Vaikuttamistyö toi tulosta: Henkilöihin viittaavien nimien ja valokuvien käyttö täytyy mahdollistaa kommunikoinnin apuvälineissä
Yksi viime vuosien keskeisistä vaikuttamisteemoista Kehitysvammaliiton Tikoteekissa on ollut henkilöihin viittaavien valokuvien ja nimien käyttö kommunikoinnin apuvälineissä. Puhevammaiset ihmiset tarvitsevat henkilökohtaisissa kommunikoinnin apuvälineissään, kuten kommunikointikansioissa- ja sovelluksissa, valokuvia ja nimiä voidakseen kertoa läheisistään, ystävistään, työntekijöistä, koulupäivästään, asumisyksikön tapahtumista, omista kokemuksistaan ja muista asioista. Tikoteekkiin alkoi kuitenkin tulla yhä enemmän tietoa tilanteista, joissa tällaisten kuvien ja nimien käyttöä oli rajoitettu tietosuojaan vedoten. Toteutimme yhdessä Puheterapeuttiliiton kanssa selvityksen valokuvien ja nimien käytöstä apuvälineissä ja pyysimme sen jälkeen viranomaiselta arvon tilanteesta.

Kehitysvammaliiton Tikoteekki on tehnyt vuosikymmenten ajan työtä sen eteen, että puhevammaisten ihmisten oikeus kommunikoida ja osallistua toteutuisi yhdenvertaisesti. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on ulottunut yksittäisten kommunikoinnin ratkaisujen kehittämisestä yhteiskunnalliseen keskusteluun, viranomaisyhteistyöhön, lakeja koskeviin kannanottoihin, palveluiden kehittämiseen: puhevammaisten ihmisten oikeuksien edistämiseen laaja-alaisesti yli diagnoosirajojen ja koko Suomessa. Tikoteekissa lähtökohtana on ollut, että kommunikoinnin mahdollisuudet eivät ole vain kuntoutuksen tai jonkin muun toimialan asia, vaan myös yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymys.
Vuonna 2025 Tikoteekki ja Puheterapeuttiliitto toteuttivat valtakunnallisen selvityksen valokuvien käyttämisestä henkilökohtaisissa kommunikoinnin apuvälineissä. Selvitys osoitti, että henkilöihin viittaavien kuvien ja nimien käytön rajoitukset eivät olleet yksittäisiä tapauksia, vaan niitä esiintyi esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, asumispalveluissa ja päivätoiminnoissa. Monien ammattilaisten näkemyksen mukaan rajoitukset vaikeuttivat merkittävästi puhevammaisten ihmisten mahdollisuuksia kertoa heille tärkeistä asioita,
Selvityksen pohjalta Tikoteekki ja Puheterapeuttiliitto pyysivät viranomaiselta, yhdenvertaisuusvaltuutetulta arviota asiasta. Kannanotto on merkittävä puhevammaisten ihmisten oikeuksien näkökulmasta. Valtuutetun mukaan käytäntö, jossa puhevammaisen henkilön kommunikoinnin apuvälineestä kielletään muiden henkilöiden nimet tai valokuvat, synnyttää olettaman välillisestä syrjinnästä vammaisuuden perusteella.
Kannanoton keskeinen viesti on, että tietosuojalainsäädäntöä ei tule tulkita tavalla, joka tarpeettomasti estää puhevammaisen henkilön kommunikointia. Valtuutetun arvion mukaan tietosuojasta voidaan huolehtia samanaikaisesti. Siksi lähtökohtana tulisi olla henkilöiden valokuvien ja nimien käytön mahdollistaminen, ei niiden kieltäminen. Valtuutettu korostaa, että kommunikoinnin apuväline on puhevammaiselle henkilölle keskeinen väline osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisessa. Henkilöihin viittaavien nimien ja valokuvien käytön kieltäminen voi johtaa siihen, että puhevammainen ihminen ei pysty kertomaan itselleen tärkeistä asioista samalla tavalla kuin muut. Näin hänen mahdollisuutensa kertoa omasta elämästään, kokemuksistaan, huolistaan tai ihmissuhteistaan kaventuvat olennaisesti.
Lähtökohtana tuleekin olla henkilöihin viittaavien nimien ja valokuvien käytön mahdollistaminen. Puhevammaisen ihmisen oikeus kommunikoida ja osallistua tulee asettaa päätöksenteon keskiöön. Linkki yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanottoon on artikkelin lopussa.
Miten käy vaikuttamistyön?
Kannanotto on tärkeä esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen Kehitysvammaliiton Tikoteekin vaikuttamistyö voi johtaa yhteiskunnallisesti merkittäviin muutoksiin. Tikoteekin ja Puheterapeuttiliiton yhdessä esiin nostama ongelma sai viranomaisarvion, joka vahvistaa puhevammaisten henkilöiden oikeutta kommunikoida heille tärkeistä ihmisistä ja asioista.
Samalla kannanotto on eräänlainen merkkipaalu myös toisesta syystä. Vuosikymmenien ajan Tikoteekki on voinut tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä osana toimintaansa ja tuoda esiin puhevammaisten ihmisten kohtaamaa syrjintää. Muuttuneet STEA:n avustuskriteerit rajaavat jatkossa yhteiskunnallisen vaikuttamistyön pois Tikoteekin toiminnasta. Siksi tämä vaikuttamisprosessi jää esimerkiksi siitä, mitä pitkäjänteisellä asiantuntija- ja vaikuttamistyöllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa: yhdenvertaisuuden vahvistumista ja puhevammaisten ihmisten oikeuksien parempaa toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lue lisää
- Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotto henkilöihin viittaavien kuvien ja nimien käytöstä kommunikoinnin tukikeinoissa (pdf)
Ote kannanotosta:
”Valtuutettu suosittelee, ettei nimien ja kuvien käytölle vammaisen henkilön kom munikaation ja vuorovaikutuksen apuvälineenä aseteta yllä kuvattuja vammaista henkilöä välillisesti syrjiviä rajoituksia. Jos näin toimitaan, on rajoitusten kohteeksi joutuneella vammaisella henkilöllä oikeus viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta voi kieltää toteamansa syrjinnän jatkami sen uhkasakkoa tehosteena käyttäen sekä suositella syrjinnän uhrille maksettavaa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä.”
Teksti: Kaisa Laine, puheterapeutti ja asiantuntija, Tikoteekki
Kuva: Pekka Elomaa
Kirjoita kommentti