Tikoteekki 25 vuotta

Osana kehittämistyötä Tikoteekki toteutti kommunikoinnin apuvälinearviointeja vuoteen 2012 saakka. Kuvassa atk-vastaava Sami Älli ja toimintaterapeutti Marja-Liisa Korpela ohjaavat pikkuasiakasta tietokoneen käyttöön.

Puhevammaisten ihmisten osallisuus ja mahdollisuus kommunikoida ovat olleet Kehitysvammaliiton Tikoteekin toiminnan tavoitteina jo 25 vuoden ajan. Kun Tikoteekin toiminta käynnistyi Kommunikaatio- ja teknologiakeskus -projektina maaliskuussa 1995, toimi Suomessa kolme puhevammaisia asiakkaita palvelevaa yksikköä: Oulun ja Kuopion foniatrian poliklinikat ja juuri avautunut Lastenlinnan Tietoteekki Helsingissä. Projektin tavoitteena oli käynnistää kahdeksan alueellisia kommunikaatiokeskusta olemassa olevien yhteistyötahojen yhteyteen.

Toiminta painottuikin alkuvuosina kommunikoinnin apuvälinepalveluita tuottavien keskusten ja tiimien perustamiseen ja vahvistamiseen eri puolilla Suomea. Tiiviiden neuvottelujen ja silloisen Raha-automaattiyhdistyksen sekä sairaanhoitopiirien tuella perustettiin kahdeksan puhevammaisten kommunikoinnin apuvälinepalveluita tuottavaa yksikköä pääosin apuvälinekeskusten yhteyteen.

Laman jälkeisenä aikana sairaanhoitopiireihin syntyi kymmeniä uusia puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja tietoteknisten osaajien virkoja. Vuosien aikana Kehitysvammaliiton Tikoteekin koordinoima Tikoteekki-verkosto on laajentunut ja siinä toimii jo 80 ammattilaista. Verkoston toiminta mahdollistaa ajantasaisen tiedon, yhteiset keskustelut ja palveluiden kehittämisen niin, että kommunikoinnin apuvälinepalvelut toteutuvat yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.

Kuopion Tikoteekin avasi 1.9.1997 johtaja-ylilääkäri Juhani Kärjä. Nauhan leikkausta seurasivat myös foniatrian poliklinikan apulaisylilääkäri Mari Qvarnström, puheterapeutti Merja Kärkkäinen ja Tikoteekin johtaja Eija Roisko.

Kommunikoinnin apuvälinepalveluissa keskeistä on ollut paitsi toimivat apuvälineprosessit ja apuvälineet, myös lähi-ihmisten osaamisen vahvistaminen. Heidän asenteistaan ja taidoistaan riippuu tulevatko apuvälineet osaksi puhevammaisten ihmisten kommunikointia ja arkea.

Lähi-ihmisten rooli vuorovaikutuksen onnistumisessa on ollut keskeistä koko Tikoteekin toiminnan ajan. Erityisen merkityksellistä se on niillä puhevammaisilla ihmisillä, jotka viestivät olemuskielellä. Lähi-ihmisten ja yhteisöjen vuorovaikutusosaamisen ja ohjaamisen työvälineiden kehittäminen käynnistyi vuonna 2002 Kommunikaatioprojektina yhteistyössä Uudenmaan erityishuoltopiirin kanssa. Vauhtiin kehittämistyö erityishuoltopiirien kanssa pääsi OIVA-hankkeiden myötä vuosien 2005-2012 aikana. Nyt OIVA-verkostossa on jo 25 organisaatiota ja yli kuusikymmentä OIVA-ohjaajaa. Vaikuttavan OIVA-toiminnan lisäksi Tikoteekki on tuonut Suomeen myös Voimauttavan vuorovaikutuksen toimintamallin ja HYP-toiminnan.

Tikoteekki-toiminnan alkaessa kommunikoinnin tekniset apuvälineet olivat erityisen kalliita puhelaitteita, kirjoitukseen perustuvia, nauhaa tulostavia laitteita tai tietokoneessa bliss-merkkeihin perustuvia ohjelmia. Kannettavat tietokoneet, suomea puhuvat, kuvin tuetut kommunikointisovellukset ja kännykät olivat vasta tulollaan jokapäiväiseen käyttöön tukiviittomien ja piktogrammien rinnalle. Nyt suomea puhuvia, taivuttavia kommunikointisovelluksia, monenlaisia kommunikointikansioita ja erilaisia puhelaitteita on saatavilla kymmeniä.

Merkittävä käännekohta suomenkielisten kommunikointisovellusten saralla oli TAIKE-kommunikointitauluston ja suomen kieltä taivuttavan Taivuttimen kehittäminen Kommunikointiohjelmat käyttöön -hankkeessa aluksi Isaac Suomi-Finland ry:n toimesta ja vuodesta 2009 Tikoteekin alaisuudessa. Yhä edelleen TAIKE-kommunikointitaulusto ja Taivutin ovat yksi merkittävimmistä käytössä olevista laajoista kommunikointisovelluksista.

Ensimmäinen Tikoteekin toimintavuosi 1995-1996 on takana. Siitä iloitsevat puheterapeutti Hanna Hällback, erikoistoimintaterapeutti Marja-Liisa Korpela, projektipäällikkö Eija Roisko ja Tulkkipalvelut vammaisille kunnissa -projektin johtaja, erikoispuheterapeutti Tuula Pulli.

Ja kukapa olisi arvannut, kuinka suureksi Tikoteekin ja kuuden vammaisjärjestön yhteishanke Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin interaktiivinen palveluverkko internetissä -hanke (2001-2004) eli Papunet kasvaakaan? Kun vuoden 2002 lopussa juhlittiin 5000 kuukausittaista kävijää Papunetin etusivulla, puhutaan tämän vuoden osalta jo 36 500 kävijästä kuukaudessa. Papunet irtaantui Tikoteekista hankkeen jälkeen itsenäiseksi Papunet verkkopalveluyksiköksi, mutta edelleen se on Tikoteekin tiedottamisen pääkanava ja tärkeä yhteistyökumppani.

Tiivis yhteistyö ja kumppanuus alan ammattilaisten, verkostojen ja puhevammaisten ihmisten kanssa on aina ollut Tikoteekin toiminnan ydintä. Yhdessä olemme kehittäneet palveluja, toimintatapoja ja materiaaleja sekä vaikuttaneet lainsäädäntöön. Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme kuluneista vuosista. Kiitos kuuluu myös rahoittajallemme STEAlle, jonka tuki on mahdollistanut kehittämistoiminnan.

Nyt on aika jatkaa eteenpäin, jotta puhevammaisten ihmisten osallisuus tulisi todeksi myös siellä, missä se ei vielä toteudu.

Pidetään siis huolta toisistamme!

Eija Roisko ja Marianna Ohtonen Tikoteekista olivat vuonna 2000 käynnistämässä Latviassa kommunikaatiokeskuksen toimintaa yhdessä puheterapeutti Anzela Steinbergan ja puheterapeutti Lolita Jevtejevan kanssa.