Mieleisiä elämyksiä, hyvää arkea ja rauhallisia yöunia – ensikokemuksia Rohkaisimesta

Tikoteekin Rohkaisin-toimintamalli auttaa tekemään olemuskielisen ihmisen elämästä aktiivisempaa ja mielekkäämpää. Tällä voi olla kokonaisvaltainen muutos hänen vointiinsa. Rohkaisin voi muuttaa myös hoitotyön ammattilaista.

– Rohkaisin otettiin meillä heti käyttöön. Olimme jo pitkään miettineet, miten asiakkaiden oma tahto saataisiin paremmin esille ja miten voisimme osallistaa ihmisiä, joilla on vain ilmeet ja eleet kommunikointiin, sanoo Mervi Pääkkönen. – Haluan innostaa muitakin Rohkaisimen käyttöön. Minulla on aina Rohkaisin-paketti työpöydällä ja mukana tapaamisissa, sanoo Heidi Laurila.

Pääkkönen on lähihoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Hän työskentelee Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen aistimonivammaisten ihmisten kuntoutusyksikössä, jossa on paljon puhumattomia, olemuskielellä viestiviä asiakkaita. Laurila taas on koulutukseltaan kommunikaatio-ohjaaja ja puhevammaisten tulkki. Hän tekee työtä kuntoutuksen asiantuntijapalveluissa Vaalijalassa.

Laurila oli mukana, kun Vaalijala osallistui yhdessä muiden toimijoiden kanssa Tikoteekin Rohkaisin-toimintamallin kehittämiseen. Rohkaisin on aisteihin perustuva malli ja työkalu, jonka avulla voi selvittää olemuskielisen ihmisen mieltymyksiä ja näin edistää hänen oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan elämäänsä. Sen idea on yksinkertainen: Valitse aisti – Kokeile uutta – Toteuta mieluisaa.

Kokeilujen kautta kohti kokonaisvaltaista muutosta

– Emme saisi olettaa niin paljon toisista ihmisistä, Heidi Laurila sanoo. – Ulkopuolinen voi ajatella, että olemuskielinen ihminen vain pötköttää, mutta miten paljon ajatuksia ja toiveita hänellä voikaan olla, kun joku vain selvittää ne!

Vaalijalassa Rohkaisimen avulla on saatu uutta tietoa olemuskielisistä asiakkaista ja koettu uusia asioita yhdessä heidän kanssaan. Esimerkiksi aiemmin ahdistava suihkutustilanne on muuttunut asiakkaalle helpommaksi, kun siihen on tuotu mukaan häntä ilahduttavaa ja rauhoittavaa linnunlaulua. Toisen asiakkaan kohdalla ymmärrettiin, että hän rakastaa yli kaiken lunta, myrskyä ja tuiskua; nyt hän on päässyt hurjallakin säällä ulos ja nauranut nautinnosta tuntiessaan sään voiman kasvoillaan. Kokeilut ovat helpottaneet myös ruokailuhetkiä; asiakas voi olla hyvin herkkä ruoan koostumukselle, ja kun esimerkiksi raasteen sijasta tarjotaan muusia, ruoka maistuu paljon paremmin.

Mervi Pääkkönen muistuttaa, että ihminen on kokonaisvaltainen kokonaisuus. Sillä, että asiakkaan arkeen tuodaan lisää hyviä hetkiä tai tietyistä, toistuvista tilanteista tehdään helpompia ja mukavampia, voi olla suuri merkitys.

– Kyse ei ole vain siitä, että asiakkaan arki on nyt mielekästä tietyissä hetkissä, vaan muutos voi näkyä hänessä laajemminkin. Esimerkiksi eräs asiakkaamme nukkuu nyt hyvin ja voi ylipäätään paremmin, hän kertoo Rohkaisin-kokemuksista. – Osaamme nyt kuunnella asiakkaita paremmin kaikissa arjen asioissa. Myös asiakkaat ilmaisevat entistä enemmän mielipiteitään, kun ovat tottuneet siihen, että voivat vaikuttaa asioihin ja päättää itse. Esimerkiksi katseella voi valita vaatteet.

Heidi Laurila huomauttaa, että olemuskielisen ihmisen mieltymyksiä täytyy selvittää jatkuvasti.

