Tikoteekki kehittää: Miten lisätään kommunikoinnin apuvälineiden käyttöä ja kommunikoinnin tukea päiväkodissa?
Tikoteekin asiantuntijat Kaisa Laine ja Virpi Yiannakou tarttuivat yleiseen ongelmaan: lapsilla on henkilökohtaisia kommunikoinnin apuvälineitä, mutta niiden käyttö koetaan päiväkodin arjessa haastavaksi tai ne saattavat unohtua reppuun. Miten kommunikoinnin apuvälineiden käyttöä voisi aktivoida? Laine ja Yiannakou lähtivät selvittämään asiaa ja huomasivat, että kasvatusalan ammattilaiset kaipaavat paitsi tietoa kommunikoinnin apuvälineistä myös itselleen tukikeinoja lasten osallistamiseen.
– Meillä oli tiedossa, että monella lapsella on henkilökohtainen kommunikoinnin apuväline, mutta apuvälineet jäävät helposti vähäiselle käytölle. Päiväkotien ammattilaiset ovat kertoneet, että esimerkiksi kansiota käytetään silloin kun lapsi ei saa muuten selitettyä asiaa, mutta ryhmätilanteessa niiden käyttö ei ole toimivaa. Päätimme siis aloittaa kehittämisprojektin apuväline pois repusta -ajatuksella, Kaisa Laine taustoittaa. Hän on koulutukseltaan puheterapeutti ja toimii Tikoteekissa asiantuntijana.
– Alusta lähtien oli selvää, että haluamme ratkaista ongelman palvelumuotoilun keinoin eli yhteistyökumppanien kanssa yhdessä ideoiden ja kehittäen, Laineen työpari Virpi Yiannakou kertoo. Hän on puhevammaisten tulkki ja AAC-asiantuntija ja toimii Tikoteekissa muun muassa kommunikointi- ja kuvanteko-ohjelmien sekä tukiviittomien kouluttajana.
Kommunikoinnin apuvälineen ”unohtuminen” on yleistä kaikenikäisille apuvälineen käyttäjille. Laine ja Yiannakou päättivät keskittyä päiväkoti-ikäisiin kommunikoinnin apuvälineiden käyttäjiin. He jalkautuivat kahteen päiväkotiin ja alkoivat pohtia päiväkodin arkea, lasten kommunikointitapoja ja kommunikoinnin tukea päiväkodin ammattilaisten kanssa. Yksi päiväkoti on pääkaupunkiseudulla ja toinen pienemmällä paikkakunnalla muualla Suomessa.
Ideoita ja tukea ryhmätilanteisiin
– Havainnoimme päiväkodin arkea ja keskustelimme päiväkodin aikuisten kanssa, Kaisa Laine kertoo kehittämisprojektin alkuvaiheista. – Lisäksi keräsimme taustatietoa.
Toisessa päiväkodissa on lapsia, joilla on henkilökohtainen kommunikoinnin apuväline. Toisessa ei ole juuri tällä hetkellä kommunikoinnin apuvälineen käyttäjää, mutta yhdelle lapselle on pian tulossa apuväline.
Päiväkotivierailuilla kävi nopeasti ilmi, ettei kommunikoinnin apuvälineen vähäinen käyttö ole ainoa asia, joka voi vähentää lapsen mahdollisuuksia kommunikoida ja osallistua. – Jo vieraskielisyys on asia, joka aiheuttaa kommunikoinnin vaikeuksia päiväkodeissa eri puolilla Suomea, Virpi Yiannakou huomauttaa.
Apuvälineiden käytön aktivointi alkoi yhteisillä ideointihetkillä päiväkodin ammattilaisten kanssa. – Emme esittäneet valmiita ehdotuksia, vaan pyysimme päiväkotilaisia ideoimaan vapaasti, jopa villisti, Laine kertoo. – Näin huomasimme, että kommunikoinnin apuvälineiden käyttöä on kyllä syytä aktivoida, mutta päiväkodin ammattilaiset tarvitsevat uusia välineitä myös itselleen.
Päiväkodissa on paljon ryhmätoimintaa. Päivä alkaa aamupiirillä, ja päivän mittaan esimerkiksi leikitään, lauletaan, luetaan ja pelataan yhdessä. Tällöin aikuisen pitää ohjata toimintaa niin, että kaikki lapset ymmärtävät ja pystyvät osallistumaan sekä kommunikoimaan myös itse niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Se on vaikeaa.
– Kommunikoinnin tukeminen on usein haastavaa erityisesti ryhmätilanteissa, Laine kuvaa. – Päiväkodin ammattilaisille on jonkin verran valmista materiaalia kommunikoinnin tukemiseen, mutta ongelma on usein se, että materiaaleissa on paljon kuvia ja ne ovat pienikokoisia. Lasta ei auta eikä innosta, jos hän ei näe tai pysty keskittymään siihen, mitä opettaja esittää. Ja toisaalta: jos hänen pitää yhtäältä seurata opettajaa ja toisaalta avustajaa, joka havainnollistaa asioita lapsen omasta kommunikointikansiosta, hänen täytyy keskittyä yhtä aikaa kahteen asiaan. Sekin on hyvin vaikeaa, etenkin kun moni lapsi on hyvin nopeatempoinen.
Näistä havainnoista seurasi, että Laine ja Yiannakou pohtivat nyt yhteistyökumppaniensa kanssa myös uudenlaista kommunikoinnin tukemiseen sopivaa työkalua päiväkodin ammattilaisille.
– Olemme vasta kehittelemässä testiversiota. Tässä vaiheessa voimme kuitenkin kertoa, että meillä on ajatuksissa kuvallinen materiaali, jota voisi käyttää sekä sähköisesti tablettilaitteella että tulostettuna. Pyrimme siihen, että materiaali on visuaalisesti selkeää ja tulostuu suurikokoisena, mikä auttaisi näkemisen ja keskittymiseen ongelmaan. Tavoitteena on kehittää työkalu, jota käytettäisiin systemaattisesti aina ryhmätilanteissa – ensin näissä yhteistyökumppanipäiväkodeissa ja myöhemmin muissakin päiväkodeissa, Laine kertoo.
Tämä vuosi on Laineen ja Yiannakoun projektissa kehittämisen ja testaamisen aikaa. Uudet keinot apuvälineiden käytön aktivointiin ja kommunikoinnin tuen parantamiseen on tarkoitus esitellä vuonna 2025.
– Tärkeintä on, että työmme tulos on sellainen, että se hyödyttää päiväkodin lapsia ja aikuisia aidosti ja saadaan integroitua luontevasti päiväkodin arkeen, Yiannakou summaa.
Artikkeli aloittaa Tikoteekki kehittää -juttusarjan. Kerromme sarjassa erilaisista projekteista ja hankkeista, yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa sekä työmenetelmistämme.
Kirjoita kommentti