Tikoteekin toimintamallit auttavat vammaistyön opettajaa ja opiskelijoita

Niina Calleeuw on sosiaali- ja terveysalan opettaja Tredussa eli Tampereen seudun ammattiopistossa. – Opetan laaja-alaisesti hyvin eri ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. On peruskoulusta yläkoulun jälkeen ammattiopetukseen siirtyjiä ja myös yli 60-vuotiaita ammatinvaihtajia, maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tai lisäkoulutusta hakevia. Opetan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa lähihoitajia, jotka ovat valinneet vammaistyön osaamisalakseen, sekä myös uudehkossa Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnossa, josta valmistuu vammaisalan erityisohjaajia. Erikoisammattitutkinnon suorittajat ovat taustoiltaan esimerkiksi lähihoitajia tai sosionomeja, ja heillä on jo työkokemusta vammaistyöstä, hän kertoo.

HYP osana opintoja

– Vammaisalan työ on ihmisenä olemisen ydintä ja sitä, että asettaa itsensä hyvällä tavalla alttiiksi, Niina Calleeuw kiteyttää. Kuitenkin ala saattaa arveluttaa tai pelottaakin monia.

– Osalle opiskelijoista on jo nuorena selkeää, että he suuntaavat vammaistyöhön tai haluavat vaihtaa myöhemmin urallaan esimerkiksi vanhustyöstä vammaispuolelle. Meidän täytyy kuitenkin tehdä töitä sen eteen, että yhä useampi nuori valitsisi vammaisalan ja havaitsisi sen, kuinka mielenkiintoinen työkenttä on kyseessä, Calleeuw sanoo. – Toki työssä voi olla haasteita, kun voi olla esimerkiksi vahvasti autistisia asiakkaita. On kuitenkin hyvä tietää, että myös haastavissa yksiköissä jaksetaan tehdä töitä, työ koetaan mielekkääksi ja yhteishenki on hyvä. Moni jää vammaisalalle, koska kokee työn olevan palkitsevaa.

Jotta tulevan työn moninaiset tilanteet eivät jännittäisi vammaisalan opiskelijoita, kohtaamisia ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan opintojen aikana ja työssäopin eli työharjoittelun aikana. Calleeuw hyödyntää työssään Kehitysvammaliiton Tikoteekin Apuvälineenä ihminen -toimintamalleja, kuten HYPiä. HYPillä eli huomioivan yhdessäolon mallilla varmistetaan, että jokaisella ihmisellä on päivittäin mukavia vuorovaikutushetkiä.

– HYP tarjoaa hyvän mallin harjoitella yhdessä olemista ja reflektoida sitä. Meillä siihen tutustuvat kaikki vammaistyöhön erikoistuneet lähihoitajaopiskelijat. HYP tukee sitä, että osallisuuden edistäminen on yksi kiinteä osa vammaistyötä, Calleeuw luonnehtii.

– Tehtävänä voi olla esimerkiksi, että oppilas pitää työssäoppimisen jaksolla tai työpaikalla HYP-hetkiä. Hän valitsee asiakkaat ohjaajansa kanssa; hän kertoo ohjaajalle työmuodosta, hankkii asiakkaan läheisiltä luvat HYP-hetkiin, suunnittelee hetket, tekee niistä muistiinpanot ja yhteenvedot. Tavoitteena on reflektoida sitä, mitä vuorovaikutustilanteissa, kahden ihmisen kohdatessa ja yhdessä ollessa, oikein tapahtuu. Onnistuiko hetki, pitikö asiakas siitä, mitä tekisit toisin? Mitä opit? Tämä kaikki on tärkeää työelämäosaamista, Calleeuw esittelee.

Ahaa-elämyksiä ja rauhoittumista

HYP-toimintamalli on ollut Tredussa osa opetusta useita vuosia. Niina Calleeuw kokee sen hyödyttävän paitsi opiskelijoita ja asiakkaita myös työyhteisöjä, joissa opiskelijat kokeilevat HYPiä. – HYP-hetket saavat keskustelua aikaan työpaikoilla ja myös virkistävät opiskelijan avulla työntekijöiden muistia, että tällainenkin menetelmä on olemassa.

HYPissä tärkeintä on yhdessä oleminen.  – HYP-hetket ovat tilanteita, jotka eivät vaadi mitään muuta kuin läsnäoloa ja liittymistä  asiakasta kiinnostavaan tekemiseen tai keskustelunaiheeseen. Tärkeintä työpaikoilla on, että HYP-hetkeen saa ottaa aikaa ja laittaa asiakkaan oveen lapun: HYP-hetki menossa. Silloin ei saa häiritä, ja silloin työntekijä keskittyy aidosti asiakkaaseen, Calleeuw kuvailee.

