Eläinavusteisuudella lisää iloa puheterapiaan ja AAC-ohjaukseen

Lotta Krohn ja Kristiina Räisänen ovat kokeneita puheterapia- ja ohjausalan ammattilaisia. Kumpikin on laillistettu puheterapeutti (FM). Krohnilla on lisäksi taustaa esimerkiksi viittomakielen tulkkina ja Räisäsellä vaativan vuorovaikutustyön ja tunnetaitovalmennuksen erityisohjaajana. Lisäksi kumpikin on eläinihminen ja ollut jo pitkään kiinnostunut eläinavusteisesta terapiasta ja kuntoutuksesta.

”Kiinnostuin koira-avusteisesta toiminnasta kymmenisen vuotta sitten”, Lotta Krohn kertoo. ”Yksi kimmoke tähän oli se, että työskentelin silloin koululla, jossa vieraili lukukoiraksi opetteleva koira. Koira oli ohjaajansa kanssa muutaman kerran mukana, kun pidin puheterapiaa, ja se oli mahtavaa. Huomasin, miten esimerkiksi sijaintiin liittyviä käsitteitä oli helppo opettaa koiran avulla. Koira saattoi kulkea vaikkapa asiakkaan jalkojen välistä.”

Krohnin silloiset omat koirat eivät soveltuneet eläinavusteiseen toimintaan, mutta nykyisin hänen kanssaan työskentelevät labdadorinnoutajat Bobo ja Aisu. Räisäsellä puolestaan on monipuolista osaamista hevosista: ”Olen ollut hevosten kanssa tekemisissä lapsesta asti ja toiminut hevosurheiluvalmentajana sekä työskennellyt Suomen Ratsastajainliitossa. Olen myös pitänyt lasten ponikerhoa ja tutustunut ratsastusterapiaan. Ratsastusterapian kohdalla pohdin, miten voin yhdistää siihen kommunikaatiota tukevia menetelmiä.”

Räisänen asuu maatilalla, jossa on hevosia, poni ja lampaita. Lammas ei kenties tule ensimmäisenä mieleen terapiaeläimestä, mutta lampaiden kanssa voi harjoitella monia asioita.

”Lampaan kanssa voi oppia esimerkiksi oman vireystilan säätelyä. Lammas pakenee, jos sitä lähestyy levottomasti ja vauhdikkaasti. Jos lammasta taas lähestyy rauhallisesti ja makupalan kanssa, sen saa helposti tulemaan luo. Lampaat ovat myös hyviä lukueläimiä. Ne rauhoittuvat kuuntelemaan, kun joku lukee ääneen”, Räisänen kertoo.

Koulutusta ihmisille ja eläimille

Kokematon eläimen omistaja ei voi alkaa noin vain tarjota eläinavusteista toimintaa, eivätkä kaikki eläimet sovellu kuntouttavaan toimintaan. Eläimen kanssa toimiessa pitää tuntea esimerkiksi sen lajityypillinen käyttäytyminen ja ymmärtää, miten eläinavusteinen toiminta toteutetaan eettisesti.

Jos eläinavusteinen toiminta kiinnostaa, koulutusvaihtoehtoja on useita. Lotta Krohn on suorittanut koira-avusteisen työskentelyn täydennyskoulutuksen. Kristiina Räisänen on eläinavusteisiin menetelmiin erikoistunut EASEL-ohjaaja ja coach. Koulutuksissa käsitellään varsin monenlaisia aiheita. ”Eläimen hyvinvointi ja positiivisen vahvistamisen kautta kouluttaminen, toiminnan turvallisuus ja suunnitelmallisuus, vakuutusasiat, zoonoosit eli eläimestä ihmiseen tarttuvat taudit – muun muassa”, Krohn luettelee aihepiirejä.

Monipuolisuutta lisää, että yleensä opiskelijaryhmäkin on varsin monialainen. Mukana voi olla esimerkiksi puhe-, psyko-, toiminta- ja fysioterapeutteja. ”EASEL-koulutuksessa ohjasimme toinen toisiamme. Näin saimme kokemusta paitsi ohjaamisesta myös asiakkaan roolissa olemisesta”, Räisänen kertoo.

