Kela kehittämässä puhevammaisten tulkkauspalvelua

Puhevammaisista henkilöistä vain noin puolet käyttää Kelan heille myöntämää tulkkauspalvelua. Tämän herätti tarpeen selvittää syitä siihen, miksi puhevammaiset asiakkaat eivät käytä oikeuttaa palveluun. Tikoteekki käynnisti selvityksen toteutuksen Kelalle syksyllä 2015. Selvitys koostui Kelan rekisteritietojen analyysistä sekä kyselyistä puhevammaisille tulkkauspalvelun käyttäjille, puhevamma-alan järjestöille ja puhevammaisten tulkeille.

Puhevammaiset tulkkauspalvelun asiakkaina

Kelan rekisteritietojen mukaan 1471 puhevammaiselle henkilölle on myönnetty oikeus tulkkauspalveluun vuoden 2014 loppuun mennessä. Heistä on miehiä 891 ja naisia 581. Nuorin asiakas on 5-vuotias ja vanhin 97-vuotias. Tulkkauspalvelua on myönnetty henkilöille, joilla on afasia (573 henkilöä), kehitysvamma (439), CP-vamma (178), autismin kirjo (123), dysartria (63), etenevä neurologinen sairaus (50) tai kielellisen erityisvaikeus (17). Lisäksi oli 229 henkilöä, joiden vammaksi oli merkitty jokin muu, kuten vaikea dyspraksia tai trauman aiheuttama puhekyvyn menetys jne. Lähes kaikki tulkkauspalvelun asiakkaat ovat suomenkielisiä, ruotsinkielisiä on vain 2 %.

Puhevammaisista tulkkauspalvelun asiakkaista lähes kaikilla oli vaikeuksia puheen tuottamisessa. Lähes puolella oli myös vaikeuksia ymmärtää puhetta, eniten vaikeuksia oli autismin kirjon henkilöillä ja henkilöillä, joilla on kielellinen erityisvaikeus.  Lisäksi 64 %:lla puhevammaisista asiakkaista oli vaikeuksia lukemisessa ja 75 % oli vaikeuksia kirjoittamisessa.

Tulkkauspalvelun puhevammaisille asiakkaille pyritään järjestämään hänen kommunikointiinsa perehtyneitä tulkkeja heti palveluun perehdyttämisen jälkeen. Rekisteritietojen mukaan suurimmalla osalla CP-vammaisista, kehitysvammaisista ja autismin kirjon henkilöistä onkin 1-3 tulkkia tulkkiringissään. Reilulla kolmasosalla asiakkaista ei ole nimettyjä tulkkeja käytössään.

Tulkkauspalvelujen käyttö

Puhevammaiset asiakkaat käyttävät tulkkauspalvelua keskimäärin 28-38 kertaa vuodessa. Suurkäyttäjiä eli yli 50 kertaa vuodessa käyttäviä on vain kymmenesosa asiakkaista. Huolestuttavinta on, että lähes puolet tulkkauspalvelun käyttöoikeuden omaavista puhevammaisista ei käytä palvelua lainkaan.

Eniten palvelua käyttävät kehitysvammaiset ja autismin kirjon henkilöt ja vähiten henkilöt, joilla ei ollut rekisteritiedoissa diagnoosia. Nimettyjen tulkkien lukumäärä näyttäisi olevan suoraan yhteydessä tulkkauspalvelun käyttöön. Ne henkilöt, joilla ei ollut nimettyjä tulkkeja, eivät juurikaan käyttäneet palvelua. Ja taas lähes kaikki puhevammaiset henkilöt, joilla oli 4 tulkkia tai enemmän käyttivät tulkkauspalvelua useammin kuin 5 kertaa vuodessa.

Tulkkauspalvelua on myönnetty eniten Itä-Suomen ja toisaalta Varsinais-Suomen alueella. Näitä selittää palveluiden alueellinen kehittäminen jo 1990-luvulta lähtien, jolloin myös ensimmäiset puhevammaisten tulkkien koulutukset käynnistyivät alueilla. Tulkkien puute vaikuttaa suoraan palvelun käyttöön erityisesti Kainuussa ja Pohjanmaan kaikilla alueilla.

TekstiSitaatit

Toiveita palveluiden kehittämiseksi

Rekisteritietoja täydennettiin selkokielisellä kyselyllä niille puhevammaisille henkilöille (N=750), jolla oli tulkkauspäätös, mutta jotka eivät olleet käyttäneet tulkkauspalvelua lainkaan tai vain vähän. Vastauksia palautui 338, joista kolme oli tyhjää. Palautusprosentti oli 44 %.

Vastaajista 261 henkilöä (78%) ei ollut käyttänyt tulkkauspalvelua lainkaan viimeisen vuoden aikana. Suurin syy käyttämättömyyteen oli se, että joku muu, kuten avustaja tai perheenjäsen, auttoi kommunikoinnissa muiden ihmisten kanssa. Osa koki, ettei tarvitse tulkkia vaan pärjää puheen avulla. Tilaamisen vaikeus, huonot kokemukset tulkin käytöstä ja sopivan tulkin puute olivat myös syitä palvelun käyttämättömyyteen.

Lähes puolet puhevammaisista kyselyyn vastaajista koki, että palvelun käyttöä lisäisi se, jos tulkki voisi toimia myös vastaajan avustajana.  Palvelun käyttöä lisäisi myös se, jos tulkin tilaaminen olisi helpompaa, jos saisi itse valita tulkin ja hänet saisi silloin kun haluaa eikä tarvitsisi suunnitella tulkin käyttöä niin paljon ennen tapaamista. Myös kodin ulkopuolella liikkumisen mahdollisuuksien lisääntyminen lisäisi tulkkauspalvelun käyttöä.

Useita kehittämisalueita

Kela kutsui toukokuun lopussa kokoon puhevamma-alan järjestöt pohtimaan, miten puhevammaisten tulkkauspalvelua voidaan kehittää, jotta se paremmin palvelisi puhevammaisia asiakkaitaan. Kehittämisen pohjana on Kehitysvammaliiton Tikoteekin selvitys, joka valmistunee lopulliseen muotoon kesän jälkeen. Jo nyt voidaan sanoa, että kehittämisalueita on useita ja ne liittyvät paitsi Kelan omaan toimintaan palvelujen järjestäjänä myös tulkkien koulutukseen, asiakkaiden tiedottamiseen ja palveluiden organisointiin.

 

Teksti: Eija Roisko, Tikoteekin kehittämispäällikkö, selvityksestä vastaava | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).