Työkaluja vuorovaikutuksen kuntoutukseen ja läheisten ohjaamiseen

Logopedian emeritaprofessori Anu Klippi pohtii blogikirjoituksessaan, kuinka logopedinen tieto on pitkälti kehittynyt lääketieteestä lainatun vajavuusparadigman varaan. Ihmisen puheen ja viestinnän ongelmia on tutkittu pääasiassa häiriöiden näkökulmasta, josta syystä kuntoutuskin on perinteisesti kohdennettu yksilön häiriöiden lieventämiseen.

Ihmisen viestintä ei kuitenkaan ole ympäristöstään irrallinen, yksilöllinen suoritus. Klippi toteaa, että keskustelukumppanilla on vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta erityisen ratkaiseva rooli tilanteissa, joissa toisena osapuolena on vaikeasti puhevammainen ihminen.

Logopedinen tutkimus onkin alkanut lisääntyvässä määrin painottua myös sosiaaliseen ja vuorovaikutukselliseen näkökulmaan. Tämä näkökulman muutos heijastuu myös kuntoutukseen ja haastaa kuntoutuksen ammattilaiset lisäämään ammattitaitoaan siinä, miten puhevammaisen ihmisen vuorovaikutuskumppanien taitoja ja puhevammaisen ihmisen ja kumppanin vuorovaikutussuhdetta voi vahvistaa. Käytännön työn näkökulmasta tiedämme myös, että vaikeasti puhevammaisten ihmisten vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kuntoutusta ei voi toteuttaa ilman lähi-ihmisiä.

OIVA-vuorovaikutusmalli

OIVA-vuorovaikutusmalli on Kehitysvammaliiton Tikoteekissa kehitetty toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa puhevammaisen ihmisen mahdollisuuksia olla aloitteellinen ja aktiivinen vuorovaikutuskumppani yhteisöissään. OIVA on kehitetty alun perin vaikeimmin kehitysvammaisten, varhaisten taitojen varassa viestivien ihmisten ja heidän yhteisöjensä tarpeisiin. OIVA sopii kuitenkin läheisten ohjaamisen työkaluksi kaikkiin tilanteisiin, joissa paneudutaan vuorovaikutuksen kuntoutukseen ja lähi-ihmisten rooliin vuorovaikutuskumppanina.

OIVAssa ajatellaan, että lähi-ihmisen taidot ja mukautumiskyky vaikuttavat ratkaisevasti vuorovaikutuksen onnistumiseen ja siihen, millaiset mahdollisuudet puhevammaisella ihmisellä on osallistua yhteiseen tilanteeseen. Onnistuneeseen vuorovaikutukseen tarvitaan sensitiivistä kumppania, jonka toiminnasta on löydettävissä osaavan kumppanuuden LOVIT-elementit.

OIVAn työmuotoja ovat OIVA-prosessi ja OIVA-klinikka. Näitä työmuotoja tukemaan Tikoteekki on järjestänyt vuodesta 2009 OIVA-ohjaajakoulutusta. Tänä vuonna OIVA-perhe on kasvanut, kun Tikoteekki on kehittänyt yhteistyössä Kommunikointikeskus Arjen puheterapeuttien kanssa OIVA-klinikan valmentajakoulutuksen.

OIVA-klinikan valmentajakoulutus

OIVA-klinikassa havainnoidaan videolta puhevammaisen ihmisen ja hänen läheistensä vuorovaikutusta eri ympäristöissä kuten kotona, koulussa tai työpaikalla. OIVA-klinikka kestää 4-5 kuukautta ja siihen sisältyy kuusi ohjaustapaamista.

OIVA-valmentajakoulutuksessa opiskelija saa tiedot, taidot ja työvälineet OIVA-klinikkajaksojen ohjaamiseen. OIVA-valmentajakoulutus kestää noin viisi kuukautta ja sisältää ennakkotehtävän sekä kolme lähiopetuspäivää. Lisäksi opiskelija harjoittelee OIVA-klinikkajakson ohjaamista oman asiakkaansa ja hänen lähi-ihmistensä kanssa. Koulutukseen voi hakeutua työntekijä, jolla on sosiaali-, terveys- tai opetusalan peruskoulutus ja jonka työnkuvaan sisältyy puhevammaisten ihmisten läheisten ohjaamista. OIVA-klinikan valmennuksia voi toteuttaa esimerkiksi osana puheterapeutin tai kommunikaatio-ohjaajan työtä.

OIVAn keskeisenä työvälineenä on vuorovaikutustilanteiden videoiminen. Opiskelija oppii valmentajakoulutuksen aikana käyttämään videoita voimavaralähtöisesti asiakkaan läheisten ohjaamiseen ja keskustelun virittämiseen. OIVA-klinikan valmentajakoulutuksessa opittuja taitoja on mahdollista soveltaa myös muuhun voimavaralähtöiseen läheisten ohjaamiseen.

OIVA-valmentajakoulutuksen pilottikoulutukseen osallistui puheterapeutteja ja puhevammaisten tulkki. Osallistujat kertoivat saaneensa paljon tai erittäin paljon lisää osaamista ja työvälineitä läheisten ohjaamiseen, taitoon käyttää videota ohjaamisen välineenä sekä taitoja ohjata läheisiä suunnitelmalliseen työskentelyyn myönteisesti ja läheisten ajatuksia kuunnellen.

”OIVA-valmentajakoulutuksen aikana yllätyin siitä, miten helppoa OIVA on ottaa käyttöön. Koulutus on kivasti rakennettu. Olen saanut varmuutta ohjaamiseen ja siihen, että pääsen ylipäätänsä keskustelemaan vuorovaikutuksesta asiakkaan vanhempien ja lähiyhteisöjen kanssa. OIVA on erittäin hyvä työkalu jutella vuorovaikutuksesta asiakkaan eri yhteisöjen kanssa. OIVA antaa mukavan tilan, ajan ja rauhan puhua ja löytää yhteiset asiat vuorovaikutuksesta”, toteaa puheterapeutti Sini Viskari.

Seuraava OIVA-klinikan valmentajakoulutus alkaa syksyllä 2019. Katso lisätietoja koulutuksesta.

Lisätietoa:
Klippi Anu (2019): Puhetta vuorovaikutuksesta
Kommunikoinnin kuntoutuksen vaiheet (papunet.net)
LOVIT – avain onnistuneeseen kohtaamiseen (papunet.net)
OIVA-vuorovaikutusmalli (tikoteekki.fi)

Teksti: erityisasiantuntija Kaisa Martikainen, Tikoteekki | Kuva: Pekka Elomaa | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).