Yhdessä esteetön

Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksen YHES – Yhdessä esteetön (Oppimisympäristöjen edistäminen fyysisesti ja vuorovaikutukseltaan esteettömiksi 2018 – 2020) hankkeessa kehitetään oppimisympäristöjä ja vuorovaikutusta esteettömiksi, luodaan yhteisöllisen terapeutin toimintakuva ja tehdään kuvaus monialaisesta yhteistoimijuudesta varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa työskentelevät puheterapeutti Taina Olkinuora ja toimintaterapeutti Riikka Marttinen ja siihen osallistuvat Martinkaaren ja Hangonsillan päiväkodit.

Monialaisen yhteistoimijuuden merkitys ja hyöty

Monialaisessa yhteistoimijuudessa yhdistyy kuntoutuksen ammattilaisten osaaminen varhaiskasvatuksen kasvattajien käytännön tietoon. Myös huoltajien ja lapsen kokemukset ovat tärkeä osa yhteistoimijuutta. Varhaiskasvatuksessa kohdataan huoltajat päivittäin, mikä mahdollistaa matalan kynnyksen palvelujen tarjoamisen lähiympäristössä. Lasten ja perheiden tueksi tarvitaan uudenlaisia varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen yhdistäviä toimintatapoja, toimivia rakenteita ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Monialaista yhteistoimijuutta on kehitetty Kanadan Partnering for Change -mallissa (Can Child 2016). Siellä on saatu tutkittua näyttöä miten monialainen, oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki tavoittaa tukea tarvitsevat lapset ja perheet nopeasti ja laajasti. Se säästää kustannuksia, sekä vähentää jonoja perhepalveluissa ja kuntoutuksessa. Lähiympäristössä annettu tuki ja ohjaus voivat joskus riittää ainoana tukimuotona, eikä perhe tarvitse muita palveluita. Toisaalta muita palveluita tarvitsevat perheet ohjautuvat oikeanlaisen tuen pariin nopeammin. (Kariaho ja Salomaa 2019) Myös suomessa on saatu hyviä kokemuksia koulututoimintaterapeuttien työskentelystä esimerkiksi Espoossa ja Raumalla. (Toimintaterapeuttiliitto 2019)

Kaikki hyötyvät päiväkotipihojen kommunikointipisteistä

Yksi konkreettinen esimerkki monialaisesta yhteistoimijuudesta on päiväkotien pihoille hankitut Kommunikointipisteet. Taina Olkinuora oli nähnyt kommunikointitauluja puistoissa ISAAC-konferenssin yhteydessä Australiassa. Niiden innoittamana terapeutit, päiväkotien kasvattajat ja Lappset Groupin suunnittelija kehittivät Kommunikointipisteet.

Päiväkodin pihalla tapahtuu koko ajan paljon. Siksi tarve toimivalle vuorovaikutukselle on suuri. Kommunikointitaulu on erityisen tärkeä tuki lapselle, joka ei puhu tai jolla on vaikeutta puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä. Tauluista hyötyvät myös lapset, jotka opettelevat suomen kieltä, sekä lapset, joilla on haasteita esimerkiksi keskittymisessä tai oman toiminnan ohjauksessa. Näkyvä esteettömän viestinnän keino lisää tietoisuutta käyttää kuvia ja rohkaisee niiden käyttöön.

Vaikka lapsella ei olisi erityisiä haasteita toiminnassaan tai kielellisessä kehityksessä, leikkitilanteiden tuoksinassa tulee väärinkäsityksiä ja syntyy riitoja. Kasvattajillekin voi olla vaikeaa kertoa asiansa lapsille ymmärrettävästi. Kaikki hyötyvät Kommunikointipisteistä, sillä ne tukevat lasten, henkilökunnan ja vanhempien välistä esteetöntä vuorovaikutusta, ajanhallintaa ja toiminnanohjausta.

Kommunikointipistettä on tähän mennessä hyödynnetty päiväkodeissa mm. kaverisuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, mieluisan toiminnan ideoimiseen ja suunnitteluun, vanhempiaan ikävöivän lapsen itseilmaisuun, lasten kertoessa hoitopäivästään vanhemmille, tunteiden ja tarpeiden ilmaisuun.

