Miksi blisskielen käyttäjiä on Suomessa niin vähän?

Leo Leppälä on Suomen ensimmäinen blissari. Blissien avulla hän on myös aikanaan oppinut kirjoittamaan ja lukemaan. Leo Leppälä käyttää edelleen kirjoittamisen ohella blissejä päivittäin.

Blisskielen käyttäjiä eli blissareita on Suomessa nykyisin laskentatavasta riippuen alle 100 tai jopa alle 50. Miksi blisskieli on vaipumassa unholaan, ja olisiko sitä syytä hyödyntää enemmän puhevammaisten kommunikointikeinona?

Logopedian yliopisto-opettaja Annette Nylund Åbo Akademista uskoo, että yksi syy käyttäjien vähäiseen määrään on se, että puheterapeuttikoulutuksessa ei juurikaan kouluteta opiskelijoita käyttämään blissejä. Åbo Akademin koulutusohjelmassa on valinnainen bliss-peruskurssi joka kolmas vuosi.

Helsingin yliopiston logopedian yliopistonlehtori Irina Savolainen puolestaan toteaa, että puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän kurssilla kerrotaan, että on olemassa blisskieli, näytetään esimerkkejä blissmerkeistä ja kerrotaan, mistä opiskelijat löytävät lisää tietoa aiheesta. Nykyisten opintopisteiden puitteissa blissien opettelulle ei ole enempää aikaa, vaan niiden harjoittelu jää jokaisen opiskelijan oman kiinnostuksen ja suuntautumisen varaan.

Kehitysvammaliiton Tikoteekin asiantuntija ja puhevammaisten tulkki Virpi Yiannakou on myös huomannut, että blisskieltä käytetään puhevamma-alan työssä vain harvoin. ”Puheterapeutit, jotka miettivät asiakkaille kommunikointikeinoa, eivät itse osaa blissien käyttöä, eivätkä tämän vuoksi edes mieti asiakkailleen vaihtoehdoksi blisskieltä. Puhevammaisten tulkkien koulutukseen blisskielen kurssi kuuluu edelleen, mutta koska harva tulkki pääsee työssään käyttämään blissejä, niin niiden käyttö ja teoria unohtuu heiltäkin. Tiedän alle 10 puhevammaisten tulkkia, joilla on asiakkaina blisskielen käyttäjiä”, sanoo Virpi Yiannakou.

Vaikuttaa siltä, että kyseessä on ketjureaktio. Puheterapeuttien koulutuksessa blissit jäävät pieneen sivuosaan, mikä johtaa siihen, että puheterapeutit eivät suosittele asiakkailleen blissien käyttöä. Tämä johtaa blissarien määrän vähentymiseen, mikä taas entisestään vähentää blissien tunnettuutta ja tarvetta pitää blissejä mukana puheterapeuttien koulutuksessa.

Kuvassa Leo Leppälän blissymboleilla kirjoitettu viesti ja symboleiden alla ruotsinkielinen käännös. ”Nimeni on Leo ja kommunikoin bliss-merkeillä. Minulla on blisskartta pyörätuolissani, ja osoitan blissejä silmälaseihini kiinnitetyllä valolla.”

Haasteena kuvien suosio ja blissien kognitiivinen haastavuus

Tikoteekin asiantuntija ja puheterapeutti Kaisa Laineen mielestä blissien hiipumiseen vaikuttaa moni asia. Varsinkin lasten keskuudessa kuvia pidetään usein blissejä helpompana vaihtoehtona. ”Osa lasten kanssa toimivista ammattilaisista on sitä mieltä, että blissejä ei kannata valita kommunikointivälineeksi puhevammaisille lapsille, koska ne eivät ole tuttuja muille lapsille. Kuvia käytetään nykyään kaikkien lasten kanssa jossain muodossa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Ne ovat siinä mielessä tutumpia ja enemmän yhteinen juttu. Minusta on kuitenkin tärkeintä miettiä aina yksilöllinen ratkaisu, oli se sitten mikä tahansa. Kipuilen itsekin koko ajan sen ristiriidan kanssa, miten saada päiväkoti- ja kouluryhmiin yhteinen kommunikointikeino niin, että ko. kommunikointikeino on samalla puhevammaiselle lapselle paras mahdollinen kognitiivisen ja kielenkehityksen kannalta”, sanoo Kaisa Laine.

Irina Savolainen toteaa, että blissien oppiminen ja käyttäminen on kognitiivisesti haastavampaa kuin kuvien. Suurin osa blissmerkeistä on abstrakteja yhdistelmiä, joten niiden merkitysten oppiminen ja muistaminen on haastavampaa kuin kuvien. Merkityksiä ja merkitysten rakentumista palasista täytyy erikseen opiskella. Lisäksi blissien käyttö vaatii visuaalisen hahmottamisen taitoja.

Annette Nylund on Savolaisen kanssa samaa mieltä ja sijoittaa blissit vaativuudessaan ja abstraktiudessaan kuvakommunikoinnin ja kirjoitetun kielen väliin. Jos käyttäjällä on ongelmia visuaalisessa hahmottamisessa, blissien käyttö on hankalaa, koska blisskielessä symbolien koko ja suunta ovat tärkeitä merkityksen kannalta.

Tobias Ståhl pyörätuolissa meren rannalla.Myös Tobias Ståhlberg kertoo pystyvänsä kommunikoimaan blisseillä kaikki arjessa tarvittavat asiat. Hänellä on käytössä blisskansio. Ståhlberg käyttää Facebookia, Messengeriä ja videochatia. Hänelle blissaaminen oli aluksi vaikeaa, mutta nykyisin hän blissaa sujuvasti. Tobias Ståhlbergilla on tuttavapiirissään muitakin blissareita.

Tikoteekin avustavan tietotekniikan asiantuntija Marina Green-Järvinen nostaa myös esiin blissien abstraktiuden ja toteaa lisäksi, että viestin vastaanottajankin tulisi osata blissit, jotta viestintä on sujuvaa. ”Usein on niin, että viestin vastaanottaja ei osaa bliss-symbolien ideologiaa, ja hän vain lukee blissin yläpuolella olevasta tekstistä, mitä kyseinen merkki symboloi. Osa viestistä jää siis ymmärtämättä, kun viestin vastaanottaja ei osaa tulkita blissviestiä kokonaan.”

Blissit porttina kirjoitustaitoon

Blissien, kuvien ja kirjoitetun kielen ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan ne voivat toimia rinnakkain tai väylinä toisiinsa.

Irina Savolainen pitää joissakin tapauksissa hyvänä ideana kuvien ja blissien rinnakkaista käyttöä. ”Blisseillä voi muodostaa monimerkityksisempiä merkkejä kuin kuvilla, ja tavallaan niiden kognitiivinen haasteellisuus on myös osa niiden hienoutta. Blissejä voisi käyttää kuvanomaisten merkkien rinnalla, jos puhevammainen ihminen olisi itse kiinnostunut ikään kuin leikkimään kielellä ja hakemaan blissien avulla eri vivahteita ilmaisuunsa.”

Kaisa Laine on Savolaisen kanssa samaa mieltä ja toteaa, että vähäinenkin kirjoitustaito tarkentaa viestintää. Pelkillä kuvilla ei pääse samaan lopputulokseen kuin kirjoittaen, puhuen tai edes blisseillä.

Tosin nykyään kommunikointiohjelmiin rakennettujen kuvataulustojen käyttöä helpottaa suomen kielen taivutin, joka muodostaa kuvilla tuotetusta viestistä kieliopillisesti oikeaa suomea.

Annette Nylund uskoo, että blissit voivat olla hyödyllisiä myös väliaikaisena apuna ja reittinä kirjoittamisen oppimiseen. ”Blissit sopivat joillekin käyttäjille puhetta korvaavana apuvälineenä ja toisille käyttäjille apuvälineenä lyhyeksi ajaksi. Esimerkiksi lapsille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, blissit voisivat olla hyvä apu kielenkehityksen alussa. Etelä-Afrikassa blissejä on käytetty henkilöiden kanssa, joilla on kognitiivisia vaikeuksia ja vaikeuksia oppia kirjoittamaan. Blissien avulla he ovat oppineet kirjoittamaan.”

Miten blisskielen käy tulevaisuudessa?

Blisskielen käyttäjiä on Suomessa todella vähän, joten on syytä miettiä blisskielen asemaa tulevaisuudessa. Ydinkysymys on se, nähdäänkö blissit jatkossa osana keskeisiä puhetta tukevia, täydentäviä ja korvaavia kommunikointikeinoja. Keskustelun tueksi tarvitaan myös tutkimusta.

