Ihmisoikeudet poljetaan säästöjen alle

Jouduin katsomaan peiliin muutama viikko sitten, kun keskustelimme Puhevammaisten asiain neuvottelukunnassa puhevammaisuuteen liittyvistä epäkohdista ja ratkaisuista.

Kokous päättyi siihen, että katsoimme Tikoteekin tuottaman videon, jonka sanoma oli kiteytettynä: ”Kirjoittamalla kommunikoiva henkilö sivuutetaan keskusteluissa ja hänelle jää tunne, ettei hän tule kuulluksi vaan on hiljainen ja ylimääräinen eikä hänellä ole ääni- ja puheoikeutta.”

Neuvottelukunnan kokoukseen osallistunut puhevammainen henkilö kirjoitti kommenttikenttään: ”Sama tunne tässä kokouksessa, olen kirjoittanut pari kommenttia, ne on ohitettu.”

Häpeän tunne oli valtava. Punastuin ja pyysin anteeksi käytöstäni. Mutta asiaa ei voinut muuttaa, vaan olin elävä esimerkki siitä, miten syrjivää ja helppoa on ohittaa henkilö, joka kommunikoi kirjoittamalla.  Toista kertaa näin ei tule tapahtumaan, sen verran nolo ja karmea tuo tilanne oli minulle, joka olen vuosikymmeniä vaatinut puhevammaisille ihmisille oikeuksia tulla kuulluksi. Olen kiitollinen kokoukseen osallistuvalle henkilö, joka antoi tuon palautteen. Se palautti ainakin minut maanpinnalle, pysähtymään ja huomioimaan muut yhdenvertaisesti tilanteessa kuin tilanteessa.

Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden suhteen peiliin katsomista olisi myös niillä, jotka sakset heiluen tekevät säästöleikkauksia palveluista, jotka ovat välttämättömiä kaikkein heikommassa asemassa oleville – niille, jotka eivät itse pidä ääntä itsestään. Jo huhtikuussa erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi Ylen haastattelussa, että säästöpaineet kohdistuvat sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen että apuvälinepalveluihin. Hyvinvointialueet etsivät säätöjä vähentämällä henkilöstöä ja rajaamalla ulkopuoliset ostot minimiin. Säästöt ja leikkaukset ovat uhkana palveluille, jotka edellyttävät erityisosaamista. Pelkona on, että osa puhevammaisista henkilöistä jää kokonaan ilman tarvitsemiaan palveluita ja tukea. He eivät itse pidä ääntä tarpeistaan eivätkä myöskään valita palveluiden puutteesta.

Viranomaiset ja päättäjät näyttävät unohtaneen, että meillä on edelleen voimassa perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista (CRPD), joka turvaa yhdenvertaiset oikeudet kaikille vammaisuudesta ja iästä riippumatta. Viranomaiset ja palveluiden järjestäjät on velvoitettu tekemään kohtuullisia mukautuksia vammaisille henkilöille. Mukautusten lähtökohtana ovat ensisijaisesti vammaisten henkilöiden tarpeet, eivät hallituksen säästötavoitteet.

Eija Roisko
Tikoteekin johtaja
Kehitysvammaliitto ry

Pääkirjoituksen syntymiseen ovat innoittaneet seuraavat lähteet:

Tositarinoita puhevammaisuudesta: Minä kommunikoin kirjoittamalla

Tämä ei ole fiktiota. Tämä on tositarina puhevammaisuudesta.

Millaista on, kun ei puhu ja kommunikoi kuten enemmistö? Jaamme syksyn aikana videoita puhevammaisten ihmisten elämästä Tikoteekin sosiaalisen median kanavissa, kuten Tikoteekin Facebook-sivulla.

Julkaistu: 

Rohkaisin sopii myös kouluun

Sateenkaaren erityiskoulu sijaitsee Etelä-Savossa Pieksämäellä. Koulussa annetaan esi- ja perusopetusta lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat vaativaa erityistä tukea. Koulu tarjoaa opetusta kehitysvammaisille, psykososiaalista tukea tarvitseville ja autismikirjon oppilaille.

Katri Helminen työskentelee opettajana Sateenkaaren koulu toi- eli toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa. Hänellä on monen ikäisiä oppilaita, toisluokkalaisista yhdeksäsluokkalaisiin.

– Muutamalla oppilaalla on kommunikoinnin apuväline ja yhdellä käytämme tukiviittomia kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukena, mutta pääosin oppilaani ovat olemuskielisiä, siis elein ja ilmein kommunikoivia, Helminen kertoo.

Rohkaisin auttaa tutustumaan

Rohkaisin perustuu aistikokemuksiin. Perusidea on yksinkertainen: valitse aisti, kokeile uutta, toteuta mieluisaa. Rohkaisimeen voi tutustua Tikoteekin verkkosivuilla, jossa on ohjeiden lisäksi paljon Rohkaisimen ideaa havainnollistavia videoita sekä kaikki Rohkaisin-materiaali tulostettavassa muodossa sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kehitysvammaliiton Tikoteekin Rohkaisin on yhteiskehitetty eri toimijoiden kanssa. Yksi yhteistyökumppani oli Vaalijala, Etelä- Salon hyvinvointialueen osaamis- ja tukikeskuksen aistimonivammaisten ihmisten kuntoutusyksikkö. Katri Helminen kuulikin Rohkaisimesta Vaalijalan kommunikaatio-ohjaajalta. Hän oli heti kiinnostunut kokeilemaan Rohkaisinta koulukäytössä.

– Toivoin, että Rohkaisimen kautta löytäisimme oppilaille jotain uutta: uutta tekemistä ja aistimista, lisää hyvän olon ja ilon tunnetta koulupäivään. Meille on tärkeää, että koulupäivä on turvallinen ja tuottaa iloa oppilaalle, opettaja kuvailee.