– HYP osoittaa, että jo lyhyillä hetkillä voidaan saada aikaan suuria muutoksia. HYP-hetket voivat vaikkapa lieventää asiakkaan epätarkoituksenmukaista käytöstä ja lieventää ahdistusta sekä yksinäisyyttä. Kun asiakas tulee kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi, hän oppii luottamaan siihen, että tilaa ja aikaa vuorovaikutukselle on olemassa. Hän voi myös tällöin luottaa siihen, että hän tapaa työntekijän myöhemminkin ja silloin on taas aika rentoutua ja rauhoittua yhdessä HYP-hetkillä, Calleeuw sanoo.

– Myös työntekijälle on tärkeää, että hänellä on aikaa keskittyä ja aistia asiakasta moniaistisesti. Silloin hän voi saada ahaa-elämyksiä tämän persoonasta.  HYP on myös työntekijälle vastavuoroinen rauhoittumisen ja yhdessäolon hetki. Ja työntekijän rauhoittuminen on suorassa linjassa asiakkaaseen: kun minä rauhoitun, olotilani vaikuttaa myös toiseen ihmiseen.

Helpot ja konkreettiset menetelmät kiinnostavat

Kehitysvammaliiton Tikoteekin yhdessä yhteiskumppaniensa kanssa kehittämä Rohkaisin-toimintamalli olemuskielisten ihmisten mieltymysten selvittämiseen ja päätöksenteon tukemiseen julkaistiin jokin aika sitten. Myös Rohkaisinta hyödynnetään Tredussa.

Niina Calleeuw kertoo löytäneensä Rohkaisin-materiaalit Tikoteekin verkkosivuilta ja ottaneensa menetelmän käyttöön itse opiskelemalla.  – Materiaalissa on ihanat, selkeät kuvat ja yksinkertaisesti kiteytetty ohje: valitse aisti, kokeile uutta, toteuta mieluisaa, hän kiittelee. – On hienoa, että malli on konkreettinen ja sen ymmärtämiseksi ei tarvitse lukea 30 sivua vaikeaa tekstiä. Rohkaisin-ideakortit on helppo ottaa käyttöön ja innostaa sekä rohkaista näin myös opiskelijoita tutustumaan asiakkaisiin ja heidän mieltymyksiinsä.

Tredussa Rohkaisinta käytetään vammaisalan erityisohjaajaopiskelijoiden kanssa ja sitä on hyödynnetty työssäoppimisjaksoilla ja työpaikoilla. Calleeuw kertoo esimerkin asiakkaasta, jonka mieltymyksiä lähdettiin selvittämään Rohkaisin-ideakortin vinkistä tuntoaistin ja erityisesti vesielementin kautta.

– Tiedettiin, että asiakas ei pidä kaikesta kosketuksesta, mutta haluttiin selvittää, pitääkö hän jostain tietynlaisesta kosketuksesta. Kylpytilanteessa ilmeni, että hän nautti lämmöstä ja poreammeen poreista, mutta ei vedestä kasvoilla. Hän piti sienellä pesemisestä, mutta ei harjan kosketuksesta, Calleeuw kuvailee.

– Mieltymykset ymmärrettiin tarkkailemalla asiakkaan ilmeitä, eleitä ja koko olemusta. Asiakas oli myös kylpyhetken jälkeen levollinen ja nukkui makeasti seuraavan yön. Moniaistisuus on kaikkien ihmisten ominaisuus ja oikeus, ja sen ymmärtäminen on tärkeä osa ammattilaisena kasvamisen prosessia. Rohkaisimen lupaus ’Sinun tuellasi voin elää itseni näköistä elämää’ -toteutuu menetelmän avulla.

Rohkaisin sopisi Calleeuwista muuallekin kuin vammaistyöhön, esimerkiksi päiväkoteihin ja vanhuspuolella muistisairaille.  Vuorovaikutukseen perustuvat toimintamallit ovat hänestä hyviä myös siinä, että ne ovat lääkkeettömiä ja menetelmä on turvallinen.

– Parasta Rohkaisimessa on se, että materiaalissa on paljon vinkkejä ja hyvää konkretiaa. Rohkaisin-kortit voi vaikka tulostaa ja lisätä oman työpaikan ”materiaalipankkiin”. Tällaiset vinkit ovat arjen kiireessä tärkeitä sekä opiskelijoille että ammattilaisille. Iloitaan vuorovaikutuksesta ja toisen ihmisen läsnäolosta, Calleeuw kiteyttää.

Lue lisää

• Tredu Tampereen seudun ammattiopisto
• Tikoteekin Apuvälineenä ihminen -toimintamallit, kuten HYP ja Rohkaisin.
• Tikosen artikkeli Yhteinen hetki -kortit auttavat kutsumaan vaikeimmin kehitysvammaisen vuorovaikutukseen
• Tikosen Rohkaisin-artikkelit