Digiloikasta apua aikuisten lukivaikeuksiin

Digitalisaatiota vahvasti suosivassa yhteiskunnassamme löytyy ryhmä, joka hyötyisi merkittävästi tietoteknisistä laitteista ja sovelluksista, mutta tarvittava tieto ja palvelujärjestelmä puuttuvat. Tämän ryhmän muodostavat aikuiset, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita.

Spesifillä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudella on älykkyydestä riippumaton, neurologinen pohja. Se on myös voimakkaasti periytyvä eikä vaikeus häviä koulun päätyttyä. Peruskouluiän ohittaneiden on vaikea löytää lukivaikeuksiin liittyviä palveluita kuten lukivaikeuksien testaamista, ohjausta ja kompensoivia apuvälineitä.

Datero ry:n toiminnanjohtajan Marja-Sisko Palonevan mukaan lukiapuvälineiden olemassaoloa ja niiden hyötyjä ei tunneta yleisesti. Lukivaikeuksia kompensoivien apuvälineiden käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja opetetaan harvoin kuntoutuksen tai opetuksen ammatteihin johtavissa koulutuksissa. Vastuu lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineiden osaamisesta ja saatavuudesta on maassamme jäänyt yksittäisten ammattihenkilöiden satunnaisen kiinnostuksen varaan.

Pohjanmaalla kokeillaan maksutonta ohjausta matalalla kynnyksellä

Datero on käynnistänyt Älykkäitä välineitä – parempia tuloksia -hankkeen, jonka kohderyhmä on aikuiset, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita. Hankeaika on 2018 – 2020, ja se on suunnattu yli 18 vuotiaille Pohjanmaan maakunnassa asuville ja opiskeleville henkilöille. Tavoitteena on luoda toimiva palvelupolkumalli, joka parantaisi lukemisen ja kirjoittamisen haasteiden tunnistamista, palveluihin ohjautumista ja tietoteknisten sovellusten käyttöä osana työelämää, opiskelua ja vapaa-aikaa. Hanke tarjoaa matalan kynnyksen periaatteella maksutonta ohjausta. Ohjaukseen voi tulla ilman lähetettä tai diagnoosia ja palvelut ovat maksuttomia. Hankkeen rahoittaja on STEA- Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus.

Hankkeen projektipäällikkö Sonja Haga-Ericksonin mukaan digiyhteiskunta asettaa aikaisempaa suurempia vaatimuksia lukemisen ja kirjoittamisen taidoille. Toimitamme päivittäistä asiointia, kuten laskujen maksamista ja ostosten tekoa netissä, kirjoitetun kielen avulla. Aikaisemmin hoidimme huomattavasti enemmän asioita puhumalla. Koulussa ja yliopistossa itsenäisen opiskelun määrä näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Myös tämä asettaa lukemiselle ja kirjoittamiselle suuria vaatimuksia.

Hankkeen tarjoamia palveluita ei ole vielä löydetty

Sanonta ”alku aina hankalaa” sopii Dateron hankkeen alkuvaiheisiin. Aktiivisesta tiedottamisesta huolimatta vain harvat ohjauksesta hyötyvät henkilöt ovat löytäneet palvelut.

”Vaikka yliopiston opintopsykologit ovat kertoneet palveluistamme, opiskelijat eivät syystä tai toisesta ole olleet meihin yhteydessä. Palvelupolun raivaaminen ja rakentaminen vaatii siis vielä paljon työtä. Lisäksi on muokattava asenteita ja lisättävä avointa keskustelua. Ongelman turha piiottelu vain pahentaa yksilön kokemaa stressiä”, sanoo Sonja Haga-Erickson.

Projektipäällikkö on hieman yllättynyt siitä, että tärkeimmäksi kohderyhmäksi onkin osoittautunut ammattilaiset, jotka työssään kohtaavat henkilöitä, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita. He tarvitsevat parempia työkaluja asian tunnistamiseksi ja puheeksi ottamisen tueksi.

Projektipäällikkö Sonja Haga-Erickson toivoo, että useampi hankkeen tarjoamasta ohjauksesta hyötyvä löytäisi palvelun.

Tiedottaminen ja yhteistyökumppanit avainasemassa

”Tämän tyyppinen hanke tarvitsee asianomaisten lisäksi tiedottamista ihan joka puolelle: viranomaisille, työllistymispalveluiden sisällöstä sopivien tahojen päättäjille, oppilaitosten opintojen ohjaajille ja psykologeille sekä sosiaalipalveluiden, kuntoutuksen, työterveyden ja diakonian ammattilaisille. Ei pidä myöskään unohtaa kolmannen sektorin toimijoita”, toteaa Haga-Erickson.

”Hankkeen ohjausryhmässä on edustajia TE-toimistosta, Vaasan yliopistosta, Vaasan kaupungista ja Kuntoutussäätiöstä. Eri tahoja hyvin edustava ryhmä on osaava ja omistautunut. Hyviä käytännön yhteistyökumppaneita ovat olleet Suomen työväen sivistysliiton Oppi-VA hanke, Vaasan Settlementtiyhdistys, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, pohjanmaan liiton digituki-hanke ja Ammattikorkeakoulu Novia. Uusia yhteistyökumppaneita tulee toivon mukaan matkan varrella,” kertoo Haga-Erickson.

Tukea tulisi saada ilman leimaavaa menettelyä

”Kartoitamme aika tarkkaan ohjausta saaneiden henkilöiden aikaisemmin saadut tukimuodot, koulutuksen ja työllistymisen. Lisäksi meitä kiinnostaa koettu stressi eri tilanteissa sekä miten nämä aikuiset henkilöt hoitavat netissä asioinnin. Tavoitteena on myös, että asiakkaamme noin kolmen kuukauden jälkeen vastaavat palautekyselyyn siitä, miten lukemista ja kirjoittamista sujuvoittavat välineet ovat vaikuttaneet asiaan”, kertoo Haga-Erickson.

Sonja Haga-Ericksonin mielestä henkilöillä, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita, tulisi saada opiskeluun tarvittavat välineet helposti oppilaitokselta tai opiskelijoiden hyvinvointipalveluista. Työelämässä olisi hyvä tunnistaa nämä haasteet osana kognitiivista ergonomiaa (laitteen ja kognition yhteensovittaminen). Tukea tulisi tarjota ilman monimutkaista byrokratiaa ja yksilön kannalta leimaavaa menettelyä. Vastuun tulisi kuulua jollekin viranomaiselle tai organisaatiolle. Ongelman laajuudesta huolimatta lukemisen ja kirjoittamisen haasteet jäävät nyt vielä liikaa henkilön itsensä ratkaistaviksi.

Lisätietoa Älykkäitä välineitä – parempia tuloksia -hankkeesta Dateron verkkosivuilla