimerkiksi uuden kommunikointitavan harjoittelun kytkeminen muutenkin haasteelliseen ruokailutilanteeseen. Varhainen viestijä taas turhautuu helposti, jos hänen odotetaan pysyvän vuorovaikutuksessa kumppanin kanssa, keskittyvän ymmärtämään hänelle näytettyjä kuvia tai viittomia ja tämän lisäksi vielä osoittamaan kuvaa tai tuottamaan viittoman, joka vastaa omaa viestiä.

Kuntoutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että ammattilainen pohtii ja suunnittelee kuntoutusta yhdessä lähi-ihmisten kanssa, ja että valitut toimintatavat perustellaan ymmärrettävästi lähi-ihmisille.

Autismi on sosiaalisen kommunikoinnin häiriö

Autismikirjon henkilön vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kuntoutus ei Cressin mukaan eroa periaatteiltaan muiden ihmisten kuntoutuksesta. Lähtökohtana on ymmärtää, että autismi on primaaristi sosiaalisen kommunikoinnin häiriö.

Cressin määritelmän mukaan sosiaalisesti kommunikoidessaan lapsi itsenäisesti ja spontaanisti aloittaa viestinnän ilmaisten omia ajatuksiaan, tunteitaan, toiveitaan jne. Tämä tapahtuu luonnollisessa vuorovaikutustilanteessa toisen ihmisen kanssa. Sosiaalista kommunikointia on myös luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuva viestien ymmärtäminen.

Cressin mielestä on tärkeää, että sekä lapsen läheiset että ammattilaiset ymmärtävät, mitä sosiaalinen kommunikointi tarkoittaa. Siihen pyrkiminen on kuntoutuksen tärkein tavoite.

Kuntoutusmallien ryhmittely kolmeen ikkunaan

Cressin mukaan kuntoutusmallit voidaan ryhmitellä kolmeen ikkunaan. Yhteen ikkunaan kuuluvat sosiaalisen kommunikoinnin kuntoutusmallit, toiseen ikkunaan kielellistä ja kognitiivista kehitystä kuntouttavat mallit ja kolmanteen käyttäytymiseen ja puheeseen keskittyvät mallit. Sosiaalisen kommunikoinnin mallit painottavat kommunikoinnin ja kielen oppimista luonnollisissa yhdessäolon tilanteissa. Kielellisiä ja kognitiivisia taitoja vahvistavat mallit tähdentävät puolestaan esimerkiksi kielen käsitteiden vahvistamista. Cressin mukaan suurin osa puheterapeuttien ja opettajien käyttämistä perinteisistä menetelmistä kuuluu tähän ryhmään. Kolmanteen ikkunaan kuuluvat puheilmaisua ja käyttäytymistä korostavat menetelmät, joissa kannustetaan tuottamaan sanoja ja käyttäytymään toivotulla tavalla.

Kieltä, puhetta ja käyttäytymistä korostavat mallit eivät Cressin mukaan sovellu ensimmäisiksi menetelmiksi sosiaalisen kommunikoinnin kuntouttamiseen. Cress korosti, että jos halutaan kuntouttaa sosiaalista kommunikointia, tulee lähteä liikkeelle juuri tähän soveltuvista menetelmistä. Eri malleja tarvitaan kuntoutuksen eri vaiheissa, jotta kommunikoinnista tulee aitoa ja toimivaa. Olennaista on, että kuntouttaja tietää, mitä on tekemässä ja miksi.

Neljän T:n strategia

Cynthia Cress on kehittänyt sosiaalisen kommunikoinnin kuntoutusmallin, jota hän kutsuu ”neljän T:n strategiaksi”. Tätä mallia hän käyttää myös autismikirjon lasten kuntoutuksessa samalla kuitenkin huomioiden kunkin lapsen erityistarpeet.

Neljä T-kirjainta ovat alkukirjaimet sanoista temptation, trigger, transfer ja touch. Aikuisen tehtävänä on muokata omaa toimintaansa ja yhteistä tekemistä niin, että se houkuttelee lapsen vuorovaikutukseen luonnollisella tavalla (temptation). Houkuttelu tarkoittaa esimerkiksi vuorovaikutteisen leikin virittelyä, hassuttelua tai vain aikuisen olemusta, joka kertoo lapselle ”olen sinua varten”. ”Trigger” tarkoittaa lapsen luonnollista aloitetta. Olennaista on, että aikuinen hyväksyy lapsen aloitteen (esim. lapsi ei tee mitään tai pyrkii pois tilanteesta) ja vastaa lapsen aloitteisiin (”Ai sinulle riitti ja haluat lopettaa”). ”Transfer” on uuden, toimivamman tavan siirtämistä luonnolliseen tilanteeseen (aikuinen viittoo ”lopettaa” ja lapsen salliessa avustaa myös lasta viittomaan ko. viittoman). ”Touch” tarkoittaa kosketusaistin kautta palautteen antamista lapselle onnistuneesta viestinnästä (aikuinen koskettaa lapsen käsiä, joilla hän teki viittoman ja sanoo lapselle ”hienosti kerrottu”).

Uusia näkökulmia ja ristiriitaisia ajatuksia

Kahden koulutuspäivän aikana saimme sekä vahvistusta aikaisempaan että uusia näkökulmia kommunikoinnin kuntoutukseen. Välillä koimme ristiriitaiseksi sen, että Cynthia Cress ei aina tehnyt niin kuin opetti. Hämmentävää oli esimerkiksi se, kuinka Cress korosti, että sama ele tai liike voi tarkoittaa montaa asiaa kuten pyytämistä, sosiaalista viestiä tai kommentointia ja kumppanin tulee herkistyä tulkitsemaan viestejä monipuolisesti. Kuitenkin jokaisella Cressin näyttämällä videolla kumppani tulkitsi kaikki viestit pyytämiseksi. Cress myös korosti varhaisen viestijän aloitteellisen roolin vahvistamisen tärkeyttä, mutta suurimmaksi osaksi koulutuksessa näytetyillä videoilla oli tilanteita, joissa vuorovaikutus käynnistyi hänen kumppaninsa aloitteesta.

Yhteenvetona Cressin näkemyksistä kommunikoinnin kuntoutukseen voisimme tiivistää: Jos haluat vahvistaa sosiaalista kommunikointia, käytä tähän sopivia menetelmiä. Jos haluat, että puhevammainen ihminen oppii ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja ymmärtämään muita, vastaa hänen aloitteisiinsa, tulkitse ne viesteiksi ja hyväksy ajatukset juuri sellaisina kuin ne ovat. Ja ennen kaikkea, tee yhteistyötä lähi-ihmisten kanssa.

Lisätietoa
Communication Signal Inventory (pdf)
Cynthia Cress: How to use communication signal inventory to assess & plan intervention for early communicators (www.youtube.com, videon kesto 1 tunti)
Tiivistelmä Cynthia Cressin esityksestä Northwest Augmentative Communication Societyn konferenssissa