Moninainen Kati Malvila

Kati Malvila on työskennellyt puheterapeuttina parikymmentä vuotta. Vuodesta 2007 saakka hän toiminut yksityisenä ammatinharjoittajana ja vuodesta 2015 esimiehenä perustamassaan Kommunikointikeskus Arjessa.

Aloittaessaan kuntouttavana puheterapeuttina Kati Malvila huomasi varsin pian, että asiakkaalle sovittujen tavoitteiden saavuttaminen ei useinkaan onnistunut suunniteltujen menetelmien mukaisesti. Miten ”opettaa” väkipakolla vastahankaiselle asiakkaalle uusia taitoja? Mitä tehdä, kun lapsi ei vain yksinkertaisesti suostu yhteistyöhän terapeuttinsa kanssa? Miten löytää haluttomuuden taustalla olevat syyt rajallisen ajan puitteissa? Lähinnä vaistonsa ohjaamana Kati Malvila muutti lähestymistapaansa niin, että meni mukaan asiakkaansa omiin ”juttuihin”. Se tuntui Katista luontevimmalta tavalta saada yhteys asiakkaaseen ja samalla lähteä rakentamaan keskinäisen luottamuksen perustaa.

Toinen lähestymistapa, minkä vaikuttavuuteen Kati Malvila vankasti uskoo erityisesti vaikeasti puhevammaisten kohdalla, on asiakkaan lähi-ihmisten merkitys kuntoutuksen onnistumiselle. ”Joskus on vaikeaa saada ympäristö ymmärtämään, että toimivan vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi heidän on opeteltava puhevammaisen ihmisen tavat ilmaista itseään eikä päinvastoin,” Kati Malvila sanoo.

Useimmiten kuitenkin perhe ja muu ympäristö ymmärtää hyvin oman toimintansa merkityksen, varsinkin jos kyseessä on kehitysvammainen tai autismikirjon asiakas. Kuntouttavalla puheterapeutilla voi olla merkittävä rooli ohjatessaan lähi-ihmisiä näkemään asiakkaansa kommunikointikeinoja ja vuorovaikutusaloitteita.

Kuntouttajan tehtävä

”Mitä pidempään olen kuntoutustyötä tehnyt, sitä paremmin alan ymmärtää, että meidän tehtävämme kuntouttajina ei ole pakottaa kuntoutettavaa mukautumaan omaan muottiimme. Meidän tehtävämme on löytää ne keinot ja kanavat, joiden avulla voimme yhdessä kehittyä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa on kyse ihmisten välisestä yhteydestä ja ilosta olla yhdessä. Tätä yhteyttä rakennettaessa kaikkien vuorovaikutuksen osapuolien on kehityttävä ja muututtava,” uskoo Kati Malvila.

”Kuntoutuskäytäntöjä määritellään muuan muassa Kelan taholta. Muutostoiveenani olisi, että yhteisöllinen kuntoutus ja lähi-ihmisten ohjaaminen hyväksyttäisiin nykyistä selkeämmin osaksi vaikeavammaisen henkilön puheterapiaa myös kuntoutuskäytäntöjä määriteltäessä,” Kati Malvila sanoo. Nämä Katin tulokulmat kuntoutukseen eivät olleet hänelle itsellekään itsestäänselvyyksiä ja hän miettikin usein, miten ja millä sanoin hän perustelee perheelle terapiassa käyttämiään keinoja.

Viime Tikosen (1/2020) evidence-based-practice -jutussa esitetty näkemys, että puheterapiatyössä tulisi aktiivisesti hakea uusia ja toimivampia käytänteitä, on Katin mielestä oikea suunta.

”Olen työskennellyt pitkään vaikeasti kommunikointi- ja vuorovaikutushäiriöisten henkilöiden ja heidän lähi-ihmistensä kanssa. On tärkeää, että ei jumiuduta vanhoihin tapoihin tai takerruta pelkkään kvantitatiiviseen tutkimustietoon terapiamenetelmien tuloksellisuudesta. Kuntoutuksen tulisi kehittyä suuntaan, jossa huomioidaan kaikille yhteinen perustarve pystyä olemaan yhteydessä muihin ihmisiin. Kuntoutusta tekevien ammattilaisten, kuntoutujien ja heidän lähi-ihmistensä kokemukseen perustuva tieto siitä, millaiset asiat vievät eteenpäin vaikeasti puhevammaisen lapsen tai aikuisen kommunikointia on arvokasta ja sitä pitää kunnioittaa.”

