Miten DialoQ Talk toimii ja millaisia ovat Siirin perheen ensikokemukset siitä?

DialoQ Talkin tarina alkoi vuoden 2020 Sillalla-seminaarissa. Tuolloin oululaisen Code-Q Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Tapio Koivuniemi kuuli Tikoteekki-verkoston ammattilaisten kommentteja eri kommunikointiohjelmistoista. Yhdessä oli jokin hyvä ominaisuus, mutta myös jokin huono – toisessa taas jokin muu hyvä ominaisuus, mutta myös puutteita. Näiden keskusteluiden pohjalta Code-Q päätti kysyä kentällä toimivilta työntekijöiltä, millaisen kommunikointiohjelmiston he haluaisivat. Helppokäyttöisen ja helposti muokattavan ohjelmiston kehitystyö alkoi. Kentän väki pääsi tutustumaan DialoQ Talk -ohjelmistoon loppusyksystä 2021, kun se oli vielä kehitysvaiheessa. Palautteen perusteella siihen lisättiin vielä esimerkiksi pikamuokkaustoiminnot.

Valmis sisältö auttaa alkuun

DialoQ Talk -kuvakommunikointiohjelmisto tukee taivuttavaa sisältöä ja käyttää DialoQ-taivutinta sekä suomenkielistä DialoQ Speech -puhesynteesiä. Ohjelmisto sisältää eri symbolikirjastoja, kuten Bliss ja Mulberry, ja siihen voi hankkia myös PCS-kuvakirjaston.

Ohjelmistoon on saatavilla valmiiksi rakennettuja kommunikointitaulustoja. Ilmaiseksi ladattavia sisältöjä ovat Tikoteekin pieni bliss-taulusto ja Tikoteekin pieni, jossa on PCS-kuvat.  Niillä voi harjoitella kommunikointiohjelmiston käyttöä, lauseiden muodostamista sekä sivujen muokkaamista. Bliss-taulustolla voi myös lähteä harjoittelemaan bliss-merkkien käyttöä. DialoQ Talkilla on myös mahdollista tehdä taulustoja omien tarpeiden mukaan. Jos käytössä on Speaking Dynamically Pro:lla rakennettu oma sisältö, Code-Q voi konvertoida sisällön soveltuvaksi DialoQ Talkiin.

Erikseen lisenssikoodilla ladattavia valmiita sisältöjä on tällä hetkellä 12 tauluston verran. Näihin ostetaan lisenssikoodi Valteri-koululta, Kipinäkeskukselta, Kajo Oy:ltä tai Kehitysvammaliiton Tikoteekilta. Sisältö ladataan laitteeseen DialoQ Talk -ohjelmiston kautta. Kaikkien näiden sisältöjen kanssa tarvitaan DialoQ-taivutin, jolloin ohjelma osaa taivuttaa ja tuottaa suomen kielen mukaisesti taivutettua puhetta, sekä DialoQ Speech -puhesynteesiohjelma.

Miten DialoQ Talk toimii?

DialoQ Talk tukee sekä Windows- että Android-käyttöjärjestelmiä ja osaa taivuttaa suomen kieltä. Ohjelmistossa on käyttötila ja muokkaustila. Käyttötilassa lauseita muodostetaan valitsemalla kuva kerrallaan, jolloin ne siirtyvät viestiriville. Klikkaamalla viestiriviä lause kuullaan ääneen taivutettuna suomen kielen mukaisesti.

Muokkaustilassa taas voidaan tehdä muokkauksia tauluihin ja yksittäisiin painikkeisiin. Muokkauksien tekeminen on helppoa DialoQ Talkin työkalujen avulla. Muokkaukset onnistuvat myös suoraan tabletin kosketusnäytöltä ilman erillistä näppäimistöä tai hiirtä.

DialoQ Talkin asetuksista, esimerkiksi puheasetuksista, voi valita, halutaanko ohjelmiston puhuvan ääneen yksittäisen painikkeen valinnan jälkeen vai vasta sitten, kun koko viesti on valmiina viestirivillä ja se halutaan puhua ääneen viestiriviä klikkaamalla. Samoin yhdellä valinnalla voi päättää, poistuuko ääneen puhuttu viesti viestiriviltä vai jääkö se näkyviin, jolloin viesti on tarvittaessa helppo puhua ääneen uudelleen. Näiden toimintojen asetuksien helppo päivittäminen on joillekin käyttäjille tärkeää, ja DialoQ Talkissa niiden muokkaaminen on tehty helpoksi.

Tikoteekin pieni -tauluston aloitussivu.

Sama sivu muokkaustilassa.

DialoQ Talk heti mukaan kouluun ja arkeen

Lempääläläinen Siiri Federley on 18-vuotias iloinen ja liikunnallinen, arjessaan omatoiminen nuori nainen. Hän on myös autisti, jolla on haasteita puhumisessa ja vuorovaikutuksessa. Siiri on käyttänyt kommunikoinnin apuvälinettä jo yli kymmenen vuotta. DialoQ Talk -tutustumista on haastatteluhetkellä takana puolentoista viikon verran.

