Kuvista kirjaimiin

Vanhojen ystävien kanssa voi mennä vuosia edellisestä tapaamisesta, mutta siitä huolimatta tavatessa tuntuu, kuin olisi nähty viimeksi eilen. Näin tapahtui tavatessani pitkästä aikaa Niilon, Tikoteekin monista julkaisuista tutun kansikuvapojan. Tosin mies oli venähtänyt melkoisen pitkäksi viime näkemästä ja oli nyt aikuinen mies ja opiskelija.

Askelluksella alkuun

Tapasin Niilo Virran ensimmäisen kerran, kun hän oli 4-vuotias. Silloin pohdimme, miten pojan kielellinen kapasiteetti saataisiin käyttöön yli liikunnallisten ongelmien. Koska Niilon oli vaikea näyttää kuvia kommunikointikansiostaan, otimme käyttöön askelluksen: juttukaveri osoitti kuvia ja kertoi niiden viestit (”Mulla on asiaa – Olisi kysyttävää – Jokin on huonosti…”). Niilo nyökkäsi, kun päästiin oikean viestin kohdalle. Lisäksi Niilo vastaili kysymyksiin kohdistamalla katseensa keskustelukumppaninsa oikeaan tai vasempaan käteen. Niilolla oli käytössään myös yhden viestin laite. Näiden keinojen avulla päästin jo melkoisen pitkälle pienen miehen kommunikoinnissa. Samoihin aikoihin Niilo aloitti tietokoneella pelailun ja harjoittelun painikkeiden kanssa, jotta kommunikointi tietokoneen avulla olisi tulevaisuudessa helpompi toteuttaa.

Laaja kansio käyttöön kouluiässä

Kuvien määrä kommunikointikansiossa lisääntyi aktiivisen lähipiirin päivitysten asioista ja Niilon tarinoita julkaistiin Tikosessa jo ennen koulun aloittamista. Kouluun mennessään Niilo sai laajan kansion, jota sitäkin käytettiin askeltamalla. ”Kommunikointikansion käyttö oli hyvää, joskin vähän hankalaa siinä mielessä, että multa meinasi mennä hermo silloin tällöin sen kanssa. Vanhemmat olivat niin hitaita eivätkä aina ymmärtäneet mitä tarkoitin”, Niilo kertoo. Ensimmäiset kertomukset saivat ainakin Niilon isän korvat punoittamaan. Ja railakkaat naurut päälle! Mikä onkaan hauskempaa ala-asteikäisestä koululaisesta kuin kunnon vitsit ja jekutukset.

Niilo oli mukana TAIKE:n pilottiryhmässä testaamassa ja suunnittelemassa taulustojen sisältöjä ja käyttöä. Tällöin Niilo käytti tietokonetta painikkeilla askeltaen. Niilo pohtii käyttäneensä TAIKE-taulustoa tosi vähän, koska askeltaminen oli niin rankkaa ja hidasta. Ohjaintavan olisi pitänyt jo tuolloin olla katseella toimiva. Löytyypä TAIKE:sta videokin, missä Niilo menee vauhdilla prätkän kyydissä. Autot ja muut kulkuneuvot ovat Niilolle tärkeitä edelleen.

Kirjoittaminen korvaa kuvat

Viimeisen parin vuoden ajan Niilo on käyttänyt tietokoneella kirjoittaessaan katseohjausta. ”Muutama vuosi sitten sain katseohjattavan Tobii c12 -laitteen, jossa käytettiin Gridiä. Käytin sitä kirjoittamalla. Minulle paras tapa käyttää tietokonetta on katseohjaus”, Niilo toteaa.

”Kirjoittamisen oppiminen on ollut vaikeaa ja sen harjoittelu on vienyt aikaa. Kirjoittaminen oli ennen erittäin hankalaa, koska en jaksanut keskittyä tarpeeksi hyvin siihen. Mun kirjoitus on paljon parantunut viime vuodesta”, kertoo Niilo. Kun tietokone ei ole käytössä, Niilo käyttää aakkostaulua askeltaen. Kuvakansiot ovat jääneet. Kuvat kuitenkin mahdollistivat monipuolisen ilmaisun kielellisesti taitavalle pojalle ennen kirjoittamisen oppimista.

Nyt käytössä olevat Grid-ohjelma ja katseohjaus mahdollistavat kommunikoinnin lisäksi paljon muutakin: Niilo pystyy itsenäisesti ohjaamaan televisiota, avaamaan ovia sekä hallitsemaan toimintoja, kuten Internetiä, Facebookia ja tietokoneen kameraa. Vierailuni aikana kimppaselfiekin tuli otettua ja vietyä verkkoon varsin näppärästi. ”Tabletissa toimiva kommunikointiohjelma on tuonut mulle mahdollisuuden olla yhteydessä paremmin kaikkiin. Tällainen kone on tosi hyvä mulle, pääsen kertomaan paremmin itsestäni. Tässä ei ole vielä tekstiviestejä, mutta en niitä tarvitsekaan, koska mulla on Facebook ja Messenger”, toteaa Niilo tyytyväisenä.

Pienestä pojasta aikuiseksi mieheksi

Opiskeluunsa liittyen Niilo on ollut työharjoittelussa Kajo Apuvälineissä. ”Työharjoittelu Kajossa oli mukavaa ja kivaa. Opin tekemään tästä koneestani varmuuskopion ja mm. tekemään soluja omaan ohjelmaani. Vertailin työharjoittelussa eri katseohjattavia eli tein käytettävyystutkimusta. Se on niin, että Tobii on best”, Niilo sanoo.

Niilolla on selvät suunnitelmat tulevaisuuden suhteen ja mm. ensi marraskuussa hänet löytää Apuvälinemessuilta esittelemässä katseohjausta. Lisäksi Niilon tavoitteena on opiskella merkonomiksi. ”Aion perustaa oman levy-yhtiön. Sen nimi on ’iso N’. Aion myös ryhtyä osakkaaksi Satakunnan palvelutaksi Oy:lle ja hankkia pienen osakkeen Kajo Finland Oy:stä. Lisäksi rupean tekemään musaa. Mulla on jo sanoituksia valmiina”, Niilo kertoo.

On ollut antoisaa seurata pienen pojan kasvua mieheksi ja sen mukana kommunikoinnin kehitystä ja apuvälineiden käyttöä. Niilo on sitä mieltä, että kaikkien tulisi saada apuvälineensä kunnalta ilman isompia taisteluita. ”Näitä kommunikoinnin apuvälineitä tarvitaan jatkossakin kaikille tarvitsijoille, koska meikäläisten pitäisi olla enemmän esillä.”