Valintoja ja kaveritaitoja

Minua kuullaan -hankkeen Porkkana Batman opetti konkreettisin esimerkein saako kaverista ottaa valokuvan ilman lupaa.

Syyskuussa tupsahdimme hiljaisista etätoimistoistamme keskelle kouluarkea. Vietimme viikon luokassa, jossa oli paljon tukea tarvitsevia, innokkaita ja aktiivisia koululaisia. Tavoitteenamme oli selvittää osallisuuden ilmenemismuotoja oppilaiden vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Halusimme myös seurata, millaisia seurausvaikutuksia moninaisin tavoin ilmaistuilla mielipiteillä oli.

Meidän oli helppo päästä luokan rytmiin mukaan. Luokassa jokaisella aikuisella oli selkeä tavoite, kuinka viedä koulupäivää eteenpäin. Havaitsimme, että aikuisilla oli hyvä ryhmähenki sekä erilaiset roolit, joita osattiin hyödyntää yhteiseen hyvään.

Valintojen tekeminen

Haastavaksi koettiin oppituntien aikana mahdollisuus oman mielipiteen ilmaisuun, jos oppilaalla ei vielä ollut omaa selkeää kommunikointitapaa. Usein toiminnalliset tehtävät olivat näille oppilaille parhain tapa ilmaista itseään ja osallistua oppitunneilla. Tällaisia tehtäviä olivat esimerkiksi juuresten opettelu koskettamalla ja maistelemalla.

Kuvien käyttöä ilmaisun keinona harjoiteltiin eleiden ja ilmeiden sanoittamisella. Kuvien käyttöä myös mallitettiin. Kommunikaatiokuvista tehtäviä valintoja harjoiteltiin suunnittelemallamme Miltä tuntuu? -aistitunnilla. Tunnilla oppilaat valitsivat halutun aistilelun katsekehikosta, antoivat valitun kuvan minulle ja saivat vastaavasti aistilelun kokeiltavaksi.

Taito tehdä valintoja on yksi vaihe tiellä kohti yhdenvertaisuutta ja ihmisarvon toteutumista omassa arjessa. Vaikeasti vammaisen ihmisen kohdalla sen taidon oppiminen ei ole aina itsestäänselvyys. Siksi valintojen tekemisen harjoittelu on jo varhaisessa vaiheessa tärkeää.

Viikon aikana toistui yksi tapa näyttää oppilaille, kuinka omilla valinnoilla on vaikutusta ryhmässä. Joka aamu luokassa päivän avaukseen kuului keskustelu päivän säästä. Oppilaat ohjattiin katsomaan ulos ja valitsemaan kuvista sen hetkiseen säähän sopivin. Sen jälkeen jokainen oppilas sai näyttää vuorollaan valitsemansa kuvan. Koko luokan valinnat käytiin läpi ja eniten ääniä saanut kuva valittiin. Jos esimerkiksi pilvistä säätä kuvaavia kuvia oli valittu eniten, niin silloin laulettiin yhdessä pilvisen sään laulu. Näin oppilaat oppivat ensimmäisen tärkeän asian vaikuttamisesta yhdessä.

Oman mielipiteen ilmaisemisen harjoitteleminen on tärkeää. Kuvassa pohditaan Tukiliiton Hymynaamamittarin avulla, millainen päivä tänään oli.

Yhteisöön kuulumisen tärkeys

Yksi merkittävä osallisuuden kokemus on tunne kuulumisesta yhteisöön. Lapset viettävät perheensä lisäksi huomattavan paljon aikaa koulussa. Harrastustoimintaan osallistuminen olisi myös merkityksellistä kaverisuhteiden kannalta, mutta monenkaan vammaisen lapsen kohdalla se ei toteudu.

Jo varhaisessa vaiheessa tulisi vahvistaa vammaisia lapsia ja nuoria kohtaamaan toisensa positiivisesti, muodostamaan kaverisuhteita ja harjoitella yhteisöön kuulumisen taitoja. Koenkin, että päiväkodissa aloitetut ja kouluarjessa saadut kaverisuhteet ovat voimavara ja yhteisö, jota emme aina ymmärrä hyödyntää.

Oppilaat kuvasivat tekemissämme minihaastatteluissa tuntevansa joskus yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan vammaisten ihmisten sosiaaliset suhteet rakentuivat perheen, suvun, ystävien, naapureiden ja ammattilaisten verkostosta. Meidän havaintojemme mukaan kuitenkin kouluissa paljon tukea ja apua itsensä ilmaisussa tarvitsevien lasten oma-aloitteinen ikätoverien kohtaaminen oli vähäistä ja sitä tulisikin vahvistaa. Tämän vuoksi luokan aikuisten pienetkin oppilaiden keskinäistä myönteistä vuorovaikutusta vahvistavat teot ovat merkityksellisiä. Aikuisten olisikin hyvä muistaa tarjota riittävästi osaavaa ohjausta ja tukea lasten keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi.

Vinkkejä lasten keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen

•  Aamuisin tervehditään koulun aikuisten lisäksi muut oppilaat. Eteistilan jokaisen lokeron luokse laitetaan moi-kuvia, joita näyttämällä oppilaat voivat tervehtiä toisiaan, jos sanat ovat hukassa aamulla.
• Jokaisessa kohtaamisessa vahvistetaan positiivista tapaa kohdata toinen oppilas. Esimerkiksi harjoittelemalla ”kiitos” ja ”ole hyvä” ilmaisuja joko sanoin tai kuvin kerrottuna.
• Harjoitellaan oppilaiden keskinäisiä riitatilanteita, tunteiden sanoittamista toisille ja sopimista. Nämä ovat tärkeitä taitoja, joita on hyvä harjoitella turvallisesti aikuisten kanssa.
• Ohjaaja jää ruokatunnilla esimerkkiruokailemaan ja tukemaan oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ohjaamalla oppilaat keskustelemaan keskenään. Jos oppilailla ei synny luonnostaan keskustelua, niin aikuinen voi nostaa esiin sopivan teeman.
• Välitunnille siirryttäessä oppilailta kysytään, kenen kanssa hän haluaa leikkiä? Oppilaat ohjataan toistensa luo ja aikuiset pysyvät taustalla vahvistaakseen välitunnin merkitystä oppilaiden keskinäisenä aikana.

Minua kuullaan

Kouluvierailun toteutti Minua kuullaan -hankkeen työntekijät. Minua kuullaan -hankkeessa (2018 – 2020) olemme kokeilleet ja kehittäneet yhdessä vammaisten lasten ja nuorten kanssa tapoja, kuinka vahvistaa heidän oman äänensä kuulumista lapsiperhepalveluissa. Vuoden lopussa julkaisemme koonnin kaikesta oppimastamme ja edelleen kehittämistämme työkaluista. Hankkeessa ovat mukana Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Kehitysvammaliitto.

Lue lisää Minua kuullaan -hankkeesta.