Toiveena oli myös tutustua oppilaisiin paremmin. Helminen on työskennellyt monien oppilaidensa kanssa jo vuosia. Hän havahtui silti pohtimaan, tunteeko heidät tarpeeksi hyvin.

– Koulun henkilökunta ajattelee tuntevansa oppilaat, mutta mietin, tunnemmeko heidät ja heidän ajatusmaailmansa oikeasti. Toivoin, että saamme Rohkaisimen avulla lisää tietoa oppilaiden mieltymyksistä ja persoonista. On myös tärkeää muistaa, että oppilaiden mielipiteet muuttuvat. Jos jokin juttu on ollut oppilaasta kiva alaluokilla, se ei välttämättä miellytä häntä enää myöhemmin, Helminen muistuttaa.

– Rohkaisin auttaa tunnistamaan, mistä oppilas pitää ja ei pidä. Näin tutustumme paremmin ja voimme suunnitella oppilaalle paremmin hänelle sopivaa toimintaa.

Koiran haukkua ja tuulen tuntua

Rohkaisin-materiaalissa on ideoita, miten erilaisia aistikokemuksia voi tarjota olemuskieliselle ihmiselle. Sateenkaaren koulussa on lähdetty liikkeelle kunkin oppilaan vahvimman aistikanavan kautta.

– On tärkeää keskittyä ymmärtämään sitä, miten eri oppilaat ilmaisevat eri tunteita. Näin heille voidaan löytää asioita, jotka tuottavat hyvää oloa, Katri Helminen sanoo.  – Hyvä olo tai ilo voi ilmentyä nauruna, mutta myös esimerkiksi rauhallisuutena. Ikävästä olosta taas voi olla merkkinä esimerkiksi vakavuus tai kehon jännittyminen. Ne kertovat, että tilanne ei ole mieleinen.

Eräälle Helmisen oppilaalle kuulo on tärkeä aisti. Hänen kanssaan kuunneltiin erilaisia ääniä Papunetin äänipankista, ja ilmeni, että oppilas pitää erityisesti ison koiran haukkumisesta.

– Uusia asioita paljastui tästäkin oppilaasta. Ilman tätä äänikokeilua en olisi tiennyt, että hän pitää haukkumisesta, opettaja kertoo.

Toisen oppilaan huomattiin nauttivan tuulisesta säästä. Nyt sisälle luokkaan on hankittu tuulettimia, ja ne ilahduttavat oppilasta ja nostavat hänen vireystilaansa. Kolmannen oppilaan kanssa taas kokeillaan pian kaikumikrofonia, koska kaikuvat äänet kiinnostavat häntä.

Rohkaisin on edesauttanut myös vuorovaikutusta.  – Useat oppilaat ääntelevät mieleisen aistikokemuksen ansiosta, ja näin syntyy uudenlaisia vuorovaikutustilanteita.

Aikuisilta edellytetään luovuutta ja uudenlaista ajattelua

Sateenkaaren koulun Rohkaisin-kokeilut ovat vasta alussa, mutta Katri Helminen suosittelee Rohkaisinta koulukäyttöön.

– Rohkaisin auttaa löytämään mukavia asioita koulupäivään – ja välttämään epämukavia. Aistikokemuksien avulla voimme tarjota oppilaille sekä vireystilaa nostavia että rauhoittavia elämyksiä, Helminen kertoo. – Aistimusten kautta saadaan myös harjoiteltua ja vahvistettua erilaisia tuntemuksia.

Rohkaisin antaa tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi oppilaan HOJKSissa eli henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa sekä keskusteluissa oppilaan vanhempien kanssa.

Myös Helmisen kollegat ovat tutustuneet Rohkaisimeen. Luokanohjaajat ovat lukeneet Rohkaisin-materiaalin ja Rohkaisin-kirjauskaavakkeet ovat iPadilla. Näin kaikkien on mahdollista kirjata havainnot samaan paikkaan. Yhdessä on myös ideoitu uusia Rohkaisin-kokeilija sekä jaettu kokemuksia ja havaintoja.

Katri Helminen uskoo, että Rohkaisimen kautta saatu tieto on merkityksellistä. – Kaikkien on tärkeää tietää, mistä oppilas pitää ja miten hän ilmaisee oman mieltymyksensä. Tämä tieto on tärkeää, jos luokan henkilökunta vaihtuu, mutta myös jatkossa, perusopetuksen jälkeen jatko-opinnoissa tai hoitopaikassa.

Helminen myöntää, ettei aistikokemuksia ole aina helppo ideoida. Koulun henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista ideointia ja ajattelua.  – Rohkaisin haastaa aikuisten luovuutta. Kannattaa kuitenkin lähteä rohkeasti kokeilemaan erilaisia asioita. On hienoa, että vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille on nyt oma toimintamalli. Minusta Rohkaisin sopii kaikenikäisille, opettaja kiteyttää.

Lue lisää

 

Teksti: Jenni Saarilahti | Kuva: Jenni Kärnä-Escalante | Julkaistu: 

Tutkimuskutsu Kelan palvelutuottajina toimiville puheterapeuteille

Tutkimuskutsu Kansaneläkelaitoksen eli Kelan palveluntuottajana toimiville puheterapeuteille, jotka harjoittelevat asiakkaansa kanssa jonkin avusteisen kommunikointikeinon käyttöä.

Helsingin yliopiston Avusteisen vuorovaikutuksen kuntoutuksen tutkimushankkeessa tarkastellaan avusteisesti viestivien lasten ja nuorten puheterapian tavoitteita, toteutusta ja mahdollisia myönteiseen muutokseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistuvat avusteisesti viestivät lapset ja nuoret perheineen, muut sidosryhmät ja kuntouttavat puheterapeutit. Käytännössä tutkimus vaatii aikaa täyttää muutamia kyselyjä ja tavallisen GAS-tavoitekeskustelun videoimista.

