Kaverikeskustelun taitoja täytyy opetella

”En tiedä, miten aloittaa keskustelua.” Tämä lause jäi vahvasti mieleeni OIVA-klinikalta, jonka pidin tuetussa asumisyksikössä asuville aikuisille naisille. Kaverin kanssa keskusteluun tarvitaan monenlaisia taitoja. Vapaa keskustelu tai ns. small talk vaatii taitoja, keinoja ja ideoita. Miten tehdään aloite juttelulle? Miten keskustellaan? Mistä aiheista ja miten juttelua ylläpidetään? Tärkeää on myös tulkita keskustelukumppanin reaktioita, eleitä ja ilmeitä. Kiinnostaako keskustelun aihe? Jatketaanko juttelua vai vaihdetaanko aihetta?

Ilman ohjaajaa kaverikeskustelu on vaikeampaa

Vuoden 2020 aikana viisi aikuista tukea tarvitsevaa naista osallistui pitämääni OIVA-klinikkaan. OIVA-klinikan tarkoituksena oli pysähtyä naisten väliseen vuorovaikutukseen, tukea heidän välisiään kaverisuhteita ja lisätä onnellisia yhdessäolon hetkiä. Naiset videoivat arkisia vuorovaikutushetkiään ohjaajan tuella. Videoita tutkittiin yhdessä kokouksissa ja pohdittiin muun muassa sitä, miten vuorovaikutustilanteessa ollaan läsnä. Miten voi ilmaista sen, että on kiinnostunut kaverin asiasta? Miltä se näyttää, kuulostaa ja tuntuu, kun keskustelu soljuu mukavasti?

Tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan erilaisissa tilanteissa ja eri aiheisiin liittyen. Naisten kanssa käymämme keskustelut kuitenkin pysäyttivät minut pohtimaan tapoja, miten kommunikointikeinoja ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan. Videoiden ja yhteisten keskusteluiden myötä huomasimme, että vuorovaikutustilanne muuttui, kun ohjaaja ei ollutkaan tekemässä keskustelualoitteita tai ylläpitämässä juttelua. Ilman ohjaajan tukea olikin vaikea keksiä keskustelun aiheita tai yhteistä tekemistä. Uskon, että näin voi tapahtua monissa muissakin tilanteissa ja paikoissa niiden ihmisten kohdalla, joiden kommunikointi tapahtuu pääsääntöisesti työntekijöiden kesken.

Kaverin kanssa keskustelu sisältää monenlaisia asioita yhteisen aiheen lisäksi. Keskustelussa on mukana myös tunteet. Omien tunteiden hallinta ja toisen tunteiden huomioiminen ovat osa yhteistä hetkeä.

Asiakasryhmän osallisuus mahdollistaa oikeanlaisen tuen

Kokemukseni mukaan unohdetaan usein, kuinka monta asiaa ja taitoa kaverin kanssa keskustelu vaatii. Koska ohjaajan, opettajan tai vanhemman kautta keskusteleminen on nopeampaa ja helpompaa, jää kaverikeskustelun taitojen opettelu vähäiseksi ja toisinaan täysin huomiotta.

OIVA-klinikkaan osallistuneet naiset kokivat ylpeyttä erityisesti siitä, että he saivat osallistua kokouksiin. Niissä he pääsivät itse vaikuttamaan ja tuomaan esiin tapoja oman arkensa ja keskinäisen kaverisuhteensa parantamiseksi.

OIVA-klinikan pitäminen asiakasryhmälle osoitti minulle sen, että asiakkaiden osallisuus, kuunteleminen ja näkeminen tasavertaisena on äärimmäisen tärkeää. Osallisuus ja aidosti kuunteleminen mahdollistavat sen, että osataan antaa oikeanlaista tukea ja tunnetta siitä, että on tärkeä ja arvokas. Kun tarkastellaan vuorovaikutushetkiä tukea tarvitsevan henkilön näkökulmasta, voidaan löytää juuri häntä tukevia keinoja.

Lisätietoa OIVA-klinikasta Tikoteekin sivuilta
Irina Savolaisen väitös avusteisesti kommunikoivien ihmisten keinoista vaikuttaa keskustelunkulkuun (helda.helsinki.fi)

Teksti: Henna Sillanpää, kommunikaatio-ohjaaja, OIVA-ohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja (Kommunikaatio ILO) | Kuva: www.pexels.com | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).