Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vahvistetaan vuorovaikutusosaamista systemaattisesti

– Ennen osaamiskartoitusta työtiimit kävivät läpi prosessin, jossa arvioitiin esimerkiksi omaa osaamista ja osaamistarpeita. Millaista osaamista yksikössä tarvitaan, millaisia asiakkaita yksiköissä on? Päivi Kaukovuo-Nykänen kertoo. Hänellä on pitkä kokemus vammaistyöstä, esimerkiksi ohjaustyöstä asumisyksikössä sekä päivätoiminnan esihenkilönä toimimisesta. Hän on tehnyt myös vammaispalveluihin liittyvää kehittämistyötä hankemaailmassa. – Työssäni koordinoin ja kehitän vammaispalveluja ja työntekijöiden osaamisen muotoja.

OIVA-ohjausta ja Voimauttavaa vuorovaikutusta

Osaamiskartoitukseen saatiin runsaasti vastauksia, yli 250. – Vuorovaikutukseen liittyviä asioita oli paljon, Päivi Kaukovuo-Nykänen kertoo.  – Voimauttava vuorovaikutus mainittiin, myös vaihtoehtoiset kommunikoinnin tukikeinot, kuten tukiviittomat. Autismiosaamiseen liittyviä kysymyksiä oli myös paljon.

Kaukovuo-Nykänen kiittelee työntekijöiden asennetta. Osaamiskartoituksen vastaajista selvä enemmistö koki, että kommunikointimenetelmien hallinta on tärkeä osa työtä ja halusi oppia lisää. Tarkan ja laajan selvityksen jälkeen päätettiin lisätä työntekijöiden vuorovaikutusosaamista esimerkiksi Tikoteekin OIVA- ja Voimauttava vuorovaikutus -mallien avulla.  – Jos asiakkaamme tarvitsee apua ja tukea, henkilökunnan täytyy osata antaa sitä.

OIVA on voimavaralähtöinen ohjausmalli puhevammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Siinä hyödynnetään videoituja tilanteita, joissa puhevammainen ihminen ja hänen läheisensä ovat vuorovaikutuksessa. Kartoituksesta nousi esiin, että vammaispalveluissa oli yksi henkilö käynyt Tikoteekin OIVA-ohjaajakoulutuksen ja muutamia, jotka olivat osallistuneet OIVA-prosesseihin.

Nyt neljä hyvinvointialueen työtekijää on , ja näin saadaan yksiköihin lisää vuorovaikutusosaamista– Meillä on oma OIVA-verkosto. Tapaamme joka koulutuskerran jälkeen ja keskustelemme opitusta; samalla aiemmin kouluttautunut saa kertauksen. OIVA-prosessit ovat alkaneet yksiköissä, ja selvitän, mitkä yksiköt lähtevät mukaan seuraavaksi, OIVA-työtä koordinoiva Kaukovuo-Nykänen kertoo.  – Koulutus on prosessinomainen ja kohdistuu koko työyhteisöön. Se tuo osaamista usealle ihmiselle ja vaikeimmin vammaisille asiakkaille lisää elämyksellisyyttä elämäänsä.

Hyvinvointialue on tilannut myös Voimauttavan vuorovaikutuksen (VV) koulutuksen Tikoteekilta. – Voimauttava vuorovaikutus mainittiin koulutustoiveissa. Nyt mukana on eri yksikköjä, joista kustakin koulutuksessa on ainakin kaksi työntekijää. Myös VV-koulutettavien kanssa käymme läpi koulutuksen antia ja sitä, miten osaaminen leviää työyhteisössä.

VV sopii kaikenikäisille. Sitä on käytetty esimerkiksi kehitysvammaisten, autismikirjon, aistimonivammaisten ja muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen tukemiseen. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen eräässä yksikössä on käytetty myös Rohkaisinta, työvälinettä olemuskielisten asiakkaiden itsemääräämisen ja päätöksenteon tukemiseen.

Erityisosaamista erityiskysymyksiin

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tehdään siis systemaattista vuorovaikutuskehittämistä.  Päivi Kaukovuo-Nykänen sanoo, ettei kaikkea vammaistyössä tarvittavaa osaamista opi alan koulutuksessa mutta ei myöskään työssä, vaan tarvitaan lisäkoulutusta ja osaamisen jakamista. Hyvinvointialueen vammaispalvelujen käytänteistä löytyykin monia esimerkkejä tästä.