Kaisa Laine toivoo blisskielen asemasta avointa keskustelua. ”Minusta blissien käyttö on vähin äänin vähentynyt ilman, että asiasta olisi käyty perusteellista keskustelua. Tilanne olisi erilainen, jos blissien pois jättämiseen keinovalikoimasta olisi hyvät perustelut, jotka sanottaisiin ääneen.”

Annette Nylund toteaa, että blissien tulevaisuus riippuu siitä, suositellaanko niiden käyttöä. Hän muistuttaa, että uusia bliss-sanoja kehitetään koko ajan ja blissit saadaan pian mukaan myös esimerkiksi norjalaiseen Snap Core First -sovellukseen. Marina Green-Järvinen puolestaan iloitsee siitä, että uusi Suomessa kehitetty DialoQ Talk -kommunikointiohjelma sisältää bliss-symbolikirjaston. PCS-merkit voi hankkia joko ohjelmiston oston yhteydessä tai myöhemmin.

Blissien asema tulevaisuudessa riippuu myös blisskoulutuksen ja -kurssien toteutumisesta, alan ammattilaisten tekemistä valinnoista sekä yleisestä mielipiteestä blisseistä. Ovatko blissit tärkeitä, ja kannattaako niiden käyttöä edistää? Jotta blisskieli ei katoa, on alan ammattilaisten saatava koulutusta blisseistä ja niiden mahdollisuuksista. Blissejä ei saa unohtaa!

Juttua varten on haastateltu jutussa esiintyviä asiantuntijoita, kutakin erikseen.

Lue lisää aiheesta

Lue lisää blisskielestä Papunetista
Lue lisää blisskielestä kansainvälisen bliss-järjestön Blissymbolics Communication Internationalin sivulta

Opinnäytteitä:
Häggblom Fanny 2020. Hur 4-åringar med typisk språkutveckling i leksituation tar till sig tre olika former av AKK. Pro gradu-avhandling. Åbo Akademi.
Nieminen ja Seppälä 2017. Blisskielen käyttö Suomessa ja Ruotsissa. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu

Teksti: suunnittelija Suvi Korhonen | Julkaistu: 

Yksi kommentti

  1. Olen ollut ulkomailla parikymmentä vuotta sitten kansainvälisellä leirillä. Yli kymmenestä maasta oli osanottajia. Ei ollut mitään hyötyä suomenkielen taidosta. Mun avustaja unohti englannin kielisen sanan. Hän sanoi sen suomen kielellä mulle, sitten minä käänsin sen Bliss-kartalla sille leirinohjaajalle. Avustaja osasi Bliss-kielen alkeet, mutta tänä päivänä kukaan mun avustajista ei osaa. Se on monipuolinen kieli, Bliss-kieli. Bliss-kieli on kansainvälistä, ei haitta mikä se kieli on ulkopuolella. Minä haluan Bliss-kielen takaisin arkipäiväiseen käyttöön. Yli 40 vuotta sitten on ollut paljo enemmän Bliss-kielen taitoisia puheterapeutteja. Tulkkikoululainen sanoi, että ei ole enää paljon Bliss-kielen opetusta. Tulkki teki mun kanssani näytön.

    Yks puheterapeutiti on eka kertaa käyttäny mun kanssa Bliss-kieltä. Hän on kuullu Bliss-kielestä koulussa, mutta uusi puheterapeutti ei ollut. Minä olen yhden kerran käyttänyt bliss-kieltä tulkin opiskelun näytössä. Näytössä tulkki ei saanut mun puheestä selvää, niin otin Bliss-kielen käyttöön. Ulkomailla on enemmän Bliss-kielen käyttäjiä. Kotimaassa käyttäjät ajattelevat, että kuvia on helpompi käyttää kuin Bliss-kieltä. Mulla on tänä päivänä koneella puheapuvälineessä kuvia ja Bliss-kieltä sekaisin. Mun on helpompi Blisseillä hahmottaa sanoja kuin kuvilla. Kuvissa voi olla kaksi samaa kuvaa, mutta merkitys eri. Blisseissä on aina eri kuva. Sen takia mun on helpompi hahmottaa Blissit. Minä olen vanhaa koulukuntaa.

Vastaa käyttäjälle Fiskari Peruuta vastaus

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).