Digipassissa videolla on väliä

”Puhevammaisten tulkkina kurkistan aina toiveikkaana uuden asiakkaani kommunikointikansion ensimmäistä aukeamaa tai yritän löytää jostain muualta kommunikointipassia. Passista saan nopeasti käsityksen ihmisestä – miten hän ilmaisee kyllä ja ei, miten hän käyttää kommunikoinnin apuvälinettään tai miten esimerkiksi asentoa tarvitsisi muuttaa, jotta kommunikointi ja vuorovaikutuksessa oleminen olisi mahdollisimman vaivatonta”, toteaa juuri puhevammaisten tulkiksi valmistunut AAC-ohjaaja Janette Kotonen Kipinäkeskuksesta.

Janette on työskennellyt kuutisen vuotta AAC-ohjaajana Valteri-koululla. Lisäksi hän on ollut mukana tuottamassa materiaalia Tikoteekin joulukuussa Papunetissa julkaisemaan kokonaisuuteen, jossa esitellään erilaisia tapoja valmistaa asiakkaan tarpeita vastaava kommunikointipassi. Janette piti myös Sillalla-seminaarissa maaliskuussa esityksen, jossa hän kertoi kommunikointipassien hyödyntämisestä oppilaan jatko-ohjauksessa.

Kommunikointipassi monelle tuttu

Kommunikointipassi on monelle ammattilaiselle tuttu väline, varsinkin printatussa muodossa. Tikoteekki kartoitti kommunikointipassien käyttöä viime vuonna ja kyselyyn vastanneista 59 ammattilaisesta lähes 70 prosenttia on valmistanut asiakkailleen perinteisiä paperimuotoisia passeja. Muutamat olivat tehneet passeja myös sähköisessä muodossa esimerkiksi asiakkaansa kommunikointilaitteelle, mutta suurin osa vastanneista koki tarvitsevansa vielä lisää tietoa digitaalisista kommunikointipasseista, ideoita erilaisista toteuttamistavoista sekä selkeitä ohjeita ja malleja passien valmistamiseen.

Perinteinen vai digitaalinen?

Janette kertoo valmistavansa passeja sekä perinteisellä tavalla että videomuodossa. Joskus passi sijaitsee kansion etusivulla, joskus tietokoneella. Muotoa tärkeämpää on passiin koottu sisältö ja se, että näkökulma on myönteinen, voimavaroihin, osaamiseen ja onnistumisiin keskittyvä: ”Tärkeintä on, että ulkopuoliset ymmärtävät ja pystyvät tukemaan puhevammaisen lapsen kommunikointia. Mietin aina, mitä ihminen itse haluaisi kertoa itsestään muille ja että passi on käyttäjänsä näköinen. Tarpeen mukaan käytän tekstiä, valokuvia tai piirroskuvia – nykyään yhä enemmän myös videokuvaa.”

Olemuskielellä kommunikoivat hyötyvät videomuotoisesta passista

Digitaalisesta kommunikointipassista hyötyvät erityisesti varhaisten keinojen varassa viestivät eli olemuskielellä kommunikoivat ihmiset, joiden vuorovaikutusta ja erityisiä tarpeita voi olla vaikea kuvailla pelkästään sanallisesti. Janette kertoo, että videomuotoisia kommunikointipasseja on tehty koululla jo pitkään: ”Koulussamme on hyödynnetty videoita jo ennen kuin tulin itse tänne töihin. Lapsen kommunikointia on videoitu ja näitä videoita on annettu esimerkiksi DVD-levyllä tai muistitikulla lapsen mukaan. Olemme kehittäneet passien muotoa laajemmaksi ja tarkemmaksi sekä liittäneet niihin kommunikoinnin lisäksi tietoa myös muista tavoista tukea lapsen aktiivista osallistumista. Parhaimmillaan video voi avata uusien kumppanien silmät näkemään, mihin kaikkeen lapsella on potentiaalia, kun häntä tuetaan oikealla tavalla.”

Sovelluksia passin tekemiseen löytyy useita

Papunetin Kommunikointipassi-sivuilla on esimerkkejä siitä, miten kommunikointipassin voi valmistaa vaikkapa PowerPoint-ohjelmalla tai henkilön käyttämällä kommunikointiohjelmalla, kuten GoTalkNow- tai GoVisual-sovelluksella. Sivuilla on myös yksi Janetten valmistama videomuotoinen kommunikointipassi.

Janette Kotonen kertoo käyttäneensä passin valmistamiseen iMovie-sovellusta: ”iMovie on kiva ohjelma ja helppo ottaa haltuun. Sovelluksessa videoita on helppo leikata, otosten järjestystä voi siirtää, lisätä tekstiä ja valokuvia sekä säätää äänenvoimakkuutta. Tämä on tärkeä toiminto, koska äänentaso usein vaihtelee kuvaustilanteissa. Sovelluksen haittapuolena on, että kuvaukset täytyy tehdä aina iOs-laitteella ja muistaa kuvata vaakatasossa.”

Matiaksen videopassista on ollut paljon hyötyä

Janettella on nyt kokemusta viiden videomuotoisen passin valmistamisesta. Ensimmäinen videopassi tehtiin yhdeksäsluokkalaiselle Matiakselle, jonka äiti piti tärkeänä, että koulussa koottu tieto kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukemisen tavoista siirtyy työtoimintaan ja asumiseen.

Kuvaustilanteet suunniteltiin huolellisesti ja prosessi kesti koko viimeisen kouluvuoden: ”Koko tiimi oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa videoita kanssani. Pyrin kuvaamaan aidoissa ja arkisissa tilanteissa ja halusin, että videolla näkyy miten eri ihmiset kommunikoivat ja ovat vuorovaikutuksessa Matiaksen kanssa. Oli tärkeää, että videomateriaalia oli paljon, jotta aineistoa oli mahdollista karsia ennen koostamista lopulliseen muotoon.”

Janette kertoo, että Matiaksen videopassia on hyödynnetty useassa paikassa. Hän ja Matiaksen äiti pitävät tärkeänä, että koulussa aloitettua vuorovaikutuksen kehittämistyötä jatkettaisiin myös päivätoiminnassa: ”Koulussa Matiaksen kanssa on tehty Voimauttavaa vuorovaikutusta ja hän on edistynyt taidoissaan menetelmän ansiosta. Vuorovaikutus on Matiakselle kaikkein tärkeintä päivätoimintaa, ja ilman vuorovaikutusta ja yhdessäoloa hän on onneton.”

Päivätoiminnan ja tilapäishoidon henkilökunnan mukaan passista on saanut hyödyllisiä, Matiaksen aktiivista osallistumista tukevia vinkkejä: ”Kommunikointipassista on ollut apua eleiden ja tapojen tulkitsemisessa sekä konkreettista hyötyä, kun olemme nähneet, miten asiakkaan kanssa toimitaan. Osaamme nyt soveltaa paremmin niin sanottua kuntouttavaa työotetta sekä kannustaa häntä tekemään asioita myös itse.”

Janetten vinkit videomuotoisen kommunikointipassin tekoon

1. Videointia ja tekniikkaa ei kannata jännittää tai pelätä. Video on ammatillisesti tärkeä työkalu.
2. Suunnittele hyvin. Kokoa ajatukset ensin paperille ja mieti etukäteen, missä tilanteissa kuvaat.
3. Kuvaa mahdollisimman paljon ja erilaisissa tilanteissa, jotta sinulla on valinnanvaraa myöhemmin.
4. Käytä videon editointiin ohjelmaa, joka on itsellesi tuttu ja jossa on tarvitsemasi ominaisuudet.

Lue lisää Kommunikointipasseista Papunetista

Katso myös:
Video Voimauttavasta vuorovaikutuksesta Matiaksen kanssa (Youtube.com, 1:57 min)

Teksti: Katja Burakoff, asiantuntija | Kuva: Katja Burakoff, asiantuntija | Julkaistu: