”Minulle tulkkauspalvelu on mahdollistanut koko elämän”
YTL Satu Rautiainen avasi Sillalla 2020 -seminaarin Hanasaaressa. Vasemmalla hänen tulkkinsa ja oikealla kansanedustaja Tuula Väätäinen.Kehitysvammaliiton Tikoteekki teki kyselyn puhevammaisille palvelun käyttäjille alkuvuodesta 2020. Kyselyn tuloksista kertoivat Satu Rautiainen ja Eija Roisko Sillalla-seminaarissa maaliskuussa 2020. Kyselyn tavoitteena oli kerätä kokemuksia tulkkauspalvelusta ja siitä, mikä merkitys Kelan järjestämällä tulkkauspalvelulla on puhevammaisten ihmisten elämässä.Tavoitteena oli myös tehdä näkyväksi sitä, mitä tulkkauspalvelu mahdollistaa ja mihin kaikkeen sitä voi käyttää.
Kyselyn selkokielinen saate ja linkki sähköiseen lomakkeeseen lähetettiin puhevamma-alan järjestöille, puhevammaisten tulkkien yhdistykselle sekä muutamalle puhevammaiselle henkilölle välitettäväksi eteenpäin tulkkauspalvelun käyttäjille. Vaikka vastauksia tuli määräaikaan mennessä vain 27, kuvaa vastaukset palvelun merkitystä ja käytön laajuutta monipuolisesti.
Kyselyn vastaajat edustivat hyvin eri ikäryhmiä. Nuorin vastaaja oli 17-vuotias ja vanhin 81-vuotias tulkkauspalvelun käyttäjä. Reilu puolet vastaajista oli käyttänyt palvelua yli kahdeksan vuotta, neljännes 1-3 -vuotta ja yksi alle vuoden.
Tulkkauspalvelu ei ole vain viestien tulkkaamista puheeksi
Vastaajista yli puolet (52 %) tarvitsi tulkkauspalvelua viestin tai puheen tuottamiseen. Lähes saman verran tarvittiin tukea myös kirjoitetun tekstin ymmärtämiseen (48 %). Lisäksi 33 % vastaajista tarvitsi apua myös toisen henkilön puheen ymmärtämiseen. Reilu kolmannes kertoi, että he eivät pysty puhumaan lainkaan. Muutamalla oli myös kuulovamma puhevamman rinnalla.
Tulkkauspalvelu mahdollistaa yhteydenotot omaisiin ja ystäviin
Vastaajat kertoivat, että tulkkauspalvelu on mahdollistanut heille asioinnin kaupassa, pankissa ja postissa sekä yhteydenotot omaisiin, ystäviin ja palvelualan ammattilaisiin kuten jalkahoitajiin ja kampaajiin. Palvelua on käytetty myös juttelussa työkavereiden kanssa päivätoiminnassa, työssä ja kyläilyissä. Tulkkauspalvelu on tehnyt rohkeammaksi ja auttanut keskustelemaan myös vieraiden ihmisten kanssa, ryhmissä ja muissa pelottavissakin tilanteissa. Yksi vastaaja kertoi palvelun myös auttaneen hänen itsenäistymisessään.
Lisäksi palvelu on mahdollistanut koulunkäynnin, opiskelun sekä osallistumiset palavereihin ja työhaastatteluihin sekä tietokoneen käytön ja yhteydenotot sähköpostilla.
Tulkkauspalvelu kulttuuririennoissa
Tulkkaus ei ole vain asiointia tai koulunkäyntiä. Vastaajat kertoivat palvelun mahdollistaneen heille osallistumisen konsertteihin, näyttelyihin, teatteriin ja elokuviin sekä tansseihin. Palvelu helpottaa myös harrastuksiin ja kerhoihin osallistumista ja kommunikointia lomamatkoilla.
Tulkkauspalvelu on myös mahdollistanut osallistumisen kuntoutus- ja palvelusuunnitelmapalavereihin ja auttanut lomakkeiden ja hakemusten käytössä. Moni mainitsi myös käyttävänsä palvelua lääkärissä, sairaalassa, tutkimuksissa ja kuntoutuksessa.
Asumisessa tulkkauspalvelua on käytetty niin taloyhtiöiden kokouksissa kuin remonttiin liittyvien asioiden hoitamisessa.
Elämä ilman tulkkia
Vastaajista puolet toteaa, ettei pärjäisi ilman tulkkia tai pärjäisi paljon huonommin. Vastaajat eivät saisi ilmaistua itseään ja omaa tahtoaan eivätkä tulisi kuulluksi niin kuin nyt tulkin kanssa. Ongelmia olisi myös pysyä mukana ja ymmärtää. Asioiminen, opiskelu ja lomakkeiden täyttäminen ei onnistuisi. Elämä ilman tulkkia olisi vaikeaa ja yksinäistä. Jos tulkkia ei olisi, pitäisi olla joku muu ihminen auttamassa kommunikoinnissa.
Puhevammaisten tulkkauspalvelu on vaikuttanut hyvin tai erittäin myönteisesti vastaajien elämään (85 %, N=27). Tulkkauspalvelun koettiin myös lisänneen paljon tai erittäin paljon vastaajien mahdollisuuksia saada äänensä ja mielipiteensä kuulumaan (89 %, N=27). Lisäksi 88 % vastaajista koki, että tulkkauspalvelu on lisännyt myös heidän osallisuuttaan yhteisössään paljon tai erittäin paljon.
Johtopäätökset
Tulkkauspalvelu on vaikuttanut merkittävästi palvelua käyttävien puhevammaisten ihmisten elämään. Itsenäisyys, oman äänen ja mielipiteiden kuuluminen sekä omiin asioihin vaikuttaminen on lisääntynyt. Lisäksi palvelu on lisännyt myös käyttäjien rohkeutta osallistua. Tulkkauspalvelua käyttää tosia-asiallisesti vain noin 800 puhevammaista henkilöä. Potentiaalisia tulkkauspalvelun käyttäjiä on Suomessa kuitenkin paljon enemmän.
Tulkin käyttö ei siis ole itsestään selvyys. Ei myöskään kaikille niille, jotka ovat vastanneet kyselyyn. Osalla on ollut haasteita ymmärtää, mihin tulkkia voisi käyttää ja yksi vastaajista kertoi, ettei osaa käyttää tulkkia. Perehdytys tulkkauspalvelun käyttöön on osa Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Perehdytykseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Myös tiedottamista palvelun monipuolisista käyttömahdollisuuksista tulee tehostaa.
Kelan tiedotteen (17.3.2020) mukaan koronaepidemia ei toistaiseksi vaikuta tulkkauspalveluun, vaan asiakkaiden tilauksiin pyritään järjestämään tulkit. Tilanne kuitenkin elää, joten tiedotusta tulkkauspalvelusta kannattaa seurata aktiivisesti Kelan vammaispalveluiden ajankohtaista sivuilta.
Kirjoita kommentti