Eläin kannattaa totuttaa tuleviin työoloihin, kuten erilaisiin ihmisiin ja paikkoihin, uusiin ääniin ja tavaroihin. Eläimelle voi myös kouluttaa erilaisia taitoja ja toimintoja. Krohnin suorittaman koira-avusteisen työskentelyn koulutuksen järjestivät Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry. Koulutuksessa tehtiin harjoituksia yhdessä koiran kanssa. Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:llä on myös soveltuvuuskokeita koirille, joiden on tarkoitus olla mukana eläinavusteisessa toiminnassa.

Tunnetaitoja ja kommunikaatioharjoituksia

Mitä eläinavusteisessa puheterapiassa tai AAC-ohjauksessa tapahtuu ja millaisia tavoitteita sillä voi olla?

”Koiran ja nopan avulla voi harjoitella monenlaisia asioita, vaikkapa tunteiden tunnistamista ja nimeämistä. Koira osaa pyörittää noppaa, jonka sivuilla on eri tunteisiin liittyviä kuvia. Kun koira on arponut tunteen, kuten surun tai pelon, sama tunne etsitään kuvakommunikaatiokansiosta”, Lotta Krohn havainnollistaa. ”Seuraavaksi voidaan ottaa vaikkapa metsän eläimistä kertova kuvakansio ja pohtia, mihin eläimeen tuo tunne sopii ja miksi. Kuka on surullinen? Miksi jokin eläin on peloissaan? Näitä miettiessä voidaan mallittaa lyhyitä lauseita, kuten ’pupu pelkää hämähäkkiä’. Koiran ja nopan avulla voi harjoitella toki muitakin asioita, vaikkapa kehonosia.”

Eläinten hoitaminen auttaa muun muassa kommunikoinnissa ja mielipiteen ilmaisussa. ”Maatilallani kuvakommunikaatiota ja lauseiden mallittamista on harjoiteltu yksilöterapiassa esimerkiksi keskustelemalla siitä, mennäänkö katsomaan hevosia vai lampaita ja sitten miettimällä, mitä niiden kanssa tehdään tai mitä ruokaa niille annetaan”, Räisänen kuvaa.

Paljon voi oppia jo eläimiä tarkkailemalla. ”Esimerkiksi meidän neljän hevosen laumassamme on jatkuvasti monenlaisia vuorovaikutustilanteita, joita voidaan pohtia yhdessä asiakkaan kanssa. Miksi joku on yksin? Miten riidat ratkaistaan? Mikä jotain eläintä ärsyttää – entä sinua itseäsi?” Räisänen jatkaa.

Monelle eläimen hoitaminen on tärkeää. Terapeutit uskovat, että hoivaaminen on meille sisäsyntyistä.
”Hoitaminen opettaa empatiaa. On aina yllättävää ja hienoa, miten muulloin melko rajattomastikin käyttäytyvä lapsi osaa olla lempeä eläimelle”, Krohn kertoo. Tällaiset kokemukset tulevat osaksi lapsen omaa tarinaa ja voivat olla hyvin merkittäviä lapselle, jonka tavallinen arki saattaa olla kielteinen: ”On tärkeää saada positiivista palautetta siitä, miten hienosti osaa hoitaa eläintä. Kokemus onnistumisesta siirtyy myös ihmisten kanssa toimimiseen.”

Eläin tuo iloa ja motivaatiota

Hyvät tunteet ja kiinnostavat elämykset ovatkin avainasemassa eläinavusteisessa kuntoutuksessa. ”Kun aloitin koira-avusteisen toiminnan, ensimmäinen tavoitteeni oli, että asiakas ylipäätään tulisi puheterapiaan mielellään. Näin tapahtui. Ensimmäisen koirakerran jälkeen eräs aiemmin vastahakoinen lapsi alkoi hymyillä minulle. Yhtäkkiä minusta tuli kiva tyyppi, joka mahdollisti terapian koiran seurassa”, Lotta Krohn kertoo.

Myös Räisänen kokee, että eläimellä on paljon psyykkistä merkitystä terapiatilanteessa.

”Eläin toimii kontaktinluojana ja madaltaa vuorovaikutuskynnystä. Eläimen seura tekee toisteisestakin harjoituksesta kiinnostavan ja motivoivan. Eläin myös lieventää stressiä ja parantaa keskittymiskykyä, jolloin oppimismotivaatio lisääntyy”, hän sanoo. ”Parasta on kuitenkin ilo. Eläimen läsnäolosta tulee tilanteeseen automaattisesti vuorovaikutusta ja jaettua iloa. Eläinavusteiseen toimintaan liittyy vahvasti tunne, että on ilo olla ja tehdä yhdessä ja on ilo kommunikoida.”