”Saimme DialoQ Talkin käyttöömme Taysin kautta. Olimme siellä huollattamassa Siirin edellistä laitetta, kun puhevammaisten tulkki Jaana Mäkinen kysyi, haluaisimmeko kokeilla DialoQ Talkia, jotta siitä saataisiin palautetta ja käyttökokemuksia”, Siirin äiti Jaana Federley kertoo. Yhteistyö perheen, Taysin apuvälinekeskuksen, kuntouttavien terapeuttien ja tarvittaessa kommunikaatio-ohjaajien välillä on tiivistä.

Kommunikaation apuvälineiden käyttö on ollut aina Siirille luontevaa, ja myös äiti kertoo olevansa niistä kiinnostunut. Jaana Mäkinen taas on perheelle tuttu jo pitkältä ajalta. Hänen avullaan on esimerkiksi suunniteltu ja koottu Siirin aiempi AAC-kansio ja päivitetty kuvakommunikointilaite. Tämä taustatyö auttoi DialoQ Talkin käyttöönotossa: ”Pystyimme hyödyntämään aiemmin koottua kommunikointiaineistoa. Code-Q räätälöi sen pohjalta DialoQ Talkin Siirille sopivaksi, ja itse olemme tehneet siihen vain pieniä, esimerkiksi perheenjäseniimme liittyviä, kuvapäivityksiä”, Federley sanoo.

Siirin kommunikointilaitteessa tärkeitä sisältöjä ovat esimerkiksi vapaa-ajan puuhat; sirkus on nyt tauolla, mutta pedagoginen hevostoiminta kiinnostaa uutena harrastuksena. Muu sisältö liittyy esimerkiksi perheeseen, kissoihin ja kissanäyttelyihin, koiriin ja niiden kanssa treenaamiseen – kaikkeen Siirin ja perheen arjessa. Monipuolinen sisältö on edesauttanut, että DialoQ Talk on päässyt heti aktiiviseen käyttöön kotona ja koulussa.

”Tässä auttoi juuri se, että saatoimme siirtää vanhaa aineistoa uuteen laitteeseen ja saimme apua Code-Q:n Koivuniemeltä”, Federley sanoo.

Hän kertoo, että ensivaikutelma DialoQ Talkista on erinomainen. Laite näyttää tutulta ja Siiri on omaksunut DialoQ Talkin helposti. Pieniä muutostoiveitakin on tosin jo tullut.

”Siiri on käyttänyt Go Talk Now -ohjelmaa yli kymmenen vuotta. Toistaiseksi esimerkiksi viikonloppukuulumiset keskustellaan sen avulla. Go Talk Now toimi iPadilla, ja DialoQ on nyt Android-pohjaisella tabletilla. Toivoisin, että ohjelmat eivät olisi niin laite- ja käyttöliittymäriippuvaisia”, Federley pohtii. Pienempänä teknisenä toiveena hän on esittänyt Code Q:lle, että DialoQ Talkissa helpotettaisiin siirtymistä eri toimintoihin: ”Nyt siirtyminen AAC-manuaalikansion puolelle on sen verran monimutkaista, että Siiri tarvitsee siihen apuani.”

DialoQ Talkin päivittäminen vaikuttaa Federleystä helpolta. Päivittäminen olisi tosin vielä helpompaa, jos kaikki perheen laitteet puhelimista tabletteihin olisivat Android-pohjaisia, jolloin esimerkiksi puhelimen kuvat löytyisivät helposti myös tablettilaitteen kautta eikä niitä tarvitsisi erikseen siirtää siihen.

Vanhemmat ja ammattilaiset tarvitsevat tukea

Jaana Federley kiittelee Jaana Mäkisen ja Tapio Koivuniemen apua DialoQ Talkin käyttöönotossa. Hän painottaa, että kaikki apuvälineiden käyttäjät tarvitsevat ohjausta.

”Minua apuvälineet ja kommunikointikeinot kiinnostavat, ja minulla on ollut myös voimavaroja perehtyä niihin, mutta kaikilla näin ei ole”, Federley sanoo. ”Kaikki eivät hallitse tekniikkaa tai voi paneutua siihen syvällisesti, jos lapsella on paljon erilaisia haasteita.”

Siksi hänestä olisi tärkeää, että kommunikoinnin apuvälineen käyttäjä perheineen saisi heti uuden laitteen myötä myös käyttöopastusta. Sama koskee muita käyttäjän kanssa toimivia, kuten koulun henkilökuntaa: ”Jos laitetta ei saada heti kunnolla käyttöön, mielenkiinto saattaa kärsiä ja laite jäädä pölyyntymään. Kouluissakin henkilökunnan osaaminen vaihtelee. Osa on hyvin kiinnostunut erilaisista laitteista, mutta osa pelkää niitä. Ohjaus auttaisi, että kukaan ei jäisi tekniikan kanssa yksin.”

Lisää tietoa

• CodeQ:n verkkosivuilla on lisää tietoa DialoQ Talkista. Sivulta löytyy myös käyttöopas sekä esittelyvideo.
• Kommunikaatio-opetus ja -ohjaus Vammaispalvelujen käsikirjassa (THL)