Tutkimusprosessi käynnistyy puheterapeuteille suunnatulla tutkimuksen esittelyllä verkossa, jonka jälkeen he tiedustelevat asiakkaiden ja heidän perheidensä kiinnostusta osallistua tutkimukseen.

Puheterapeutit voivat olla yhteydessä Irina Savolaiseen: irina.savolainen@helsinki.fi, kysyä lisää ja varata ajan tutkimuksen tarkempaan esittelyyn. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana tutkimuksessa, joka lisää ymmärrystä avusteisen vuorovaikutuksen kuntoutuksesta Suomessa.

Julkaistu: 

Rohkaisin finns nu också på svenska

Olemuskielisten ihmisten päätöksenteon tukemiseen tarkoitettu Rohkaisin-toimintatapa löytyy nyt myös ruotsiksi. Käännös on tehty yhteistyössä FDUV:n kanssa.
Tikoteekin Rohkaisin (på svenska) -sivuilla kerrotaan ruotsiksi, mikä Rohkaisin on ja miten sitä käytetään yhdessä olemuskielisen ihmisen kanssa. Kaikki tuoteperheen materiaalit, kuten opas ja ideakortit ovat ladattavissa sivuilta ilmaiseksi.
Julkaistu: 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vahvistetaan vuorovaikutusosaamista systemaattisesti

– Ennen osaamiskartoitusta työtiimit kävivät läpi prosessin, jossa arvioitiin esimerkiksi omaa osaamista ja osaamistarpeita. Millaista osaamista yksikössä tarvitaan, millaisia asiakkaita yksiköissä on? Päivi Kaukovuo-Nykänen kertoo. Hänellä on pitkä kokemus vammaistyöstä, esimerkiksi ohjaustyöstä asumisyksikössä sekä päivätoiminnan esihenkilönä toimimisesta. Hän on tehnyt myös vammaispalveluihin liittyvää kehittämistyötä hankemaailmassa. – Työssäni koordinoin ja kehitän vammaispalveluja ja työntekijöiden osaamisen muotoja.

OIVA-ohjausta ja Voimauttavaa vuorovaikutusta

Osaamiskartoitukseen saatiin runsaasti vastauksia, yli 250. – Vuorovaikutukseen liittyviä asioita oli paljon, Päivi Kaukovuo-Nykänen kertoo.  – Voimauttava vuorovaikutus mainittiin, myös vaihtoehtoiset kommunikoinnin tukikeinot, kuten tukiviittomat. Autismiosaamiseen liittyviä kysymyksiä oli myös paljon.

Kaukovuo-Nykänen kiittelee työntekijöiden asennetta. Osaamiskartoituksen vastaajista selvä enemmistö koki, että kommunikointimenetelmien hallinta on tärkeä osa työtä ja halusi oppia lisää. Tarkan ja laajan selvityksen jälkeen päätettiin lisätä työntekijöiden vuorovaikutusosaamista esimerkiksi Tikoteekin OIVA- ja Voimauttava vuorovaikutus -mallien avulla.  – Jos asiakkaamme tarvitsee apua ja tukea, henkilökunnan täytyy osata antaa sitä.

OIVA on voimavaralähtöinen ohjausmalli puhevammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Siinä hyödynnetään videoituja tilanteita, joissa puhevammainen ihminen ja hänen läheisensä ovat vuorovaikutuksessa. Kartoituksesta nousi esiin, että vammaispalveluissa oli yksi henkilö käynyt Tikoteekin OIVA-ohjaajakoulutuksen ja muutamia, jotka olivat osallistuneet OIVA-prosesseihin.

Nyt neljä hyvinvointialueen työtekijää on , ja näin saadaan yksiköihin lisää vuorovaikutusosaamista– Meillä on oma OIVA-verkosto. Tapaamme joka koulutuskerran jälkeen ja keskustelemme opitusta; samalla aiemmin kouluttautunut saa kertauksen. OIVA-prosessit ovat alkaneet yksiköissä, ja selvitän, mitkä yksiköt lähtevät mukaan seuraavaksi, OIVA-työtä koordinoiva Kaukovuo-Nykänen kertoo.  – Koulutus on prosessinomainen ja kohdistuu koko työyhteisöön. Se tuo osaamista usealle ihmiselle ja vaikeimmin vammaisille asiakkaille lisää elämyksellisyyttä elämäänsä.

Hyvinvointialue on tilannut myös Voimauttavan vuorovaikutuksen (VV) koulutuksen Tikoteekilta. – Voimauttava vuorovaikutus mainittiin koulutustoiveissa. Nyt mukana on eri yksikköjä, joista kustakin koulutuksessa on ainakin kaksi työntekijää. Myös VV-koulutettavien kanssa käymme läpi koulutuksen antia ja sitä, miten osaaminen leviää työyhteisössä.

VV sopii kaikenikäisille. Sitä on käytetty esimerkiksi kehitysvammaisten, autismikirjon, aistimonivammaisten ja muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuksen tukemiseen. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen eräässä yksikössä on käytetty myös Rohkaisinta, työvälinettä olemuskielisten asiakkaiden itsemääräämisen ja päätöksenteon tukemiseen.

Erityisosaamista erityiskysymyksiin

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tehdään siis systemaattista vuorovaikutuskehittämistä.  Päivi Kaukovuo-Nykänen sanoo, ettei kaikkea vammaistyössä tarvittavaa osaamista opi alan koulutuksessa mutta ei myöskään työssä, vaan tarvitaan lisäkoulutusta ja osaamisen jakamista. Hyvinvointialueen vammaispalvelujen käytänteistä löytyykin monia esimerkkejä tästä.

