Näkymätön näkyväksi – Puhevammaisten asiain neuvottelukunta

Puhevamma voi tehdä ihmisen näkymättömäksi, vaikeuttaa arkea, työntekoa ja palveluiden käyttöä. Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että puhevammainen ihminen ohitetaan häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Jotta näin ei kävisi, perustettiin puhevammaisten viikolla 2022 Puhevammaisten asiain neuvottelukunta.

Neuvottelukunnan järjestäytymiskokouksessa oli tärkeää ensin määritellä, mitä puhevamma ja puhevammaisuuden kirjo tarkoittavat. Käsitteiden määrittely oli käynnistetty jo keväällä puhevamma-alan järjestötoimijoiden ja Tikoteekin puhevammaisten vaikuttajaryhmän tapaamisissa.

Puhevamma on kommunikointiin ja vuorovaikutukseen liittyvä sosiaalinen haitta, joka rajoittaa osallistumista. Se johtaa pahimmillaan näkymättömyyteen ja yksinäisyyteen. Puhevammaisuuteen liittyy vaikeus ilmaista itseään puheella tai ymmärtää muiden puhetta normaalista kuulokyvystä huolimatta. Ihminen, jolla on puhevamma, tarvitsee apua kommunikointiin. Apu voi olla puhetta tukeva tai korvaava kommunikointikeino tai toisen ihmisen tuki. Tarve tukeen voi olla lyhytaikaista, tilanteesta riippuvaa tai jatkuvaa.

Puhevammaisuuden kirjoa konkretisoitiin osallistujille Tarvitsen sinua, että voin kertoa -videolla, joka kuvaa olemuskielisten ihmisten vuorovaikutusta, sekä Nina Halmeen ja Liisa Mertalan kokemuksellisilla puheenvuoroilla puhevammastaan ja sen tuottamista haasteista.

Nina Halmeen puheenvuorossa oli useita esimerkkejä siitä, kuinka hänet on sivuutettu puhevamman myötä ja hänelle on tullut tunne, että hän on joutunut eristetyksi normaalin yhteiskunnan ja palvelujen ulkopuolelle omaan kuplaansa, vastoin omaa toivettaan. Halme näki tärkeänä, että puhevammaisten ihmisten edunvalvontaa vahvistetaan ja varmistetaan, että puhevammaisia ihmisiä kuullaan kaikessa vammaisia kokevassa päätöksenteossa.

Liisa Mertala nosti puheenvuorossaan esille palveluissa olevia esteitä, joiden vuoksi hän ei voi hoitaa asioita itsenäisesti, vaan joutuu esimerkiksi tilaamaan tulkin, jotta voisi ilmoittaa tarvitsevansa tulkin lääkärikäyntiä varten. Liisa nosti esille myös palveluihin tarvittavan tupla-ajan, sillä kommunikointi tulkin tai kommunikoinnin apuvälineen avulla vie huomattavasti enemmän aikaa.

Puhevammaisten asiain neuvottelukunnan tavoitteena on edistää puhevammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. Jotta puhevammaisten ihmisten oikeudet, itsemäärääminen ja osallisuus aidosti toteutusivat YK:n vammaissopimuksen mukaisesti, neuvottelukunta tekee aloitteita ja ehdotuksia sekä antaa lausuntoja, joiden tavoitteena on parantaa puhevammaisten ihmisten asemaa yhteiskunnassa ja tehdä yhteiskuntaa saavutettavammaksi puhevammaisille ihmisille.

Lisäksi neuvottelukunta tiedottaa yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja epäkohdista päättäjiä, viranomaisia, sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisia sekä suurta yleisöä sekä tekee aloitteita ja ehdotuksia, jotka lisäävät tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä.

Neuvottelukunnassa ovat tällä hetkellä mukana Aivoliitto, Autismiliitto, FDUV, Erityisten oppijoiden liitto Suomen CP-liitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kela, Puhevammaisten Vertaistukiyhdistys, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto sekä Tikoteekin puhevammaisten vaikuttajaryhmästä kaksi kokemusasiantuntijaa. Neuvottelukuntaa koordinoi Kehitysvammaliiton Tikoteekki.