Porinaa koronan aikaan

Kuvassa ylhäällä vasemmalta oikealle Teams-kokeilun vetäjä Eija Roisko, tulkki Tuulia Latvakoski ja alhaalla Salla Saukkoriipi, Liisa Mertala.

Tikoteekki järjesti Oulun Porina Ryhymän ensimmäisen etävertaistapaamisen Teamsissä toukokuun puolessavälissä. Mukana olivat Liisa Mertala (etätulkkinaan Tuulia Latvakoski), Satu Rautianen (läsnätulkkinaan Satu Jämsen) ja Salla Saukkoriipi. Vaikka osallistujilla on puhevamma ja kuunteleminen Teamsin kautta vaatii erityistä keskittymistä, etätapaaminen toimi kuitenkin verraten hyvin.

Miten korona on vaikuttanut arkeen?

Salla: ”Korona-arki on tarkoittanut sitä, että olen ollut kotona ja avustajat ovat käyneet kaupassa puolestani. Kuntoa olen pitänyt yllä nyt etänä toteutuvan pyörätuolitanssin avulla. Teen rytmiharjoituksia ja käsiä avaavia liikkeitä, ”käsibalettia”. Fysioterapian laitoin maaliskuussa tietoisesti tauolle, mikä johti kuukauden päästä lieviin kipuihin. Niitä olen hoitanut osittain jumppaamalla joka toinen päivä pähkinäpalloilla ja rullilla. Fysioterapia alkaa uudelleen etänä ensi viikolla ja nyt käynnistyy myös pyöräilykausi.”

Liisa: ”Arki on ollut lähinnä keittiöhommia ja ostosten tekemistä kerran viikossa itselle ja äidille. Fysioterapia on jatkunut etänä jo kaksi kuukautta ja ensiviikolla se palaa normaaliin. Venytyksiä on ollut hankala tehdä itsenäisesti. Välillä on pitänyt pakottaa itsensä ulos, kun on tuullut kylmästi. ”

Liisalla jumppaaminen ja venyttely fysioterapian kanssa estävät kipujen syntymistä.

Satu: ”Ulkoilen ja käyn kerran viikossa asioilla. Tätä kokousta varten kysyin täällä johtajalta, voiko tulkkini tulla tänne, kun etätulkkaus ei toimi. Ja eilen sain kuulla VANEN kokouksessa, että Valviralta tuli yksittäiseen tapaukseen liittyen vahvistus, että tulkki on verrattavissa henkilökohtaiseen avustajaan ja fysioterapeuttiin, jotka STM on linjannut olennaisiksi ja myös poikkeustilanteissa sellaisiksi työntekijöiksi, joiden palvelut tulee olla käytössä. Fysioterapia onkin katsottu olevan minulle välttämätöntä yleiskunnon ylläpitämiseksi, siksi fysioterapeutti käy luonani säännöllisesti koronasta huolimatta. Toki terapeutin kanssa on sovittu, että näin toimitaan.”

Miten korona on vaikuttanut sosiaalisiin suhteisiin?

Salla: ”Ihmiskontaktit kun on vähentyneet yli puolella niin yhteydenpito ja kontaktit hoituu somessa, puhelimella, videopuheluilla yms. Toki vanhempien sukulaisten takia harmittaa, kun haluaisivat nähdä livenä. He kokevat yksinäisyyttä eikä ole videopuhelumahdollisuutta. Itse en ole kokenut itseäni yksinäiseksi. On ollut osaltaan helpottavaa, kun on saanut olla itsekseen omien ajatusten kanssa

Satu: ”Talollemmehan ei saa tulla vieraita, joten sisäpihalla ja kaupungilla olen nähnyt veljeäni ja kälyäni. Soitellaan veljieni ja isäni kanssa. Isääni en ole nähnyt sitten maaliskuun. Hän 91-vuotiaana kuuluu 70+-ryhmään. Kysyin alussa, haluaako hän nähdä. Selkeästi sanoi, että on parempi olla näkemättä. Kunnioitan hänen päätöstään. Mesen kautta olen ollut yhteydessä ystäviin ja tuttuihin.”

Liisa: ”Ystävyys ja sukulaissuhteet, eipä niitä ollut ennen koronaakaan. Facessa kyllä yli 100 tykkäs ja kommentoi pojan täysi-ikäisyyttä, mutta kukaan heistä ei kyllä tiedä, mitä minulle kuuluu tai mitä tunnen. Yksi puhelu on tullut koronan aikana, silloinkin vaan kuuntelin, kun toinen puhui.”

Pelottaako korona?

Liisa: ”Lapsi lähti tänään kouluun ja miehelläkin alkaa kohta taas työt. Tartunnanhan voi saada ihan mistä tahansa, vaikka silloin kun käy kerran viikossa tekemässä ruokaostoksia. Eli ei pelota.”