– Esimerkiksi kehitysvammaisten ohjaajan työssä tarvitaan syväosaamista vuorovaikutuksesta ja itsemääräämisoikeuden tukemisesta. Ei voi esimerkiksi ajatella, että jos yksikössä kaikki asiakkaat osaavat puhua, emme tarvitse kuvakommunikaatiota, Päivi Kaukovuo-Nykänen sanoo.  – Monen kanavan kautta viesti menee usein paremmin perille. Siksi teemme työntekijöillekin näkyväksi: meillä opit esimerkiksi kuvakommunikaation käyttämistä ja tukiviittomia. Muut työntekijät perehdyttävät, tai jos jo osaat, voit olla osaajana ja opettaa muita.

Myös autismipuolelle on kehitteillä paljon. – Sisäinen autismin perusteet -valmennus on alkanut yksikössä, jossa on uusia autisminkirjon asiakkaita. Omat autismiasiantuntijamme ovat tehneet materiaalin ja jakavat osaamistaan tässä yksikössä. Kyseessä on pilotti, jonka jälkeen hiomme valmennusta ja jatkamme osaamisen levittämistä muihin yksiköihin.

Oppimisesta arkeen

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on Osaamispankki-projekti, joka on yksi osa organisaation henkilöstöohjelman kokonaisuutta. Siinä on tavoitteena muun muassa rakentaa urapolkumalli, jossa työntekijät voivat suunnitelmallisesti kehittää omaa osaamistaan. Uuden työntekijän kohdalla kartoitetaan lähtötilanne ja se, miten työntekijä saa lisää osaamista. Silti arjen työkiireessä ja työntekijöiden vaihtuessa saattaa olla vaikeaa ehtiä syventyä uusiin asioihin sekä jakaa ja juurruttaa osaamista.

Päivi Kaukovuo-Nykäsen mukaan tässä auttaa, että ihmisten osaaminen on tiedossa ja tehdään monenlaista yhteistyötä.  – Meillä esimerkiksi kommunikaatio-ohjaaja tekee pääosin työtä perheiden kanssa eikä palvelutuotannossa, mutta hän tukee myös palvelutuotannon henkilöitä. Meillä on Teamsissa kommunikaatiotiimi, joka jakaa materiaalia, vinkkejä ja tietoa koulutuksista. Voimme jakaa tietoa ja kysyä kollegalta tai kommunikaatio-ohjaajalta. Meillä on myös esimerkiksi suunnitteilla oman AIMO-verkostomme webinaari, jossa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytänteitä.

Sisäinen osaamisen jakaminen on keskeistä, mutta niin myös ulkoinen verkostoituminen. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Tukena-säätiön kanssa.  – Valtakunnallinen verkostoiminen on tärkeää: tarvitsemme kumppaneita ja yhteistyö tuo oppia ja työn innostusta.

Kaukovuo-Nykänen korostaa esihenkilöiden roolia, vaikka työntekijät olisivat itseohjautuvia.  – Kaikki lähtee esihenkilön sitoutumisesta. Työyhteisö tarvitsee tukea ja työvuorosuunnittelusta lähtien konkreettisia asioita, jotka mahdollistavat, että työntekijät voivat oppia uutta ja käyttää ja jakaa oppiaan. Peräänkuulutan, että paljolti kyse on siitä, miten esihenkilö ja työyhteisö antavat luvan opetella ja kokeilla uusia asioita. Se vaatii aikaa, mutta lisää kauaskantoisesti tuo lisää työtyytyväisyyttä.

Vammaispalvelujen palveluvastaava muistuttaa myös kaikkien asiakkaiden tärkeydestä.  – Vaikka asiakasryhmä olisi pieni, heitä ei saa jättää yksin.

Lue lisää

 

 

Teksti: Jenni Saarilahti | Kuva: Päivi Kaukovuo-Nykänen | Julkaistu: 

Porinapadasta saa annoksen kuulumisia ja vertaistukea

– Mulla ei ole tulkkia tänään, tulkki perui.

Porinapata verkossa on alkamaisillaan, ja ryhmän vetäjä Liisa Mertala ilmoittaa viidelle muulle osallistujalle, että osallistuu tänään ilman puhevammaisten tulkkia. Kun muut osallistujat ilmestyvät Teams-linjoille, käy ilmi, että muilla on tänään tulkit, paitsi eräällä osallistujalla henkilökohtainen avustaja. Kehitysvammaliiton Tikoteekin Virpi Yiannakou on mukana verkkotapaamisessa ja lupaa tarvittaessa tulkata. Osallistua voi myös ilman tulkkia.

Yiannakoun rooli on kuitenkin lähinnä huolehtia tekniikasta sekä seurata keskustelua ja varmistaa, että juttelun lisäksi kaikki huomaavat myös Teams-keskusteluun tulleet viestit. Osa osallistujista on avannut kameran ja mikrofonin ja juttelee niiden kautta, mutta osa haluaa mieluummin kirjoittaa. Osallistujat itse voivat päättää, miten haluavat osallistua: käyttävätkö kameraa ja mikrofonia vai kirjoittavatko chattiin.

Keskustelu on kaikin tavoin vilkasta koko parituntisen tapaamisen ajan: vaihdetaan kuulumisia, jutellaan tulevasta halloweenista, mutta myös kysellään ajankohtaisista asioista. Onko uusi hyvinvointialuejärjestelmä vaikuttanut lääkäriin pääsyyn? Millaisia kokemuksia muilla on puhevammaisten tulkeista, Kelan tulkkipalvelusta ja etätulkkauksesta? Myös tulkkauspalvelun määrä puhuttaa, sekä perustuntien määrä (180 tuntia tulkkausta vuodessa) että lisätunnit. Eräs osallistuja kertoo jo varanneensa seuraavan vuoden tulkkaustunnit ja pyytäneensä suurta määrää lisätunteja.

