Terveisiä Sillalla-seminaarista

Helsingin historiallisessa Paasitornissa toteutunut kolmastoista Sillalla-seminaari kokosi yhteen 240 osallistujaa eri puolilta Suomea. Päivin aikana esiteltiin 22 luennossa ajankohtaista tietoa vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista, kehitetyistä uusista käytännöistä, palveluiden haasteista, arjen kommunikoinnin tukemisesta ja tablettien mahdollisuuksista. Myös näyttelyssä riitti ihmeteltävää.

Sillalla-seminaarin väliajalla riitti puheen porinaa.

Somen käyttö edellyttää tukea ympäristöltä

Professori Juliet Goldbart Manchesteristä aloitti luennon esittämällä tilastoja Iso Britannian nuorten tietotekniikan käytöstä. Lähes puolet alle 5-vuotiaista käyttää tablettia tai tietokonetta ja katsoo netistä suosikkiohjelmiaan. Ruudun ääressä 5 -16-vuotiaat viettävät 6,5 tuntia päivässä, josta kolme tuntia verkossa. Luvut ovat varmasti samansuuntaisia Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 alle 45-vuotiaista peräti yhdeksän kymmenestä käyttää nettiä useasti päivässä (Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2015. Tilastokeskus).

Myös puhevammaiset nuoret haluavat käyttää nettiä ja sosiaalista mediaa. Hynanin, Goldbartin ja Murrayn (2015) tekemässä kyselyssä haastateltiin 14 – 24 -vuotiaita puhevammaisia nuoria, jotka käyttävät jotakin kommunikoinnin apuvälinettä. Sosiaalinen media mahdollistaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen,  itsensä ”edustamisen” ja positiivisen profiloinnin, itsemääräämisoikeuden, itsenäisyyden ja yksityisyyden sekä osallistumisen verkkoyhteisöihin.

Sosiaalisen median käyttöä vahvistaa se, että henkilö a) pystyy käyttämään yleisiä teknisiä sovelluksia tai pystyy hyödyntämään uusia innovaatioita, jotka edistävät mobiiliteknologian esteettömyyttä ja käytettävyyttä, b) tekee yhteistyötä osaavien kumppaneiden kanssa, c) oma kommunikoinnin apuväline ”juttelee” mobiililaitteiden tai sosiaalisen median käytön mahdollistavien ohjelmien kanssa, d) pystyy viestimään kirjoittamalla, e) saa tukea perheeltä, ystäviltä, opettajalta tai muilta henkilöiltä ja f) koulun käynnin päätyttyä henkilöllä on mahdollisuus saada teknistä tukea sosiaalisen median käyttöön.

Esitys pani miettimään käytäntöjä ja toimintakulttuuria Suomessa: kuinka voimakkaasti me tuemme ja varmistamme sen, että puhevammainen henkilö, joka haluaa käyttää sosiaalista mediaa, pystyy sitä käyttämään?

Eija Roisko esitteli Sillalla-seminaarin pääluennoitsijoille Juliet Goldbartille ja Janice Murraylle Kehitysvammaliiton toimintaa.

Keinojen monipuolisuus keskeistä oppimisessa

Bovalliuksen ammattiopistosta autismin kirjon nuorten opetusta ja viestintätaitoja vahvistetaan monipuolisesti ja suunnitelmallisesti tyyliin ”kaikki keinot käyttöön”. Erityisopettaja Marika Mäkinen esitteli luokkansa toimintakäytäntöjä videoiden ja kuvien avulla. Tunneilla käytetään luovasti kuvia, piirtämistä ja opettajan puheen näkymistä valkotaululla kuvilla tuettuna tekstinä. Opiskelijoilla oli lisäksi käytössään yksilöllisesti kuvitettuja kalentereita ja kommunikoinnin apuvälineitä kuten kommunikointikansioita ja -ohjelmia.

Osalla opiskelijoista oli myös opiskelutulkki, joka tarkensi ja selvensi viestejä, helpotti ymmärtämistä ja auttoi fokuksen kohdentamisessa. ”Kaikki keinot käyttöön”-toimintatapa syventää Mäkisen mukaan oppimista, edistää yhteistä viestintää sekä helpottaa sosiaalista kommunikointia. Itse mietin esityksen jälkeen, että jos kaikilla perus- ja toisen asteen puhevammaisilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus tämän tyyppiseen kokonaisvaltaiseen viestintään, vuorovaikutukseen ja kommunikoinnin tukeen kasvaisi Suomessa puhevammaisten nuorten sukupolvi, jossa osallisuus omaan arkeen ja elämään olisi oikeasti totta ja todellista.