Satu: ”Fysioterapeutilla on maski ja hanskat. En ole kokenut pelkääväni, mutta toisaalta nyt on hyvä. Tavallisesti mulla on neljä fysioterapeuttia, jotka vaihtelevat, mutta nyt on vain yksi, kun muut on lomautettu.”

Salla: ”Olen ollut omasta tahdostani eristyksessä enkä ole pelännyt omasta puolestani, mutta mietin muiden sielunrauhaa, että olenko kantaja ja tartutanko toiseen, jolle se voikin olla kohtalokasta. Ja että tuleeko minulle noottia, jos tartutan jonkun.”

Oletko käyttänyt etätulkkausta?

Liisa: ”Olen käyttänyt tulkkia muutaman kerran etänä. Koska olen ollut lähinnä kotona, ei tulkkauspalvelulle ole ollut tarvetta. Läheiseni ymmärtävät puhettani.”

Satu: ”Käyttäisin etätulkkausta, jos täällä olisi parempi nettiyhteys ja kameran saisi oikeaan kohtaan, niin että tulkki näkisi koko ajan suuni. Kokeilin etätulkkausta, mutta ei ollut hyvä, kun kuva pätkii ja äänikin on välillä heikko.”

Salla: ”En käytä tulkkauspalvelua enkä ole anonut oikeutta palveluun.”

Koronan vaikutukset itsemääräämisoikeuteen ja palveluihin

Liisa: ”Pystyn itse hoitamaan asioita. Oli pakko lähteä itse tekemään ostokset, kun Prisman ruokatilauksissa oli kahden viikon jono kotiinkuljetuksissa. Olen anonut välillä ruoka-avustuksia. Niitä anotaan soittamalla annettuun numeroon. Missään ei huomioida, että kaikki eivät voi soittaa. EU:n ruokakassin tilaamisessa kokeilin tekstiviestiä, vaikka siinäkin oli ohje soittaa. Tilaus onnistui, mutta se taisi johtua siitä, että tunsivat jo minut ennestään.”

Salla: ”Avustajat toimivat normaalisti. Käytäntönä on, että he jäävät pois töistä, jos ovat vähänkään kipeitä. Sain tiedotteen Oulun kaupungilta koronasuojista. Ohjeistus oli epäselvä, joten laitoin sossulle kysymyksen. Sain vastaukseksi, että suojia on rajoitettu määrä ja niiden jakelua priorisoidaan. Tilasin sitten omakustanteisesti 2.tason maskeja. Ymmärrän kyllä, että henkilöt, joilla on vaikea diabetes tai astma, menevät suojaamisessa edelle.”

Satu: ”Meillä kotikunnan sosiaalitoimi antoi maskeja henkilökohtaisille avustajille. Ruokailujen kanssa on ollut haastetta, kun ei tiedä mihin aikaan ruoka tuodaan ja koska avustaja ehtii syöttämään. Tänään esimerkiksi lounas tuotiin vasta 13.20. Aiemminhan pystyi itse päättämään, milloin meni syömään. Myöskään nyt ei voi valita mitä lisukkeita aterian kanssa tulee eli täytyy vaan luottaa siihen, että pitkäaikaiset avustajat ovat jo oppineet tuntemaan minun toiveeni. Myöskään ostoksille en nyt mene yksin, vaan vain avustajan kanssa.”

Mitä hyvää tai huonoa korona-ajasta on seurannut?

Liisa: ”Se on pakottanut kokeilemaan etäyhteyksiä ja opettelemaan mikä toimii. Ei siis aina tarvitsekaan lähteä matkustamaan. Heräteostoksia en ole juurikaan tehnyt, kun mies on ollut kaupassa mukana hoputtamassa.”

Korona-aika on taannut Sadulle ruokarauhan.

Satu: ”Koska ei tarvitse olla päivittäin yhdessä muiden ruokailijoiden kanssa, ei tarvitse myöskään kuunnella naapureiden tyhjänpäiväisiä asioita. Omassa asunnossa oleminen ei ole tuntunut lainkaan tylsältä. Luin ennen asukkaiden yhteistä lehteä alhaalla, mutta kun avustajat olivat pohtineet, että onko hyvä lukea yhteistä lehteä, tilasin heti verkkolehden, mikä onkin tuntunut hyvältä.”

Salla: ”Digitalisaatio ja se, että tämä on pakottanut opettelemaan käsienpesua. Sehän on myös toimintaterapiaa, kun pestään huolellisesti kaikki sormenvälitkin saippualla. Hyvää on ollut myös se, että on saanut ja joutunut delegoimaan sekä järjestelemään arjen asioita erillä tavalla, kuten kauppareissut, avustajien kanssa. Nettitilaukset ovat pikkaisen lisääntyneet. Tarkan euron tyttönä en kauppareissuilla muutenkaan sorru heräteostoksiin. Mutta nyt on yleisesti kuitenkin tullut pientä säästöä.”