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta on vastuussa Kela, ja asiakkaat tilaavat tulkin Kelan kautta. Porinapata kokoontuu noin kerran kuukaudessa, ja kevään ja syksyn tapaamiset päätetään hyvissä ajoin. Näin osallistujat voivat tilata tulkin ajoissa – vaikka lopulta tulkin tulo saatetaankin perua. Toisaalta keskustelijoita pohdituttaa, miten tulkin tarpeen voi tietää aina etukäteen. Saako tulkin, jos tarve on yllättävä ja yhtäkkinen?

Tuttuus auttaa

Porinapata-toimintaa järjestää Puhevammaisten vertaistukiyhdistys Puhva ry ja koordinoi Kehitysvammaliiton Tikoteekki. Toimintaa on ollut jo vuodesta 2018. Verkkotoiminta tuli mukaan koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen myötä ja on osoittautunut hyväksi ideaksi: mukaan pääsee kaikkialta Suomesta ja myös silloin, jos kotoa lähteminen on vaikeaa.

Kaikki lokakuun porisijat ovat olleet mukana aiemminkin. He kehuvat, että vertaistoiminnassa on mukava ilmapiiri. Parasta on nimenomaan vertaistuki. Virpi Yiannakou on ollut mukana verkon Porinapadoissa alusta saakka ja kertoo, että sama asia nousee usein esiin palautteessa: tämä on paikka, jossa voi puhua avoimesti sellaisistakin asioista, joita puhuvat ihmiset eivät voi ymmärtää.

Puhe siirtyy tuttuuteen. Puhevammaisten tulkin on tärkeää tietää tarkasti etukäteen, miten asiakas kommunikoi. Paljon on kiinni myös henkilökemiasta ja tuttuudesta. Tuttuus auttaa etenkin etätulkkauksessa, jossa tulkattava ja tulkki ovat eri päätelaitteilla. – Jos henkilökemia ei toimi, ei toimi tulkkauskaan, summaa eräs osallistuja. Toinen lisää, että sama pätee avustajan kanssa.

Tuttuuden merkitys näkyy siinäkin, että läheiset ihmiset ymmärtävät usein hyvin puhevammaisen ihmisen puhetta, paremminkin kuin puhevammaisten tulkki. Siksi olisi tärkeää, että kun sopiva tulkki löytyy, tulkki ei vaihtuisi usein. Porinapadan osallistujilla on vaihteleva määrä vakituisia tulkkeja, mutta toisinaan tulkki on silti vieras. Osallistujilla on myös kokemuksia siitä, ettei tulkkia aina saa, vaikka tarvitsisi.

Varsinaisesti tämän verkkotapaamisen aihe on Puhevammaisten viikko 2024. Valtakunnallista teemaviikkoa vietettiin lokakuun alussa, ja sen aikana järjestettiin erilaisia läsnä- ja verkkotapaamisia. Myös Puhevammaisten viikolla puhuttiin tällä kerralla puhevammaisten tulkkauksesta, sillä se oli teemaviikon erityinen teema.

Porinapatalaiset osallistuivat Puhevammaisten viikkoon vaihtelevasti. Osa sanoo, että viikko meni tällä kerralla ohi, mutta osa on ollut aktiivinen ja vienyt eri paikkoihin Puhvan esitteitä ja myös pillejä, jotka ovat monelle puhevammaiselle ihmisille tärkeitä juomisen apuvälineitä. – Näin ihmiset saivat tietää, mikä on Puhva ja Puhevammaisten viikko, eräs teemaviikkoon osallistunut sanoo.

Mukaan Porinapataan

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Porinapataan sopii pienehkö ryhmä. Silloin kaikille on aikaa ja kaikki voivat osallistua keskusteluun aktiivisesti. Samaan aikaan kaikki osallistujat ovat sitä mieltä, että olisi hauskaa tutustua uusiin ihmisiin ja porukkaa voisi olla enemmänkin.

Jos Porinapata kiinnostaa, mukaan pääsee matalalla kynnyksellä, pelkkä verkkokokouslinkki riittää. Linkki löytyy yhdistyksen verkkosivuilta sekä Facebookista Puhevammaisten arkea -ryhmästä. –  Porinapataan ei tarvitse ilmoittautua, ettei osallistumisen esteenä ole se, ettei ole ilmoittautunut ajoissa, Virpi Yiannakou sanoo.

Marraskuun porinapadassa 19.11.2024 klo 14–16 pelaillaan yhdessä erilaisia pelejä, ja 18.12.2024 pidetään jouluinen levyraati. Kevään Porinapadoista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivulla.

Porinapata-toiminnasta saa lisää tietoa Puhevammaisten vertaistukiyhdistyksen verkkosivuilta sekä sähköpostilla: puhva@outlook.com
Toiminnasta voi kysyä myös Virpi Yiannakoulta: virpi.yiannakou@kvl.fi

Lue lisää

Teksti: Jenni Saarilahti | Kuva: Tikoteekki | Julkaistu: 

Palvelukodin työntekijöille lisää vuorovaikutusosaamista Hoivalluksia-koulutuksella

Attendo Pääskyn palvelukoti tarjoaa ympärivuorokautista sekä yhteisöllistä asumista kehitysvammaisille asukkaille Porvoossa. Pääskyn asukkaat tarvitsevat tukea kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa. Tikoteekin Hoivalluksia-koulutus on lisännyt työntekijöiden vuorovaikutusosaamista ja parantanut näin myös asukkaiden mahdollisuutta kommunikointiin ja itseilmaisuun.

Hoivalluksia on verkkokoulutusmateriaali, jonka avulla on tarkoitus saada työntekijätiimi keskustelemaan ja pohtimaan videoiden ja tehtävien kautta omia vuorovaikutuskäytäntöjään asukkaiden kanssa. Verkkokurssi tutustuttaa esimerkiksi LOVIT-muistisääntöön ja siihen, mitä se tarkoittaa käytännössä. Työtiimi voi ottaa Hoivalluksia-materiaalin käyttöönsä itsenäisesti ja järjestää kurssiin kuuluvat seitsemän ryhmätapaamista keskenään. Attendo Pääsky pyysi kuitenkin prosessiin mukaan Tikoteekin asiantuntijan, puheterapeutti Kaisa Laineen. Hän opasti Hoivalluksia-ryhmäkeskusteluissa ja -harjoituksissa alussa ja toimi myöhemminkin taustatukena.

