Olen toiminut Kehitysvammaliiton Tikoteekin asiantuntijana jo pitkään ja huomannut, että Tikoteekkiin tulee säännöllisen epäsäännöllisesti yhteydenottoja, jotka liittyvät henkilöiden valokuvien käyttöön viestinnän tukena. Usein yhteydenotossa on kyse siitä, että kuvien käyttöä kommunikoinnissa on muutettu tai rajoitettu. Näin […]
Sien Vandesande kertoi palkintopuheessaan, että hänen kiinnostuksensa aiheeseen heräsi jo opintoihin kuuluvien kliinisten harjoittelujen aikana, kun hän kohtasi perheitä, joissa oli syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisia lapsia. Kysymykset, kuten ”Olenko erityinen omalle lapselleni?” ja ” Tunnistaako lapseni […]
Selkokieli tarkoittaa suomen kielen muotoa, joka on kauttaaltaan helppoa. Sisältö, sanat ja lauserakenteet ovat ymmärrettävämpiä kuin yleiskielessä. Selkokieltä voi sekä puhua että kirjoittaa, ja tarvearvion mukaan sitä tarvitsee Suomessa noin 650 000–750 000 ihmistä. Monella kielellisen […]
Voimauttava vuorovaikutus (Intensive Interaction) on kehityksellinen toimintamalli. Siinä käytetään varhaisen vuorovaikutuksen keinoja vaikeasti kehitysvammaisten tai autismikirjon henkilöiden kanssa kommunikointiin. Tämä vahvistaa heidän kommunikoinnin perustan taitojaan, vuorovaikutussuhdettaan läheisiin sekä parantaa heidän elämänlaatuaan. Voimauttava vuorovaikutus on kehitetty Englannissa. […]
Onnistunut vuorovaikutus edellyttää molempien keskustelijoiden panosta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on ollut vallalla käsitys, että puhevammaisten ihmisten kumppanit dominoivat keskustelua ja puhevammaiset itse ovat passiivisia ja enemmän vastaajan roolissa. Myös kumppanin roolia keskusteluiden onnistumisessa on korostettu. Tutkija Irina […]
Kenellä on oikeus päättää itseään koskevista asioista? Entä jos henkilö on syvästi tai vaikeasti kehitysvammainen tai muistisairas, miten kykeneväksi hänet silloin nähdään? Miten päästäisiin puolesta päättämisen kulttuurista kohti sitä, että ihminen tulisi aidosti nähdyksi ihmisenä ja […]
Omassa työssäni video on olennainen työväline. Hyödynnän videota sekä kouluttaessani ammattilaisia puhevammaisten ihmisten yhteisöjen ohjaajiksi että työskennellessäni itse puhevammaisten ihmisten lähi-ihmisten kanssa. Video tekee vuorovaikutuksen näkyväksi. Sitä voidaan katsoa yhdessä yhä uudelleen hetki hetkeltä ja tulla […]
Tikonen kysyi viisi kysymystä näyttöön perustuvasta toiminnasta (EBP) professori Elina Mainela-Arnoldilta ja yliopisto-opettaja Pia Lindevallilta Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan psykologian ja logopedian laitokselta. Mitä tarkoittaa evidence-based practice? Evidence-based practice (jatkossa EBP) on suomennettuna suurin piirtein “toimintaa, […]
Puhevammaisten ihmisten omat kokemukset ovat Suomessa, mutta myös maailmanlaajuisestikin, vähän käsitelty aihe. Kansainvälisen puhevamma-alan järjestön ISAAC:n AAC Augmentative and Alternative Communication -tiedejulkaisun tutkimuskatsaus (verkkoversio) kokoaa yhteen 233 puhevammaisen henkilön ja heidän läheistensä kokemuksia kommunikointilaitteiden käytöstä. Metasynteesi […]
Monipuolisten kommunikoinnin apuvälineiden avulla pystytään ylläpitämään tai jopa kohentamaan ALS-tautiin sairastuneiden ihmisten kommunikoinnin tehokkuutta. Monipuolisesti puhetta tukevia ja korvaavia apuvälineitä hyödyntävät potilaat arvioivat kommunikointinsa tehokkaammaksi kuin potilaat, jotka pyrkivät kommunikoimaan heikentyvällä puheella. Tulokset käyvät ilmi puheterapeutti, […]