– Esimerkiksi kehitysvammaisten ohjaajan työssä tarvitaan syväosaamista vuorovaikutuksesta ja itsemääräämisoikeuden tukemisesta. Ei voi esimerkiksi ajatella, että jos yksikössä kaikki asiakkaat osaavat puhua, emme tarvitse kuvakommunikaatiota, Päivi Kaukovuo-Nykänen sanoo.  – Monen kanavan kautta viesti menee usein paremmin perille. Siksi teemme työntekijöillekin näkyväksi: meillä opit esimerkiksi kuvakommunikaation käyttämistä ja tukiviittomia. Muut työntekijät perehdyttävät, tai jos jo osaat, voit olla osaajana ja opettaa muita.

Myös autismipuolelle on kehitteillä paljon. – Sisäinen autismin perusteet -valmennus on alkanut yksikössä, jossa on uusia autisminkirjon asiakkaita. Omat autismiasiantuntijamme ovat tehneet materiaalin ja jakavat osaamistaan tässä yksikössä. Kyseessä on pilotti, jonka jälkeen hiomme valmennusta ja jatkamme osaamisen levittämistä muihin yksiköihin.

Oppimisesta arkeen

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on Osaamispankki-projekti, joka on yksi osa organisaation henkilöstöohjelman kokonaisuutta. Siinä on tavoitteena muun muassa rakentaa urapolkumalli, jossa työntekijät voivat suunnitelmallisesti kehittää omaa osaamistaan. Uuden työntekijän kohdalla kartoitetaan lähtötilanne ja se, miten työntekijä saa lisää osaamista. Silti arjen työkiireessä ja työntekijöiden vaihtuessa saattaa olla vaikeaa ehtiä syventyä uusiin asioihin sekä jakaa ja juurruttaa osaamista.

Päivi Kaukovuo-Nykäsen mukaan tässä auttaa, että ihmisten osaaminen on tiedossa ja tehdään monenlaista yhteistyötä.  – Meillä esimerkiksi kommunikaatio-ohjaaja tekee pääosin työtä perheiden kanssa eikä palvelutuotannossa, mutta hän tukee myös palvelutuotannon henkilöitä. Meillä on Teamsissa kommunikaatiotiimi, joka jakaa materiaalia, vinkkejä ja tietoa koulutuksista. Voimme jakaa tietoa ja kysyä kollegalta tai kommunikaatio-ohjaajalta. Meillä on myös esimerkiksi suunnitteilla oman AIMO-verkostomme webinaari, jossa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytänteitä.

Sisäinen osaamisen jakaminen on keskeistä, mutta niin myös ulkoinen verkostoituminen. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Tukena-säätiön kanssa.  – Valtakunnallinen verkostoiminen on tärkeää: tarvitsemme kumppaneita ja yhteistyö tuo oppia ja työn innostusta.

Kaukovuo-Nykänen korostaa esihenkilöiden roolia, vaikka työntekijät olisivat itseohjautuvia.  – Kaikki lähtee esihenkilön sitoutumisesta. Työyhteisö tarvitsee tukea ja työvuorosuunnittelusta lähtien konkreettisia asioita, jotka mahdollistavat, että työntekijät voivat oppia uutta ja käyttää ja jakaa oppiaan. Peräänkuulutan, että paljolti kyse on siitä, miten esihenkilö ja työyhteisö antavat luvan opetella ja kokeilla uusia asioita. Se vaatii aikaa, mutta lisää kauaskantoisesti tuo lisää työtyytyväisyyttä.

Vammaispalvelujen palveluvastaava muistuttaa myös kaikkien asiakkaiden tärkeydestä.  – Vaikka asiakasryhmä olisi pieni, heitä ei saa jättää yksin.

Lue lisää

• Päijät-Hämeen hyvinvointialue
• OIVA-vuorovaikutusmalli Tikoteekin verkkosivuilla
• Voimauttava vuorovaikutus Tikoteekin verkkosivuilla
• Tikosen artikkeli Tikoteekki kehittää: Voimauttavan vuorovaikutuksen materiaalia lapsiperheiden näkökulmasta