–  Ajattelimme, että meille on tärkeää tavata ja keskustella kasvokkain, sanoo Jenny Kareinen, palvelukodin johtaja. –Yhdessä keskustellessa asioita mietittiin eri kanteilta ja kuulimme toistemme mielipiteitä ja ajatuksia.

Hoivalluksia valittiin Attendo Pääskyyn, koska sen katsottiin vastaavan laajasti henkilökunnan koulutustarpeisiin.  – Lähtökohta oli, että meillä on talo täynnä asukkaita ja henkilökunnan määräkin on kasvanut nopeasti. Ohjaajakuntamme on hyvin moninainen ja työntekijöiden ikä ja kokemus vaihtelevat. On pitkään kehitysvammaisten kanssa työskennelleitä, mutta myös uusia, jokaisella on erilainen tilanne. Aloimme miettiä, miten voisimme tukea työntekijöitä sekä sitä, että toimintamme on tasalaatuista. Pohdimme sellaisia kysymyksiä kuin miten jokainen asukas saisi sen, mitä tarvitsee, ja jokainen työntekijä voisi sitä antaa heille, Kareinen taustoittaa.

Lisää vuorovaikutusta myös työyhteisöön

Attendo Pääskyn henkilökunnasta noin 20 oli mukana Hoivalluksia-toiminnassa. Käytännössä heistä muodostettiin pieniä ryhmiä, joista osa kouluttautui keväällä 2024 ja osan koulutus jäi syksyyn 2024. Ryhmät valitsivat keskuudestaan puheenjohtajat, jotka vastaavat verkkomateriaalin käytöstä ja tapaamisten etenemisestä.

Kevään ryhmillä oli kaksi puheenjohtajaa. Toisena puheenjohtajana toimi Hanna Lehtola, kommunikaatiovastaava. – Minulle oli uutta ja erilaista, että olin kaikkien opastajana. Tykkään sellaisesta, mutta olen myös arka opastamaan muita. Minulle oli hyvä kokemus, että pääsin olemaan äänessä ja katseiden alla, hän sanoo.

Lehtola kertoo pohtineensa, onko kommunikaatiovastaavan osaaminen näkynyt aiemmin tarpeeksi työpaikan arjessa. Hoivalluksia sai kaikki keskustelemaan kommunikoinnin merkityksestä ja harjoittelemaan vuorovaikutusta. Kommunikaatiovastaavalle se antoi uutta varmuutta ja uusia työkaluja. – Nyt toivon, että vuorovaikutus näkyy enemmän työarjessamme ja että omakin roolini on isompi ja ihmiset osaavat tulla kysymään minulta vuorovaikutusasioista.

Myös Jenny Kareinen oli puheenjohtaja. – Tämä on tärkeä ja iso koulutus. Meistä oli tärkeää, että mukana oli kaksi puheenjohtajaa, jotka voivat olla toinen toisensa tukena. Näen myös esihenkilönä tärkeänä, että olen ollut mukana. Oli mukava päästä vetämään keskusteluja ja harjoituksia ja olla myös kuuntelijan roolissa. Jo kahdessa ryhmässä huomasi, kuinka ryhmät puhuvat eri asioista.

Vuorovaikutus lähtee asenteesta

Hoivalluksia-materiaaliin kuuluu valmiita videoita vuorovaikutustilanteista erilaisten ihmisten kanssa. Attendo Pääskyssä päädyttiin kuitenkin kuvaamaan omat videot ja analysoimaan niitä yhdessä.

– Juttelimme sekä laajemmin vuorovaikutuksesta että jaoimme toisillemme arjen niksejä, kuten sitä, miten eri asioita kannattaa sanoittaa asukkaille, Jenny Kareinen kertoo.  – Ymmärsimme, että niksien ja taitojen jatkuva jakaminen on usein tärkeämpää kuin jokin suuri muutos, joka helposti mullistaa arjen ja pistää pakan sekaisin.

Avoin keskustelu auttoi myös luottamaan työkavereihin aiempaa enemmän. –  Uskallamme nyt ottaa vastaan aiempaa avoimemmin toisten ajatukset ja kokemukset. Kehitämme asioita yhdessä, mutta eri työntekijöillä ja asukkailla toimivat käytännössä eri tyylit, Kareinen kuvailee.

Hoivalluksia toi näkyviin myös asenteen merkityksen. – On hyvä ymmärtää, että toisiin ihmisiin vaikuttaa paljon se, millä asenteella tulet tilanteisiin. Oma mielentila ja esimerkiksi kyky rauhoittua vaikeassakin hetkessä ovat tärkeitä: pienillä asioilla voi tehdä jo paljon, Kareinen kiteyttää.

Erityisosaaminen on valttikortti

Hoivalluksia sopi Attendo Pääskyyn, koska koulutus ei ole sisällöllisesti tietyistä asioista riippuvainen tai liity vain tietynlaisiin työtehtäviin. Jenny Kareinen sanoo, että Hoivalluksia antoi kokonaisvaltaista ymmärrystä vuorovaikutuksesta.  – Paras hyöty koulutuksesta on asukkaillemme. Pitkällä aikavälillä erityisosaaminen voi myös olla valttikorttimme, jota esimerkiksi palvelujen tilaajat arvostavat.

Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen on jatkuvaa. Hoivalluksia-kokemuksia puretaan yhdessä, ja kommunikoinnin keinoja harjoitellaan yhdessä.  – Viikon viittomat on meillä uusi systeemi, kertoo Hanna Lehtola. – Opettelemme yhdessä uuden viittoman kerran viikossa, viittomasuunnitelmat on jo useaksi kuukaudeksi. Hoivalluksia auttoi kaikkia ymmärtämään, että monenlaisten taitojen kehittäminen on tärkeää. Into ja halu oppimiseen on lisääntynyt, kun olemme puhuneet yhdessä kommunikoinnista.

– Myös kynnys työkaverilta kysymiseen on madaltunut, Jenny Kareinen lisää. Hän kehuu Hoivalluksia-koulutusta siitä, ettei se ollut liian raskas tai vaikea. – Hanna aikataulutti koulutuskerrat hyvin, ja osallistuminen oli hyvää. Koulutusmateriaalissa pidimme siitä, että esimerkiksi diat eivät olleet liian valmiita, vaan jouduimme itse luomaan materiaalia ja pohtimaan asioita.

Lehtola kehuu, että Hoivalluksia-tapaamiset olivat mukavia. – Kahvi porisi ja jaoimme rentoja hetkiä porukalla – ja samalla oli terapeuttistakin päästä puhumaan asioista.

Jenny Kareinen suosittelee Hoivalluksia-koulutusta myös muille yhteisöille. – Vuorovaikutusasioita kannattaa sparrata yhdessä. Hoivalluksia on moniulotteinen koulutus ja sovellettavissa monenlaisiin paikkoihin.

Lue lisää

Teksti: Jenni Saarilahti | Kuva: Jenny Kareinen ja Hanna Lehtola | Julkaistu: 

Tikoteekki kehittää: Hoivalluksia-verkkokurssi ryhmätyöskentelyn välineeksi ja vuorovaikutusosaamisen syventämiseksi

– Hoivalluksia on tarkoitettu ryhmätyöskentelyn välineeksi. Työskentelyyn osallistuvat sopivat keskenään käytännön teoista, joilla hyvää vuorovaikutusta saadaan lisää yhteisön arkeen, kertoo Katja Burakoff, asiantuntija ja puheterapeutti Tikoteekista.

Hoivalluksia-materiaalia voivat hyödyntää esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, päiväaikaisessa toiminnassa ja asumispalveluissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Se sopii kaikille, jotka kohtaavat työssään kommunikoinnissaan tukea tarvitsevia ihmisiä. Syyt tukeen ovat moninaiset.

– Ammatilliseen osaamiseen kuuluu, että työntekijä tietää, miten puhevammaisuus muuttaa ihmisen kykyä ilmaista ja ymmärtää, ja miten hän voi itse sopeuttaa oman viestintänsä kumppaninsa ja kulloisenkin tilanteen mukaan, hän jatkaa. – Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että työntekijät oppivat tunnistamaan, miten heidän oma toimintansa vaikuttaa heidän kohtaamiensa ihmisten osallistumismahdollisuuksiin. Vuorovaikutustaitoja voi oppia ja niihin kannattaa satsata, koska hyvässä vuorovaikutusympäristössä sekä tuettava ihminen että työntekijä voivat hyvin.

Osaavan kumppanuuden elementit

Hoivalluksia-kurssin idea on, että työntekijätiimi kokoontuu itsenäisesti seitsemään kokoukseen ja keskustelee yhteisönsä hyvistä vuorovaikutuskäytännöistä. Kokousten tueksi on videoita ja dioja.

Diat etenevät pitkälti LOVITin eli viiden osaavan kumppanuuden elementin kautta. Elementit ovat läsnäolo, odottaminen, vastaaminen, ilmaisun mukauttaminen ja tarkistaminen. Videoiden aiheita ovat esimerkiksi Leikkihetki lapsen kanssa, Yhdessäoloa syntymästään kuurosokean miehen kanssa sekä Keskustelua kommunikointikansiolla.

– Hoivalluksissa keskitytään onnistumisiin, kertoo Kaisa Laine, asiantuntija ja puheterapeutti Tikoteekista. Hän on ollut tukena, kun työyhteisö on kokoontunut Hoivalluksien äärelle ja pohtinut vuorovaikutuskäytänteitä ja niiden kehittämistä.  –  Materiaali tarjoaa välineitä lisätä keskustelua vuorovaikutuksesta. Se antaa myös ideoita vuorovaikutuksen vahvistamiseen sekä auttaa sopimaan käytännön tekoja.

Taustalla kokemukset hyvästä yhteisön ohjauksesta

Hoivalluksia on kehitetty Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekissa ja se pohjautuu kehittämistyössä saatuihin kokemuksiin hyvästä yhteisön ohjauksesta. Tikoteekissa on huomattu, että vuorovaikutus yhteisössä vahvistuu, kun työntekijöillä on mahdollisuus kokoontua säännöllisesti keskustelemaan ja jakamaan hyviä vuorovaikutuskokemuksia toistensa kanssa.

– Tikoteekki on tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä tällä saralla. Olemme huomanneet, että yhteisöt tarvitsevat aikaa ja rakenteen vuorovaikutuksesta keskustelemiseen. Hoivalluksissa on paljon samaa kehittämämme OIVA-prosessin kanssa. Verkkomateriaali on kuitenkin kevyempi rakenteeltaan ja helppo ottaa käyttöön oman työporukan kesken, Katja Burakoff kertoo.

Lisätietoa Hoivalluksia-käytännöistä ja -verkkokurssista:
Katja Burakoff: katja.burakoff[at]kvl.fi
Kaisa Laine: kaisa.laine[at]kvl.fi

Lue lisää

Tikoteekki kehittää -juttusarjassa kerrotaan erilaisista projekteista ja hankkeista, yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa sekä työmenetelmistämme. Lue aiemmin ilmestyneet artikkelit:

Julkaistu: 

Avustava tietotekniikka: iOS/iPadOS 18 katseohjaus käyttöapu-toimintona

Katseohjauksella tarkoitetaan laitteen käyttöä ilman että laitetta tarvitsee käyttää koskettamalla vaan ainoastaan silmiä käyttäen. Valinnat tehdään katsomalla haluttua kohdetta määritetyn viiveajan verran, jolloin valinta tapahtuu.