Kommunikointipiste on lisännyt aikuisten ja lasten vuorovaikutusta ulkoilutilanteissa, jotka usein ovat hyvin toiminnallisia. Kokemukset lasten keskinäisestä viestinnästä kuvien tuella ovat olleet rohkaisevia. Eräs kasvattaja kertoi esimerkin lapsesta, joka on välillä käyttäytynyt aggressiivisesti tilanteissa, joissa ei tule ymmärretyksi. “Eräänä päivänä lapsi oli yrittänyt kommunikoida toisen lapsen kanssa, muttei osannut ilmaista itseään. Hän oli ottanut kaveria kädestä, vienyt hänet Kommunikointipisteen luo ja näyttänyt keinua. Toinen lapsi sanoi: ’Joo, mennään vain keinumaan.’ Lapset menivät keinumaan, ja mahdollinen riitatilanne oli vältetty.”

Terapeutit kouluttavat, havainnoivat ja konsultoivat

Hankkeessa terapeutit ovat järjestäneet koulutusta lasten leikki- ja tunnesäätelytaitoihin sekä teknologian hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa. He ovat kehittäneet kasvattajien kanssa esteettömiä oppimisympäristöjä ja vuorovaikutusta. Lisäksi he ovat havainnoineet ryhmien toimintaa, osallistuneet palavereihin ja konsultoineet siitä, miten tukea mm. aistisäätelyä, kielenkehitystä ja motorisia taitoja.

Kun terapeutit ovat säännöllisesti mukana toiminnassa, syntyy kokonaisvaltainen ymmärrys ryhmän tilanteesta ja tuen tarpeista. Erittäin hedelmällistä on ollut pohtia kasvattajien kanssa, miten yksittäistä lasta voidaan tukea niin että koko ryhmä hyötyy.

Kasvattajat ovat saaneet ennaltaehkäisevästi tukea työhönsä

Kasvattajat ovat kertoneet hyötyneensä koulutuksista sekä uusista menetelmistä ja materiaaleista. He ovat saaneet ideoita myös jo olemassa olevien välineiden uusista käyttötavoista. Erityistä kiitosta ovat saaneet koulutus ja ohjaus leikin havainnointiin sekä leikkiympäristöjen arviointiin ja muokkaamiseen liittyen. Lisäksi on ollut tärkeää, että terapeutit ovat olleet helposti saavutettavissa. Kasvattajat ovat saaneet nopeasti ja ennaltaehkäisevästi tukea työhönsä sekä vinkkejä apuvälineistä.

Toimintakulttuurin muutos on vaatinut olemassa olevien käytänteiden uudelleentarkastelua, arviointia ja jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstön vaihtuvuus ja pitkät sairaslomat ovat vaikuttaneet paljon siihen, kuinka uuden tiedon antaminen, vastaanottaminen sekä juurruttaminen päiväkotien käytäntöihin ja rakenteisiin on onnistunut. Hankkeen aikana on opittu antamaan muutokselle aikaa ja ymmärretty kuinka tärkeää on edetä pienin askelin ja palata sovittuihin asioihin yhä uudelleen. Varhaiskasvatussuunnitelma (Opetushallitus 2018) luo hyvän pohjan hankkeen tavoitteille, sillä se edellyttää kehittämään inklusiivisesta toimintakulttuuria.

Lisätietoa YHES-hankkeesta ja Kommunikointipisteistä:
YHES-hankkeen blogi (www.hyvinkaa.fi)
Seuraa YHES-hanketta Facebookissa
riikka.marttinen (at)hyvinkaa.fi
taina.olkinuora (at)hyvinkaa.fi
Kirsi Saravuoma, Lappsetin markkinointipäällikkö (myynti@lappset.com)

Lähteet:
Kariaho H-M. & Salomaa T. 2019: Partnering for Change –malli ja sen hyödyt koulutoimintaterapiassa. Opinnäytetyö AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, toimintaterapeutin tutkinto-ohjelma. Viitattu 18.2.2020.
Partnering for Change. CanChild. Viitattu 18.2.2020.
Toimintaterapia kouluissa. Toimintaterapeuttiliitto. Viitattu 18.2.2020.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Viitattu 18.2.2020

Teksti: Puheterapeutti Taina Olkinuora ja toimintaterapeutti Riikka Marttinen (Hyvinkään kaupunki, Yhdessä esteetön -hanke) | Kuva: Kommunikointitaulukuvat: Tuija Tomperi, Hyvinkään kaupunki. Leikkikuvat: Riikka Marttinen (iPad) ja Viivi Pohjasniemi, Martinkaaren päiväkoti ja Pirjo Valve, Hangonsillan päiväkoti | Julkaistu: