Gold Coastilla kultahippuja poimimassa

ISAAC järjesti 18. maailmanlaajuisen konferenssinsa heinäkuussa Australian Gold Coastilla. Konferenssiin osallistui reilu tuhat osallistujaa yli 20 maasta. Kaikkina neljänä tapahtumapäivänä rinnakkaisia esitysteemoja oli valittavissa 6 – 9. Suullisia ja posteriesityksiä oli yhteensä 345. Lisäksi 21 näytteilleasettajaa esitteli AAC-uutuuksiaan.

Konferenssiin osallistui 22 suomalaista asiantuntijaa. Suomalaiset pitivät kuusi suullista tai posteriesitystä. Niiden aiheita olivat mm. lapsilähtöisen vuorovaikutuskulttuurin vahvistaminen erityiskoulussa, kommunikointiohjelmalla viestivän ihmisen aktiivinen rooli keskustelussa, kuvien monipuolinen hyödyntäminen kommunikoinnissa, yhteisöllinen puheterapia päivähoidossa, AAC:n hyödyntäminen päivähoidossa toisen kielen oppimiseen sekä interaktiivinen verkko-ohjelma kommunikointikumppaneiden ohjaamiseen.

Tikoteekki järjesti Puhevammaisten viikolla Studia AAC -tapahtuman, jonka aiheena oli ISAAC-konferenssin kuulumiset. Aamupäivällä suomalaiset esiintyjät alustivat lyhyesti omista esityksistään. Iltapäivällä kukin heistä oli valinnut myös yhden kansainvälisen esityksen, josta piti tiiviin alustuksen. Tallenteet Studia AAC -tapahtuman alustuksista löytyvät Tikoteekin Facebook-sivuilta ja linkki ISAAC-konferenssin abstrakteihin ja osaan esitysdioista tämän artikkelin lopusta.

Kysyimme Studia AAC:n alustajilta, mitä uutta he olivat oivaltaneet konferenssin aikana ja mitä ovat ottaneet käyttöön omaan työhönsä:

Kipinäkeskuksen Mirja Uosukainen osallistui konferenssiin ensimmäistä kertaa. Hänelle tulee viikoittain uusia ideoita, joita konferenssissa opitusta voisi kokeilla arjessa: ”Kipinäkeskuksesta konferenssiin osallistui useita työntekijöitä ja koko henkilökuntamme kokoontuu yhä säännöllisesti ISAAC-aamupaloille, joissa keskustelemme kunkin poimimista kultahipuista. Yksi oivalluksistani on, että kommunikointiin ei tarvita kuin viesti ja ihminen. Kuntoutuksessa lähdetään liikkeelle asiakkaan aloitteista ja niiden rikastamisesta.”

Hyvinkään kaupungin päivähoidon puheterapeutti Taina Olkinuoran mielestä vuorovaikutuksen kuntoutus on koko yhteisön asia: ”Kuntoutus ei saa olla yhden ihmisen vastuulla. On innostavaa jakaa onnistumisen kokemuksia yhdessä. Osallistuin konferenssiin yhdessä työparini, suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja Virpi Hämäläisen kanssa. Hänen kanssaan tulemme hyödyntämään konferenssista saamiamme ideoita esimerkiksi monikulttuuristen ja -kielisten lasten päivähoitoryhmissä.”

Aivoliiton Arjen vinkit -projektin asiantuntija, puheterapeutti Hannele Merikoski on omien sanojensa mukaan aivan tilassa Shannon Hennigin esityksestä: ”Shannon muistutti minulle, että asiantuntijan tehtävä on kuunnella. Meidän pitäisi entistä enemmän tehdä ja suunnitella asioita yhdessä puhevammaisten ihmisten kanssa. Oleellista on luoda tilanteita ja tekemistä, joissa henkilöillä on aito tarve osallistua ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Näissä projekteissa tulee olla selkeä suunnitelma, rakenne ja vaikutusten arviointi.”

Myös väitöskirjatutkijaa, puheterapeutti Irina Savolaista puhutteli puhevammaisten ihmisten selvästi vahvistunut rooli konferenssissa: ”ISAAC:n nykyinen presidentti Meredith Allan on itse puhevammainen. Allan avasi koko konferenssin lainauksella ’Nothing about us without us’. Tutkijana ajattelen, että puhevammaisten ihmisten tulee voida vaikuttaa myös heistä tehtävän tutkimuksen suunnitteluun. Meidän pitää kysyä heiltä, mitä heidän mielestään on tärkeää tutkia.”

Puheterapeutti Paula Herkman puheterapeuttiosuuskunta Kommunikaaresta osallistui mm. päivän kestävään katseohjausseminaariin: ”Oli hienoa, että sain pysähtyä ja keskittyä yhteen teemaan syvällisesti ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Sain konferenssista uusia ajatuksia myös aikuisneurologisten asiakkaiden kuntoutukseen. Erityisesti mieleeni jäi John Costellon luento puhesynteesin kehityksestä ja äänipankeista. Esimerkiksi ALS-asiakkaat voivat tulevaisuudessa ilmaista itseään omalla äänellään myös sairauden edettyä, jos heidän ääntään on tallennettu ajoissa äänipankkiin.”

Yliopiston lehtori, logopedian koulutusohjelmajohtaja Kaisa Launonen Helsingin Yliopistosta siteerasi Elizabeth Brownlieta, jonka mukaan tukiviittominen on AAC-kentän Tuhkimo: ”Tekee paljon töitä, muttei ikinä pääse juhlimaan”. Launosen mukaan tukiviittominen oli edelleen liian vähän esillä ISAAC-konferenssissa ja sitä myös tutkitaan niukasti. Alkuvuodesta 2019 on kuitenkin ilmestymässä uusi kirja ”Manual sign acquisition in children with developmental disabilities”. Kirja kokoaa yhteen tutkimustietoa 40 vuoden ajalta. Tästä tiedosta on hyötyä kliinisessä työssä.

Tikoteekki-työmme näkökulmasta saimme sekä vahvistusta omille toimintatavoillemme että uusia ideoita kehittämistyöhön. Ilahduimme siitä, että responsiivisuus oli esillä useissa esityksissä. Kuntoutuksessa on tärkeää auttaa läheisiä herkistymään puhevammaisen ihmisen eri tavoin tuottamille aloitteille ja vastaamaan niihin. Pääsimme lisäksi käymään kahdessa australialaisessa erityiskoulussa, jotka ovat erikoistuneet Voimauttavaan vuorovaikutukseen. Olemme suomentamassa joitakin heidän käyttämistään materiaaleista, jotka tulemme jakamaan kaikille kiinnostuneille.

Linkit lähes kaikkiin ISAAC 2018-konferenssin abstrakteihin ja luentodioihin löytyvät ISAAC:in verkkosivuilta.

Tässä artikkelissa mainittujen esitysten abstrakteja voi hakea esityksen otsikolla:
Elizabeth Brownlie: Unaided language stimulation – the Cinderella of AAC
Cynthia Cress: Practical strategies for providing basic AAC intervention for very early communicators with autism
Shannon Hennig: AAC and puppet making: insights about introducing AAC techniques to unfamiliar communication partners
Kaisa Launonen: Extending and narrowing – developing various ways in utilizing graphic symbols
Kaisa Martikainen ja Katja Burakoff: Developing communication culture through Intensive Interaction in school environment
Taina Olkinuora: Community-based speech therapy in early childhood education and care
Irina Savolainen:  Aided communicators´practices to take responsibility for progress in conversations with speech generating device
Mirja Uosukainen: Using AAC to help multicultural children learn their second language in a day care setting
Mirja Uosukainen: A new tool for coaching communication partners: an interactive online program

Teksti: erityisasiantuntija Kaisa Martikainen ja asiantuntija Katja Burakoff | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).