Perinteisesti katseohjaus on vaatinut erillisen katseohjausmoduulin, joka yhdistetään laitteeseen johdolla, mutta Applen ratkaisu käyttää laitteen omaa sisäänrakennettua kameraa silmien seurantaan. Ominaisuuden ollessa käytössä laitteen kamera ei voi käyttää, joten laitteella ei voi ottaa kuvia tai videota katseohjausta käytettäessä.

Vaikka ominaisuus on osana iPadOS/iOS 18 -päivitystä, eivät kaikki Applen laitteet, jolle päivitys on ladattavissa, kuitenkaan tue kaikkia uusia ominaisuuksia. Havaitsimme myös, että vaikka osa laitteista on mainittu Applen tukisivuilla, ominaisuuttaa ei kuitenkaan ollut käytettävissä. Esimerkkinä tästä on 3. sukupolven iPad Pro 12.9”, joka mainitaan Applen Käyttöapu-sivuilla, mutta katseohjausta ei kuitenkaan löytynyt Käyttöapu-valikosta päivityksen jälkeen. Applen iPadOS 18-sivulla puolestaan kyllä mainitaan, että kyseinen toiminto toimii ainoastaan 5. sukupolven iPad Pro 12.9”- ja sitä uudemmilla laitteilla, mutta tieto ei siis ole täysin ajan tasalla.

Testasimme katseohjauksen toimintaa iPhone 15 -puhelimella, sillä uudempia iPad-laitteita ei ollut käytettävissä. Katseohjauksen käyttöönotto on helppoa. Ominaisuus löytyy suoraan Käyttöapu-valikon alta Fysiikka ja Motoriikka -valikon alta. Kun ominaisuus otetaan käyttöön, laite suorittaa katseohjauksen noin 40 sekuntia kestävän kalibroinnin, jonka jälkeen katseohjaus on käytössä. Huonona puolena verrattuna erilliseen katseohjausmoduuliin on se, että kalibrointi täytyy suorittaa joka kerta, kun laite otetaan uudelleen käyttöön, mikä voi olla joillekin käyttäjille hankalaa. Kalibrointi ei myöskään kerro, miten hyvin kalibrointi onnistui, joten jos kalibroinnin aikana katsotaan toisaalle, se vaikuttaa heti kalibroinnin laatuun merkittävästi.

Onnistuneella kalibroinnilla katseohjaus on yllättävän tarkka jopa pienemmällä iPhonen ruudulla ja kohteiden valinta onnistui kohtalaisen hyvin. Valikkojen ja pienempien kohteiden valinta on kuitenkin parhaimmillaankin haastavaa, joten kokonaisvaltaiseen laitteen hallinnointiin ei katseohjaus sellaisenaan vielä kykene. Myös esimerkiksi videoiden katsominen YouTubesta katseohjauksen ollessa päällä on mahdotonta, sillä katseohjaus tauottaa ja jatkaa videon toistoa jatkuvasti, jos viivevalinta on käytössä. Katseohjausta käytettäessä puhelimen tulisi olla noin  30 cm:n päässä kasvoista ja mielellään kiinnitettynä telineeseen.

Laitteen ohjaamiseen voidaan käyttää Assistive Touch -valikkoa, jonka avulla voidaan suorittaa erilaiset pikatoiminnot ja eleet. Lisäksi katseohjauksen ollessa käytössä näytössä on kaksi pikatoimintoa. Katsomalla näytön oikeaa ylänurkkaa pääsee palaamaan takaisin laitteen Koti-näkymään ja katsomalla näytön vasempaan ylänurkkaa voi käynnistää katseseurannan kalibroinnin manuaalisesti.

Katseohjaus iPadOS/iOS 18:lla toimii sellaisenaan jo kohtalaisen hyvin. Toimivuus ei kuitenkaan vielä ole sitä luokkaa, että sitä voisi suositella ainakaan ainoaksi apuvälineeksi, mutta suosittelen kuitenkin kokeilemaan sen toimivuutta. Parhaiten katseohjaus soveltuneekin katseohjauksen harjoitteluun muutamalla kohteella yksinkertaisia syy- ja seuraussuhdepelejä ja kommunikointiohjelmia käyttäen ja jossain määrin ehkä myös katseen käytön arviointiin ennen varsinaisen apuvälineeksi tarkoitetun katseohjauksen käyttöönottoa, mikäli kalibrointi onnistuu.

Lue lisää

Teksti: Taro Katajisto | Kuva: Pixabay, Tikoteekki | Julkaistu: 

Vuoden teko 2023 -työelämäpalkinto teokselle Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus

Jenny Paanasen, Meri Lindemanin, Camilla Lindholmin ja Milla Luodonpää-Mannin toimittama teos Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus: Kohti kielellistä saavutettavuutta (Gaudeamus 2023) on saanut Kieliasiantuntijat ry:n Vuoden teko 2023 -työelämäpalkinnon.

Tässä teoksessa asiantuntijat kotimaisen kielentutkimuksen eri puolilta tarkastelevat kielellisesti haavoittuvia ryhmiä ja pohtivat keinoja, joilla nämä ryhmät voidaan ottaa paremmin huomioon niin jokapäiväisessä elämässä kuin päätöksenteossakin. Teoksen näkökulmia ovat muun muassa selkopuhe kehitysvammaisen henkilön tukena sekä viittomakielten käyttäjien osallisuus. Teos auttaa ymmärtämään kielenkäyttöä, kieleen liittyviä asenteita ja sitä, miten osallisuutta voidaan edistää kielellisin keinoin.

Julkaistu: