”Et tuu ryöstää mun paratiisii ” – Mika Lemisen Cepan Maailma -bändi muuttaa maailmaa räpillä

”Musani kautta haluan toimia esimerkkinä siitä, että vammainen voi olla taitava, vahva, tehdä musaa ja menestyä elämässä”, sanoo Mika Leminen, lauluntekijä ja räppäri, jolla on CP-vamma. Hän haluaa vaikuttaa asioihin nimenomaan muusikkona, ei aktivistina. ”Vähemmistöartistin asema voidaan nähdä poliittisena silloinkin, kun se ei sitä ole”, Leminen pohtii.

Ole oma itses, vaikka muut sanois mitä
Pidä itses pystys, mielesi kunnossa pidä
Ole oma itsesi, ole oma itsesi
Ole oma itses, tärkein tyyppi oot sinä
Vaikka eteen tulis mitä
Vaikka eteen tulis mitä

Näin sanotaan räp-kappaleessa Ole oma itsesi, jonka on sanoittanut ja räpännyt Mika Leminen, tuottanut Riku Kivilinna. Leminen on 27-vuotias lauluntekijä-räppäri Tuusulasta. Hänet tunnettiin aiemmin MC Ceparina, mutta nykyisin hänellä on Cepan Maailma -bändi.

– Minulla on lukiotausta, ja vuonna 2020 valmistuin liiketalouden tradenomiksi. Haen varmaan tässä keväällä musiikkikonservatorioihin, olen aiemminkin hakenut. Olen tehnyt erilaisia silpputöitä markkinointiviestintään liittyen, mutta haluaisin musa-alalle töihin. Räppäsin aiemmin MC Cepari -nimellä, mutta vuonna 2022 perustin räppibändin Cepan Maailma, jossa muut räppäävät ja laulavat lyriikoitani. Bändikonsepti poistaa puhevikani tuottaman epäselvyyden musiikistani. Teen vitsikästä, synkkää ja vahvaa räp-musiikkia, Leminen esittelee.

Musiikki-innostus alkoi Guitar Hero -konsolipelistä vuoden 2008 tietämillä.  –  Sen jälkeen aloin soittamaan bassoa ja tekemään lauluja. Vuonna 2019 aloin räppäämään omia biisejäni. Olen julkaissut MC Cepari -nimellä pari lyhyttä levyä eli EP:tä, jossa yhdisteltiin metallimusiikkia ja räppiä. Myöhemmin kiinnostus siirtyi hiphopimpaan ja trapimpaan ilmaisuun. Cepan Maailma julkaisi syksyllä ekan sinkkunsa eli Hyvä paha pomoni -possebiisin, jossa oli isoja suomirapnimiä mukana, kuten Asa ja Paleface.

Leminen kirjoittaa jonkin verran runoja laulunsanoitusten lisäksi. Unelmat ja tavoitteet liittyvät musiikkiin. –  Stadionhallit ovat mielessä aina välillä, mutta tämän vuoden tavoite on nostaa biisien julkaisutahtia ja markkinoida musaa niin, että se saa kuuntelukertoja. Nyt olen siinä tilanteessa, että biisit ja tuotannot ovat laadullisesti korkealla ja ne pitää saada vain kuulijoiden korviin. Haluaisin tehdä myös musavideoita enemmän.

Huomioita, ei politiikkaa

Mika Lemisen sanoitukset ovat usein kantaaottavia ja provosoiviakin. Hän haluaa kuitenkin olla ensi sijassa musiikintekijä ja tulla kohdatuksi artistina.

– Olen toiminut vasemmistojärjestöissä, mutta jätin ne hommat taakseni, hän kertoo. –  En koe enää tekeväni aktivismia. Musani kautta haluan toimia esimerkkinä siitä, että vammainen voi olla taitava, vahva, tehdä musaa ja menestyä elämässä.

