Ohittamista, aliarviointia ja tiedon puutetta – puhevammaisuus syrjäyttää

Osallisuus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus ovat sanoja, joita ei ole voinut olla kuulematta, jos työskentelee opetus-, sosiaali- tai terveydenhuollon alalla. Hyvää tarkoittavat sanat jäävät ilmaan tai toteutumatta monen puhevammaisen ihmisen arjessa. Puhevammaisuus on edelleen ”sokea piste”. Se ei ole itsenäinen diagnoosi, koska haasteet vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa voivat johtua monista eri syistä. Puhevamma voi liittyä synnynnäisenä kehitysvammaan, CP-vammaan ja autismin kirjoon. Toisaalta puhekyvyn voi menettää aikuisena vammautumisen ja sairauden seurauksena. Puhevamma jää kuitenkin usein päädiagnoosin tai sairauden varjoon.

Kuinka osallisuutta merkittävästi haittaava puhevamma voidaan jatkuvasti unohtaa yhteiskunnassa, jonka hallitusohjelman otsikossa on ”Osallistava ja osaava Suomi”? Kansallisissa tutkimuksissa raportoidaan kyllä aistivammojen, motoristen häiriöiden ja kognitiivisten haasteiden vaikutuksista, mutta puhevamma jää näkymättömäksi ja unohdetuksi.

Tapasimme toukokuussa puhevammaisuuteen liittyvissä asioissa yhdenvertaisuusvaltuutetun Kristina Stenmanin ja muuta hänen toimistonsa väkeä. Puhevammaisuuteen liittyviä kanteluita oli selvitettävänä vain muutamia. Kanteluista voi lukea lisää Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomuksesta. Itse nostimme tapaamisessa yhdessä toiminnanjohtaja Marianna Ohtosen ja kokemusasiantuntija Nina Halmeen kanssa esille tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi yhdenvertaisuuden toteutumiseen.

1. Oikeus tulkkiin

Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen asiassa, joka tulee vireille viranomaisen aloitteesta (Hallintolaki 6.6.2003/434 §26), kun henkilö ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. Tämä ei kuitenkaan edelleenkään toteudu. Haasteeksi muodostuu myös viranomaisten hankkiman tulkin ja Kelan tulkkauspalveluiden yhteensovittaminen. Pahimmillaan paikalle voidaan kutsua tulkki, joka ei ymmärrä puhevammaisen henkilön tapaa viestiä.

2. Oikeus pidempään tapaamisaikaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa

Puhevammainen henkilö tarvitsee terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa pidemmän tapaamisajan. Tätä ei kuitenkaan osata huomioida palvelun järjestäjän toimesta. Esimerkiksi tulkin käyttö pidentää aina keskusteluun käytettävää aikaa. Vastaavasti, jos henkilö käyttää korvaavaa kommunikointikeinoa, voi sen käyttäminen olla merkittävästi hitaampaa kuin puheella kommunikointi.

3. Asenteet ja piiloon jäävä syrjintä kohtaamisissa

Tällainen syrjintä näkyy hyvin Nina Halmeen Tikonen-artikkelissa ”Vaientaminen ja miten se voidaan estää”. Hän kertoi näistä kokemuksistaan myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Vastaavasta syrjinnästä ovat kertoneet myös muut puhevammaiset henkilöt.

Suomessa toimii useita viranomaisia, joiden tehtävänä on valvoa, neuvoa tai puuttua perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksiin, syrjintään tai muihin epäkohtiin. Näitä ovat eduskunnan oikeusasiamies, yhdenvertaisuusvaltuutettu, potilasasiamies, tasa-arvovaltuutettu sekä aluehallintovirastot. Jos epäilet, että oikeuksiasi loukataan, sinua syrjitään tai saat huonoa kohtelua, kannattaa asia tuoda esille, saada siihen apua tai tehdä kantelu. Vain epäkohtien esille nostamisella voidaan vaikuttaa siihen, että asiat muuttuvat.

Eduskunnan oikeusasiamies valvoo perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tutkimalla hänelle tulevia kanteluita. Hänen puoleensa voi kääntyä, kun epäilee viranomaisen tai virkamiehen toimineen laittomasti tai kun perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Kannella voi paitsi itseään koskevista asioista, myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa. Tällöin tarvitaan mukaan valtakirja. Lisäksi oikeusasiamies voi saada tietoa epäkohdista myös muuta kautta ja aloittaa tutkimuksen omasta aloitteesta. Lisätietoa: www.oikeusasiamies.fi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, kansalaisuuden, kielen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perustella. Valtuutettu neuvoo ja selvittää yksittäisiä tapauksia, kokoaa tietoa ja vaikuttaa lainsäädäntöön sekä viranomaisten käytäntöihin. Valtuutettu voi myös viedä yksittäisen syrjintää koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tai tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lisätietoa: syrjinta.fi

Potilasasiamies toimii jokaisessa julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollon yksikössä. Hänen tehtävänään on neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasasiamies toimii potilaan oikeuksiensa edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas voi ottaa yhteyttä terveydenhuollon toimintayksikön potilasasiamieheen ja saada neuvoa, miten asian saa selvitettyä, miten tehdä muistutus, kantelu tai potilasvahinkoilmoitus. Sosiaalihuollon palveluissa vastaavia tehtäviä hoitaa kunnan nimeämä sosiaaliasiamies. Lisätietoa: www.valvira.fi

Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.
Lisätietoja:
tasa-arvo.fi
avi.fi