Kommunikointipassi täytti 25 vuotta

Göteborgissa järjestetyn Kommunikaatiokarnevaali -konferenssin tämänvuotisena teemana oli ”Siirtymätilanteet”. Konferenssin kansainvälinen luennoitsija, skotlantilainen puheterapeutti Sally Millar puhui kommunikointipasseista. Millar kehitti kommunikointipassin 1990-luvun alussa, joten kommunikointipassi on tullut 25 vuoden ikään.

Mikä kommunikointipassi?

Kommunikointipassi on tarkoitettu puhevammaisten henkilöiden vuorovaikutuksen tukemiseen ja ”antaa äänen” henkilöille, jotka eivät pysty kommunikoimaan puheella. Kommunikointipassi on yleensä pieni vihko, johon kootaan myönteisellä, käytännönläheisellä ja persoonallisella tavalla tietoa henkilöstä ja hänen keinoistaan ymmärtää ja ilmaista itseään. Kommunikointipassi auttaa uusia ihmisiä tutustumaan helpommin puhevammaiseen henkilöön ja esittelee keinoja yhteiseen viestintään ja puhevammaisen henkilön kommunikoinnin tukemiseen. Passista onkin erityisen paljon hyötyä silloin, kun puhevammainen henkilö toimii uusissa tilanteissa.

Tarvitaanko kommunikointipasseja edelleen?

Millar tarkasteli esityksessään, mitkä asiat ovat 25 vuoden aikana muuttuneet kommunikointipassin käyttöön liittyen. Kommunikointipassi tunnetaan ja sitä käytetään yhä useammissa maissa ja teknologian kehitys on tuonut uudenlaiset monipuoliset mahdollisuudet tehdä monennäköisiä kommunikointipasseja. Yleisestikin puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käyttö ja tietoisuus näistä menetelmistä on aiemmasta kasvanut. Nykyään huomataan myös useammin tarve saada tietoa esimerkiksi puhevammaisen henkilön kommunikointikeinoista. Toisaalta Millar toi myös esille, että asiakastietojen salassapitoakin painotetaan enemmän.

Muutoksista huolimatta puhevammaisten henkilöiden perustarve saada tukea kommunikointiin on pysynyt samana. Millar mainitsi myös, että henkilökunnan suuri vaihtuvuus monessa paikassa sekä moninaiset siirtymätilanteet ovat edelleenkin haasteita tuovia asioita puhevammaisille henkilöille. Kommunikointipassi on siis yhä käyttökelpoinen ja tärkeä väline.

Tärkeitä asioita kommunikointipassin käytössä

Millar korosti, että 25 vuoden iästä huolimatta kommunikointipassilla on edelleen sama käyttötarkoitus ja käyttöperiaatteet. Kommunikointipassin tekemiseen on luonnollisesti oltava lupa. Kommunikointipassi toimii parhaiten silloin, kun se tehdään yhteistyönä passin käyttäjän, hänen läheistensä ja ammattilaisten kanssa. Millar painotti sitä, että kommunikointipassi itsessään ei ole puhetta tukeva tai korvaava kommunikointikeino, vaan tuki ja apu sekä puhevammaiselle henkilölle, hänen läheisilleen että eri henkilöille, joita puhevammainen henkilö kohtaa. Passia on tärkeä päivittää säännöllisesti ja se antaa positiivisella, mielenkiintoisella ja mielellään hauskallakin tavalla tietoa puhevammaisesta henkilöstä.

Lue lisää:
Passi yhteiseen kieleen -opas (pdf)
Communication Passports -sivusto (engl.)