– En halua enää leimautua pelkäksi kantaaottavaksi tekijäksi. Ajattelen, että teen hyviä biisejä, joissa välillä otetaan kantaa. Vähemmistöartistit pistetään välillä positioon, jossa heidät esitetään poliittisempina kuin he ovat. Musiikillani ennemmin jaan huomioita kuin haluaisin vaikuttaa johonkin, Leminen pohtii. – Ja esimerkiksi, vaikka Hyvä paha pomoni –säkeistössä käytetään vasemmistolaista sanastoa, se verse on räpillisesti todella hyvä. Esimerkiksi ’Kirjoitan ja teen pääomaa niinku Karl Marx’ ei ole kantaaottava, vaikka siinä mainitaan Marxin nimi, vaan se on sanaleikki rahanteosta.

– Provosoida kyllä haluan! Leminen jatkaa. –  Räpissä liioittelu ja mahtailu on tyypillistä, ja tykkään paljon braggadocio-perinteestä, jossa räppäri räppää etevyydestään verrattuna muihin. Myös perinteinen räppikuvasto on tosi hauskaa välillä, varsinkin kun vammainen artisti tekee sitä.

Leminen luonnehtii, että hänen musiikkinsa kohderyhmää ovat laajasti kaikki räpistä pitävät ihmiset ja toisaalta jokaisella biisillä on oma kohderyhmänsä. – Hyvä paha pomoni -biisi soi Lyömättömien radioshowssa syksyllä, ja siellä sitä kehuttiin ”hävyttömäksi bängeriksi”. Tämä on se palaute, joka kertoo itselleni, että jotain tehtiin biisissä oikein, kun nuoruuden räppi-idolit kehuvat omaa biisiä näin.

Ole oma itsesi

Hyvä paha pomoni on Mika Lemiselle tärkein jo julkaistuista biiseistä. Maaliskuun 10. päivä ilmestyi single Et tuu ryöstää mun paratiisii.

– Se on paras tekstini tähän mennessä, Leminen sanoo. – Laulu kertoo sisäisestä onnesta ja miten sitä ei voi helposti viedä, jos se on. Lisäksi laulussa on paljon puolustussanastoa. Biisi on herkkä, mutta tosi räppiräppiä samaan aikaan, ja siinä on iso kertosäe. Tässä on katkelma ekan säkeistön lyriikoista: Kaiken tän menettäminen on mun isoin pelkotila / Puolustan mun asemaa niinku Petrosian / Enkä tullu hävii pelei, toisin ku te Uunot / Bow wow wow! Valtaan radiot ku Snoop Dogg / Taidot korkeel, tähän ei muut voi / Yks baari tuhoo sun kuustoist / Selustani turvaan, tääl on liian paljon puukkoja / Vihaajat? Niitä käytän leipäjuustona.

Lemiselle antaa rohkeutta, että hän on löytänyt musiikista oman juttunsa ja uskoo itseensä ja haaveisiinsa musiikintekijänä. Hän kehottaa muitakin olemaan oma itsensä ja keskittymään siihen, mikä tuntuu tärkeältä.

– Tee ihan mitä vain sinua huvittaa ja tee sitä kauan, siitä voi tulla vaikka ammatti! Aina löytyy keinoja kiertää rajoitteet. Nykyään musaa esimerkiksi tehdään pääasiassa tietokoneilla. Se voi olla tosi saavutettavaa ja esteetöntä oikeilla säädöillä, Leminen rohkaisee. – Taitavaksi tulee kuitenkin vain tekemällä paljon ja oikeita juttuja. Ja kun tulee hyväksi jossain asiassa, se parantaa myös itsetuntoa. Äläkä välitä vihaajista tai kiusaajista. Niillä on omat ongelmansa, ja se ei ole sun vikasi.

Lopuksi Mika Leminen siteeraa vielä toista rohkeuteen kannustavaa katkelmaa biisistä Et tuu ryöstää mun paratiisii -biisistä (sanoittaja Mika Leminen, tuottaja Riku Kivilinna, säkeistöjen räppäys Peter Westerlund, kertosäkeen laulu Marianne Leminen):

Monet vuodet olivat pelkästään pakomatka
Jos musani ois viljaa, vasta nyt se sato kasvaa
Jos mieleni on vahva, niin mitä ne mull’ mahtaa?
Jauhavat vain paskaa, kun mä rauhassa safkaan.

Tutustu Mika Lemisen musiikkiin: Cepan Maailma YouTubessa.

Teksti: Jenni Saarilahti | Kuva: Mira-Veera Auer | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).