Voimauttava vuorovaikutus voimautti myös Katia

Kun Tikoteekki kymmenisen vuotta sitten toi Englannissa kehitetyn Voimauttavan vuorovaikutuksen -toimintamallin Suomeen, Kati oli innoissaan. Vihdoin hän sai suomenkielistä viitekehitystä omille näkemyksilleen ja vauhtia oman työnsä kehittämiseen. Verkosta löytyy nykyään paljon tietoa ja materiaalia, joiden avulla asiakkaan läheisille ja ammattilaisille voi kertoa puheterapian sisällöistä.

”Oleellista on ymmärtää, että kun asiakkaan taustalla on sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeus, pelkästään keinojen opettelu ei riitä. Esimerkiksi autismikirjon ihmiset voivat olla hyvinkin taitavia oppimaan kuinka tervehditään, kiitetään ja pyydetään asioita puheella tai kuvien avulla, mutta heillä ei ole kykyä laajentaa menetelmäänsä sosiaaliseen kommunikointiin tai omaehtoiseen viestintään,” Kati Malvila korostaa.

”Voimauttava vuorovaikutus on tuonut minulle työhöni lisää iloa. On upeaa huomata, miten joidenkin asiakkaiden kohdalla uuden toimintatavan mukaan tuominen arkeen on avannut aivan uusia puolia ihmisissä ja heidän tavassaan suhtautua lähimmäisiinsä. Joidenkin asiakkaiden kohdalla Voimauttavan vuorovaikutuksen otteella on saatu aikaan edistystä asioissa, joita on pohdittu ja surtukin vuosia,” Kati Malvila kertoo.

Kommunikoinnin kuntoutus kuin tanssia asiakkaan kanssa

Kati Malvila korostaa, että vaikka hänellä on paljon vaikeasti puhevammaisia kehitysvammaisia asiakkaita, hän käyttää aina sellaisia kuntoutusmalleja tai niiden elementtejä, jotka asiakkaan ja hänen kuntoutustavoitteidensa kannalta ovat toimivimpia.

”Puheterapian tavoitteena voi olla esimerkiksi kommunikointikansion käytön tehostaminen, mutta jos asiakkaalla ei ole rakentunut kommunikoinnin perustaa ja halua jakaa asioita toisen kanssa, ei motivaatio riitä harjoittelemaan vaikkapa lausemuotoista ilmaisua. Silloin terapeutin pitäisi ottaa eri kuntoutusmenetelmien valikoimasta avuksi se tapa, joka auttaa saamaan asiakkaaseen yhteyden, josta tämä nauttii ja hänellä on kivaa. Tämä siitäkin huolimatta, että puheterapeutin omat tavoitteet on siirrettävä ainakin joksikin aikaa syrjemmälle. Toisaalta tavoitteen mukaista oppimista kokemukseni mukaan tapahtuu usein siinä samalla eikä vain oppikirjan mukaisessa harjoittelussa. ”

Mistä terapeutti tietää, koska asiakas on valmis tai halukas siirtymään takaisin kuntoutuksen agendaan, esim. laajempaan kuvien käyttöön? Kati kuvaa kommunikoinnin kuntoutusta tanssiksi asiakkaan kanssa. Vuorovaikutussuhde asiakkaan ja terapeutin välillä täytyy olla riittävän voimakas, jotta varsinaisten kommunikointikeinojen tavoitteellinen harjoittelu on mahdollista.

Kommunikoinnin ja sen keinojen moninaisuus

Kati Malvila toteaa, että ammattitaidolla on suuri merkitys. Terapiassa kaikki toiminta täytyy olla tietoista ja tavoitteet kirkkaasti mielessä.

Sillalla-seminaarissa maaliskuussa 2020 pääluennoitsija David McNaughton korosti AAC-käsitteen multimodaalista luonnetta. Samoin kommunikoinnin kuntoutus pitäisi nähdä yksilötasolla sekä vuorovaikutuksen perustan vahvistamisena että kaikkien toimivien kommunikointikeinojen löytämisenä ja arvostamisena. Multimodaalisuus on ammattitaitoisen puheterapeutin työtapa. Kun alun perin valitut menetelmät eivät toimi, on terapeutin otettava paletistaan muita keinoja käyttöön.

Puhevammaisen ihmisen tulisi saada kommunikoida omilla keinoillaan eri ympäristöissä. Lähi-ihmisten ja ammattilaisen tehtävänä on kuitenkin taata, että keinot mahdollistavat henkilölle hänen kykyjään vastaavan ilmaisun. Kotona voi pärjätä hyvin olemuskielellä tai viittomilla, mutta koulussa tai kavereiden kanssa on kaikkien osapuolten harjoiteltava muitakin keinoja. Kati Malvila uskookin, että kun vaikeavammaisen henkilön lähi-ihmiset, kuntouttajat ja hoitajat puhaltavat yhteen hiileen, saadaan konkreettisia tuloksia.

Kuva: Anu Sallinen, suunnittelija | Julkaistu: