Välittämistä rohkeasti

Lähes jokaisen yrityksen, kunnan, säätiön ja järjestöjen toimintaa ohjaavat arvot.

Arvot löytyvät helposti yrityksen tai yhteisön nettisivuilta. Esimerkiksi suuret, asumispalveluita tuottavat yritykset ovat kirjanneet arvoikseen avoimuuden, luotettavuuden, toisen arvostamisen, välittämisen, lämminhenkisyyden, osaamisen, kasvun ja kehittämisen, kumppanuuden, yrittäjyyden ja tuloksellisuuden. Kuulostaa hyvältä ja oikealta, miksi siis palvelut eivät toimi ja yksiköitä joudutaan sulkemaan? Ehkä arvojen kirjaamisen lisäksi pitäisi laittaa näkyviin myös niiden painoarvo prosentteina, kuten Kelan kilpailutuksessa nähtiin; hinta 80 % ja laatu 20 %. Onko niin, että arvot ovat aina alisteisia yrityksen kannattavuudelle ja voitontavoittelulle.

Yhä useampi yritys, yhdistys ja jopa kunta nostaa yhdeksi toimintansa lähtökohdaksi ja arvoksi rohkeuden. Rohkeus arvona voidaan nähdä uskalluksena kokeilla uutta ja haastaa totuttua. Rohkeus voi tuottaa myös kriittisempää oman ja muiden toiminnan tarkastelua ja tuottaa sitä kautta muutoksen parempaan. Muutos edellyttää, että toiminnasta vastaava kantaa siitä myös vastuun.

Siksi rohkeuden parina tulisi olla vastuullisuus. Kun ääneen on todettu, että keisarilla ei ole vaatteita, pitää myös toimia. Omaiset, työntekijät ja järjestöt ovat toimineet: kannelleet aluehallintovirastoon, oikeusasiamiehelle, ammattiliitoille ja poliisille.

Rohkeutta ovat osoittaneet ne lukuisat työntekijät, jotka ovat irtisanoutuneet, kun työnantaja on toiminut epäeettisesti vanhusten ja vammaisten asumispalveluita tuottavissa yrityksissä. Toisaalta rohkeutta on ollut myös jäädä hoitamaan asiakkaita, vaikka seinät ovat kaatuneet ympäriltä.

Kaikki tämä on näyttänyt johtavan muutoksiin, mutta vastuunkantajien ääntä ei ole juurikaan kuulunut tai siinä on ollut selittelemisen makua.

Liian hiljaa on oltu myös siitä, että meillä on tuhansia ihmisiä pitkäaikaishoidossa ilman minkäänlaisia mahdollisuuksia ilmaista itseään. Puhumattomuus nähdään usein kuuluvan luonnollisena osana tiettyyn sairauteen tai vammaan. Mutta viestiä voi myös ilman sanoja. Yksinkertaisemmillaan se edellyttää työntekijöiltä aikaa ja rohkeutta pysähtyä, olla läsnä ja herkistyä kuulemaan eleitä, ilmeitä ja kehonkieltä. Ehkä tarvitaan myös piirtämistä, kirjoittamista, aakkostaulua, kuvia tai muita kommunikoinnin apuvälineitä.

Olemme vuoden aikana rakentaneet Tikoteekille uutta suuntaa osana Kehitysvammaliiton tulevaa strategiaa. Ihmisarvo, luottamus ja rohkeus ovat ne arvot, joille haluamme toimintamme perustuvan. Uskomme, että kohtaaminen on enemmän kuin puhetta. Siksi haluamme edelläkävijöinä haastaa olemassa olevaa ja tehdä näkymätöntä näkyväksi. Ja haluamme sillanrakentajina luoda yhdessä arvoa puhevammaisille ihmisille, heidän läheisilleen ja alan toimijoille. Toiminnassamme tämä toivottavasti näkyy rohkeampina avauksina, kannanottoina ja tekoina, jotta puhevammaiset ihmiset voivat olla enemmän osallisia ja tulla paremmin kuulluiksi yhteisöissään riippumatta kommunikointitaidoista.

Teksti: kehittämispäällikkö Eija Roisko, Tikoteekki | Kuva: www. pexels.com | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).