Mentalisaatio tuo vuorovaikutukseen avoimuutta ja luottamusta

Mentalisaatio on teoreettinen malli mielen toiminnasta. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä hahmottaa tarkoituksellinen mieli toiminnan taustalla. Puheterapeutti, psykoterapeutti ja kouluttaja Marjo Valtonen sanoo, että mentalisoivasta työotteesta on hyötyä niin ohjaustilanteissa kuin kaikessa vuorovaikutuksessa. Mentalisaatio luo avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin kohtaamisiin. Se auttaa tavoittelemaan toisen mieltä ja kokemusta ja siten lisää ymmärrystä vuorovaikutustilanteissa.

Mentalisaatiolla, mielentämisellä, tarkoitetaan sitä, että meillä on taito pitää mieli mielessä: keskittyä siihen, mitä itse tunnemme, ajattelemme ja miten reagoimme eri tilanteissa. Kun ymmärrämme paremmin itseämme, voimme ymmärtää paremmin myös toisen ihmisen mieltä, näkökulmaa ja toimintaa. Mentalisaation on tuonut Suomeen psykiatrian erikoislääkäri Matti Keinänen.

Puheterapeutti, psykoterapeutti ja sosionomi (amk), yrittäjä Marjo Valtonen kiinnostui mentalisaatiosta heti siitä kuultuaan. ”Mentalisaatio on meissä kaikissa oleva kyky, joka alkaa kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa. Kuitenkin se on myös taito, jota voi kehittää lopun ikäänsä. Mentalisaatiokyvyn vahvistumisen on ajateltu olevan yhteinen tekijä kaikkien eri psykoterapiasuuntausten vaikuttavuuden taustalla”, hän sanoo.

Valtonen on käynyt useita mentalisaatiokoulutuksia ja on valmistumassa mentalisaatioterapeutiksi. Koulutuksissa hän on perehtynyt mentalisaatioteoriaan, mutta myös siihen, miten mentalisoivaa työotetta voi hyödyntää hoitotyössä tai lasten kanssa toimiessa. Näistä aiheista hän kouluttaa myös itse. Esimerkiksi lapsella vuorovaikutustaitojen, kielenkehityksen tai aistisäätelyn poikkeavuudet vaikeuttavat mentalisaation kehittymistä, mutta tätä kehitystä voidaan tukea kuntoutuksella.

Terapeutti ei saa olla liian tietävä

”Mielentäminen tukee mielentämistä”, Marjo Valtonen kiteyttää. ”On keskeistä tunnistaa erilaisia ilmiöitä itsessään ja säädellä omaa tunnetilaansa. Kun on itse mentalisoivassa mielentilassa, on helpompi ohjata muita. On myös hyvä huomata, että omaan toimintaamme meillä on aina paras vaikuttamismahdollisuus. Kun hahmottaa hyviä ja toimivia tapoja omassa käytöksessä, saa työkaluja myös vuorovaikutustilanteisiin.”

Valtosen terapia-asiakkaat ovat eri-ikäisiä, ja jokaisen tilanne on yksilöllinen. Asiakkailla on esimerkiksi autismin kirjoa, kehitysvamma, syömispulmia tai kehityksellinen kielihäiriö. Mentalisoiva työote on auttanut Valtosta luomaan luottamuksellisia asiakassuhteita. Esimerkiksi ensimmäinen puheterapian ohjaustilanne lapsiasiakkaan kotona on usein herkkä.

”Puheterapeutin asenteella on suuri merkitys siihen, miten ensikohtaaminen sujuu. Aivan ensin on herätettävä lapsen ja hänen vanhempiensa luottamus. Se ei ole aina helppoa. Vanhemmilla saattaa olla kuntoutuksen alkaessa epävarmuutta, pelkoa ja monenlaisia muita tunteita, kuten syyllisyyttä ja häpeää. Joskus vanhemmista saattaa tuntua siltä, että terapeutti tulee tekemään jonkinlaista tupatarkastusta. Toisaalta jotkut vaikuttavat ajattelevan, että terapeutti tietää lapsesta kaiken jo diagnoosin perusteella”, Valtonen taustoittaa.

Mentalisaatio auttaa murtamaan muureja tällaisissa tilanteissa. ”On tärkeää, että terapeutti on avoin. Hän sanoittaa sitä, mitä tapahtuu, mutta myös omaa mieltään. Terapeuttikin voi myöntää, että häntä jännittää. Kun hänellä on ei-tietävä asenne, vuorovaikutuksesta tulee tasavertaista ja ilmapiiristä turvallinen ja luottamuksellinen. Tällainen työote auttaa herättämään episteemisen luottamuksen. Se tarkoittaa luottamusta vuorovaikutustilanteessa esitettyyn tietoon ja sen esittäjään. Vanhemmille tulee olo, että tuo tajuaa meitä, tuota kannattaa kuunnella ja tuohon kannattaa luottaa”, Valtonen kuvailee.

Hän sanoo, että juuri ei-tietäminen on mentalisoivaa. Usein tämä korostuu puhumattomien tai vain vähän puhuvien asiakkaiden kanssa. ”Luulemme herkästi tietävämme asiakkaan ajatuksia ja tunnetiloja vaikkapa kulmakarvan heilautuksesta, mutta mentalisointi auttaa muistamaan, ettemme saa olla liian tietäviä. On aina hyvä tiedostaa, milloin teemme tulkintoja ja pitää mielessä, että asiakkaan käytöksessä ja kommunikaatiossa saattaa ollakin kyse jostain ihan muusta. Puhumattomien asiakkaiden kohdalla tämä on vaikeaa, mutta sitäkin tärkeämpää.”

Terapeutin on myös tärkeää tietää, miten ristiriitatilanteisiin on hyvä suhtautua. ”Mentalisaatio auttaa, kun vuorovaikutus ei toimi. Joskus on turha antaa ohjeita, vaan pitää keskittyä tilanteen rauhoittamiseen”, Valtonen sanoo. Hankalia tilanteita tulee kaikille, myös oman elämän ihmissuhteissa.  ”Kukaan ei jaksa harkitusti mentalisoida aamusta iltaan, ja kaikki käyttäytyvät joskus harkitsemattomasti. Mentalisointi auttaa ymmärtämään ylilyöntejä ja purkamaan niitä jälkikäteen.”

Sanoja ilmiöille

Mentalisaatiokoulutuksissa tutustutaan mentalisaatioteorian perusteisiin ja tehdään erilaisia harjoituksia. Marjo Valtonen kertoo, että usein etenkin pitkään työssään toimineet kuntoutuksen ammattilaiset kokevat koulutuksen käsittelevän työn kautta tuttuja ilmiöitä. Käsitteiden ja teoreettisen viitekehyksen saaminen käytännöstä tutuille ilmiöille auttaa työssä. Kun ymmärtää havaitsemiaan ilmiöitä ja tietää, miten eri tilanteissa kannattaa toimia, se tukee myös omaa työssä jaksamista.

”Kykymme mentalisoida heikkenee tai katkeileekin erityisesti stressaavissa tilanteissa. Mitä vahvempi kyky on, sen helpommin se säilyy myös vaikeassa tilanteessa. On myös tärkeää saada sanoja tunteiden ja toiminnan kuvaamiselle. Kun osaamme sanoittaa asioita, voimme käsitellä niitä helpommin myös muiden kanssa ja tukea näin heidän toimintaansa”, Marjo Valtonen sanoo.

Lue lisää

Teksti: Jenni Saarilahti | Kuva: Marjo Valtonen | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).