Vaientaminen ja miten se voidaan estää

Olin etukäteen sovitulla hoitojaksolla terveyskeskussairaalan kuntoutusosastolla. Jakson aikana oli tarkoitus käynnistää lääkekokeilu erikoissairaanhoidon suosituksen mukaisesti.

Hoitojakson päättyessä oli tarkoitus myös järjestää monialainen yhteistyökokous Teams-kokouksena, jossa sovittaisiin hoidon ja kuntoutuksen jatkosta. Mukaan tähän palaveriin oli kutsuttu toimijoita sekä erikoissairaanhoidosta, että perusterveydenhuollosta. Hoitojaksolla hoidostani vastasi lääkäri, joka ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Myös muu hoitohenkilökunta oli minulle vierasta.

Koska hoitoneuvotteluun oli varattu vain rajallinen aika (1 h), pyysin varamaan tähän tarkoitukseen itselleni tulkin. Sekä lääkäri että hoitaja kieltäytyivät tästä sillä perusteella, että pystyn kirjoittamaan nopeasti. Yritin kertoa, että etenkin etäyhteydellä toimittaessa usean henkilön kesken, en pysty kirjoittamalla osallistumaan keskustelun kulkuun sen hitauden ja kuuluvuuden haasteiden vuoksi. Sairaanhoitaja lupasi toimia tässä apuna.

Yritin etukäteen pyytää tietoa ja varmistusta niistä asioista, joita hoitokokouksessa käsitellään. Vastaus oli, että käsiteltävät asiat käyvät ilmi sitten kokouksessa. Etukäteisvalmisteluna yritin kuitenkin kirjoittaa valmiiksi tekstiä siitä, mitä a) asioita itse toivoisin kokouksessa käsiteltävän sekä b) näkemyksiäni joihinkin hoidollisiin kysymyksiin. Nämä asiat olivat sellaisia, jotka normaalisti olisin tuonut keskustelun lomassa puhuen esille.

Ennen hoitokokousta oma kuntoni oli lääkekokeilusta johtuen heikohko: olin sen vuoksi tokkurainen, väsynyt ja pahoinvoiva. Kirjoittaminen oli haasteellista ja se tapahtui normaalia hitaammin ja virheitä tuli paljon. Oma kommunikaationi meni päällekkäin muiden puheenvuorojen kanssa. Pyysin sairaanhoitajaa lukemaan etukäteen kirjoittamaani materiaalia osittain. Hän kieltäytyi, kun sitä oli yhteensä aika pitkästi (2 sivua). Pyysin tiivistämään tästä oleellisen, mutta siihen hän ei kuulemma ollut kykenevä.

Lopputulema oli se, että kuntoni vuoksi en pystynyt millään tavalla osallistumaan kokouksen kulkuun tai esittämään näkökulmiani päätöksiin, jotka koskivat jatkohoitoani ja kuntoutusta. En tullut kuulluksi millään tasolla itseäni koskevassa päätöksenteossa. Jälkeenpäin katsoin Omakannasta tehtyjä kirjauksia, jotka sisälsivät paljon virheitä. Lisäksi sinne oli kirjattu, että potilas ei halua keskustella hoitovaihtoehdoista. Halu olisi ollut kova, mutta käytännössä se oli tehty minulle mahdottomaksi.

Kohdennettu erityiskohtelu estää syrjintää

Lisäaika

Terveydenhuollon palveluissa puhevammaiset asiakkaat tarvitsevat lisäaikaa puhetta korvaavien tai tukevien kommunikointikeinojen vuoksi. Käytännössä lisäaikaa ei kuitenkaan varata julkisessa terveydenhuollossa, esimerkiksi poliklinikkakäynneillä. Yksityisellä sektorilla, vaikkapa yksityisiä lääkäripalveluja käytettäessä se tietysti onnistuu, mutta vain rahalla. Puhevammainen henkilö joutuu maksamaan vastaanottoajan keston mukaan.

Avustaja mukaan kuntoutukseen

Kuntoutukseen ei ole mahdollista saada henkilökohtaista avustajaa mukaan, sen sijaan tulkin saaminen onnistuu. Tämä on ongelmallinen tilanne, mikäli henkilökohtainen avustaja tai läheinen toimii pääasiallisesti myös kommunikaation tukena.

Tuttu tulkki apuna sote-palveluissa

Terveydenhuollossa tai sosiaalipalveluissa ei aina tunneta tai tunnisteta asiakkaan oikeutta tulkkauspalveluihin. Ongelma myös on, että Kelan ja vaikkapa terveydenhuollon tulkkauspalvelut eivät aina pelitä yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Näin ollen terveys- tai sosiaalipalveluissa on usein tilanne, että joutuu asioimaan tulkin kanssa, joka ei ole entuudestaan tuttu. Tämä luonnollisesti asettaa haasteita tulkkaustilanteille.

Toimivat ennaltaehkäisevät palvelut

Ongelmia ehkäisevien palvelujen pitäisi olla toimivia ja niiden pitäisi tunnistaa avun tarve varhaisessa vaiheessa. Tällaisia ovat mm. mielenterveyden edistäminen ja terveysneuvonta. Usein näitä palveluja tarjotaan kovin yksikanavaisesti erityisryhmät unohtaen vain verkossa tai puhelin/chat-palveluina.

Tasapuolinen kohtelu ei saa vahvistaa eriarvoisuutta

Muodollisesti samanlainen kohtelu voi vahvistaa olemassa olevaa eriarvoisuutta. Puhevammaiset tarvitsevat kohdennettua erityiskohtelua, esimerkiksi oikeutta pidennettyihin vastaanottoaikoihin sosiaali- ja terveyspalveluissa ja oikeutta maksuttomaan terveysneuvontaan ja/ tai terveystarkastuksiin. Puhevamma ja oikeus tulkin ja avustajan käyttöön tulisi aina olla kirjattuna KANTA-palveluun. Usein tätä käytäntöä ei kuitenkaan tunneta ja kirjaus jää tekemättä.

Syrjintää ei pidä sallia missään muodossa

Syrjintää on se, että sinua kohdellaan huonommin kuin muita jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden, kuten vaikkapa puhevamman perusteella.

Usein huonoista kokemuksista myös vaietaan. Ota kokemuksesi puheeksi. Kerro, jos et tule kuulluksi!

Tunne myös oikeutesi. Jos koet itse syrjintää tai huomaat sellaista, voit kertoa siitä myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Voit ilmoittaa syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle tästä linkistä

Teksti: Nina Halme | Kuva: Niko Eloranta | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).