– Olemuskielinenkin ihminen muuttuu. Hän voi pitää tänään eri asioista – vaikka sään, musiikin tai värien suhteen – kuin lapsena tai kotona, tai vasta eilen. Hän voi olla viitenä päivänä yhtä mieltä, mutta kuudentena toista. Et voi tietää, mitä hän haluaa, ellet kokeile, Laurila sanoo.

Muutoksia myös työyhteisöissä

Uusi työtapa muuttaa myös työntekijöitä ja koko työyhteisöä.

– Vammaistyö on antoisaa, mutta usein myös kuormittavaa ja rankkaa, Heidi Laurila pohtii. – Jos hoitoyksikön kaikki asukkaat saavat pienen, kivan jutun arkeensa, se helpottaa varmasti myös työntekijöitä. Kevyt ja arjen tilanteisiin sujahtava keino helpottaa kaikkia, Rohkaisin on siksi ihana myös työntekijöiden kannalta.

Käytännön lisäksi myös asenteet voivat muuttua. Olemuskielinen ihminen on toimija, ei hoivan kohde.

– Muutos näkyy myös siinä, miten hoitoyksikössä puhutaan olemuskielisistä asiakkaista ja miten heidän roolinsa nähdään. Työntekijöiden ajatusmalli on selvästi naksahtanut uuteen asentoon: ’Tällainen ihminen saa päättää asioista minun avullani. Minä mahdollistan, että hän voi vaikuttaa asioihin.’ Se on upeaa nähdä. Rohkaisin-kokeilujen merkitys on ollut valtava, Laurila kertoo havainnoistaan.

– Toisaalta tästä tulee surullinenkin olo, hän pohtii. – Ei ole edes kauhean kauan siitä, kun hoitosuunnitelmiin kirjattiin, että asiakas ei voi kehitysvammansa takia vaikuttaa omaan arkeensa. Miksi Rohkaisinta ei ole keksitty aiemmin?

Kaikki ansaitsevat tulevaisuuden

Mervi Pääkkönen sanoo usein miettivänsä olemuskielisten asiakkaidensa tulevaisuutta.

– Kun terve lapsi syntyy, hänellä on edessään kaikki: tavallinen tulevaisuus, hän sanoo. – Kun olemuskielinen lapsi syntyy, hänelle on kaikki samat oikeudet kuin terveellä lapsella, mutta ne usein ikään kuin napataan häneltä pois. Esimerkiksi työ ja ystävät jäävät pois.

– Meidän tehtävämme on alan ammattilaisina varmistaa, että myös olemuskieliset ihmiset saavat tulevaisuuden ja erilaisia mahdollisuuksia, hän jatkaa. – Koen, että Rohkaisin on keino, jolla voidaan taata, että olemuskielisellä ihmisellä on edes pienillä osa-alueilla samat mahdollisuudet kuin muillakin ja että hän tulee kuulluksi.

Heidi Laurila tuo Rohkaisimen ajattelutapaa ja käytäntöä esiin esimerkiksi, kun hän tapaa ja kouluttaa hoiva- ja sosiaalialan ammattilaisia. Hänellä on oppaan, ideakortit ja julisteen sisältävä Rohkaisin-paketti työpaikan pöydällä ja työtapaamisissa mukana.

– Elämme vammaistyössä ja kehitysvamma-alalla uutta aikaa. Aiemmin tuettua päätöksentekoa ei ollut lainsäädännössä, mutta nyt olemme menossa parempaan suuntaan. Rohkaisin antaa tuettuun päätöksentekoon helpon työkalun, hän sanoo. – Ammattilaisten arkeen se tuo aiemmin puuttuneen työkalun esimerkiksi asiakkaiden IMO-suunnitelmien tekemiseen.

Laurilan ajatukset ovat jo tulevassa. Hän sanoo, että Rohkaisinta voitaisiin käyttää myös esimerkiksi päiväkodeissa – tai ylipäätään kaikkien niiden ihmisten kanssa, joilla on suuria haasteita itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutuksessa. – Mietinnässä on myös läheisille suunnattu tietopaketti siitä, mitä itsemäärääminen tarkoittaa olemuskielisen kanssa. Kaikkien on hyvä pohtia, miten käytämme valtaa suhteessa olemuskieliseen ihmiseen.

Lue lisää

Teksti: Jenni Saarilahti | Kuva: Jenni Kärnä-Escalante | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).