Kohti eläin- ja luontoavusteista ryhmäpuheterapiaa

Krohn ja Räisänen ovat kehittäneet yhdessä Kasvu-ryhmäpuheterapiamallin. Se on tarkoitettu puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä käyttäville ja niiden käyttöä opetteleville lapsille perheineen. Toiminnallisissa tapaamisissa hoidetaan eläimiä tai retkeillään luonnossa. Ensimmäinen ryhmä on juuri aloittamassa.

Lähtökohta on sama kuin aiemmin kuvatuissa yksilöterapiaesimerkeissä: koetaan hauskoja ja kiinnostavia elämyksiä aidoissa vuorovaikutustilanteissa ja samalla opitaan uutta. Jokaiselle ryhmäläiselle laaditaan omat yksilölliset kuntoutustavoitteet, mutta tärkeä rooli on myös vertaistuella. Aikuiset tutustuvat toisiin vanhempiin ja lapset saavat oman porukan.

”Tapaamiset suunnitellaan etukäteen ja jaetaan jälkikäteen. Lapsi voi esimerkiksi kertoa sisarukselle, mitä eläimiä hän näki maatilalla. Tämäkin rakentaa lapsen minuutta ja omaa tarinaa”, Krohn ja Räisänen kertovat.

Vakiintuuko eläinavusteisuus?

Monenlainen eläinavusteinen kuntouttava toiminta on ollut viime aikoina nosteessa. Terapeutit arvelevat, että osasyy tähän on pandemia-ajassa. Ihmiset ovat alkaneet arvostaa esimerkiksi lähiluontoa uudella tavalla. Jonkinlainen trendi on sekin, että myös eläimet kommunikoivat apuvälineillä. Esimerkiksi FluentPet-painikematto voi motivoida ihmistäkin kommunikoimaan, kun koirakin ”puhuu” sen avulla. Aihepiiristä kiinnostunut voi tutustua esimerkiksi puheterapeutti Christina Hungerin kirjaan Kuinka Stella oppi puhumaan (HarperCollins 2022), joka kertoo, miten koira voi viestiä tassunkokoisilla sananapeilla.

Eläinavusteisen kuntoutustoiminnan tulevaisuus vaikuttaa siis lupaavalta ja monipuoliselta, mutta sekä asiakkaita että palveluntarjoajia kiinnostaa luonnollisesti rahoitus. Suomessa Kela on tehnyt selvityksen eläinavusteisuudesta. Tällä hetkellä ainoastaan ratsastusterapia on Kelan mukaan erillinen terapiamuoto. Muutoin eläimet ovat osa kuntoutusta, jolloin niiden käyttöön ei liity erillisiä rajoituksia, mutta eläinavusteisuus ei oikeuta myöskään erilliseen korvaukseen. Sairaanhoitopiirit tuottavat ja ostavat psykiatrian puolella eläinavusteisia kuntoutuspalveluja.

”Sellainen tunne ja kokemus meillä on, että ainakin terapeutteja eläinavusteisuuden yhdistäminen terapiatyöhön kiinnostaa kovasti ja tarvetta koulutuksille ja tiedolle on tällä hetkellä paljon. Lisäksi useat tahot tutkivat eläinavusteista kuntoutusta, joten tutkittua tietoa tulee koko ajan lisää”, Kristiina Räisänen sanoo.

Lisää tietoa

• Lotta Hautamäki, Farid Ramadan, Paula Ranta, Eija Haapala ja Tiina Suomela-Markkanen: Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa (pdf) Kela 2011
• Lotta Hautamäki, Farid Ramadan ja Tuuli Vilhunen 2021: Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio? Käsikirja eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä. Kuntoutusta kehittämässä 29.
• Eeva Kahilaniemi 2016: Eläinavusteinen interventio: asiakkaan toiminnallisuuden tukeminen koira-avusteisin menetelmin. Turku Amk.
• Kirjavinkki: Leena Ervast ja Marjaana Raukola-Lindblom (toim.) 2021: Hevoset ja koirat eläinavusteisessa työssä – tutkittua tietoa ja kokemuksia. Sanasilta Oy.