Uutisia naapurista

Kaksipäiväinen Kommunikationskarnevalen-seminaari järjestetään Göteborgissa joka vuosi toukokuussa. Seminaari toimii kohtaamispaikkana puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista kiinnostuneille ammattilaisille, vanhemmille ja puhevammaisille ihmisille. Tapahtuman järjestää Dalheimers Hus, DART yhteistyössä Eldoradon, ISAAC-Sverigen sekä Specialpedagogiska skolmyndigheten (SPSM) kanssa.

Bildstöd-kuvatyökalu

Bildstöd on vapaasti internetissä käytettävä kuvatyökalu, jossa on paljon yhteneväisyyksiä Papunetin kuvatyökaluun, mutta myös joitakin eroja. Kuvatyökalu kehitettiin DART-kommunikaatio- ja tietotekniikkakeskuksen KomHIT -projektissa vuosien 2013-2016 aikana.

Työkalun käyttö edellyttää palveluun kirjautumista. Kuvatyökalulla voi tehdä uutta kuvamateriaalia tai käyttää olemassa olevia materiaaleja sellaisenaan tai muokata niitä omaan käyttöön. Kuvien alle tai päälle voi kirjoittaa viestin joko yhdelle tai kahdelle riville, jolloin kuvat mukautuvat tekstin määrään. Tekstit voi toteuttaa myös kaksikielisinä, sillä työkalussa on käytössä 10 eri kieltä ja ”käännösohjelma”. Kielivalikoimassa on muun muassa arabiaa, bosniaa, serbiaa ja persiaa.

Uuden taulun pohjaksi voi valita kuvakartan, kuvanipun, toimintaohjeen tai kuvia ja tekstiä -pohjan. Työn voi aloittaa tyhjästä pohjasta tai muokata olemassa olevaa, julkiseksi tallennettua pohjaa. Kuvakarttojen koko vaihtelee 3×3 ruudukosta aina 38-ruutuiseen. Suurin ruudukko sisältää erikokoisia ruutuja, joista osa on vain tekstiä ja osa kuvia varten.

Tehdyn pohjan voi tallentaa yksityiseksi omaan käyttöön internetiin tai omalle koneelle pdf-muodossa tai jakaa kaikkien käyttöön. Valmiita pohjia voi hakea hakusanoilla, joita on liitetty kuvapohjiin. Lisäksi haun voi tehdä valitsemalla aihealue, kuten sairaanhoito, leikki ja vapaa-aika, koti ja ympäristö, kuntoutus- ja apuvälineet jne.

Ruotsalaisessa kuvatyökalussa on jo nyt tuhansia valmiita pohjia jaossa, joista voi valita ja merkitä suosikiksi mieluisimpia itselleen. Lisäksi työkalusta löytyy jo nyt runsaasti kahdella kielellä toteutettuja ohjeita ja muita materiaaleja, jotka voi suomentaa ja tallentaa omaan käyttöön tai jakaa edelleen. Myös erilaisia ihmishahmoja on merkittävästi enemmän kuin Papunetissa.

Tutustu Bildstöd-kuvatyökaluun

Eldorado-keskus

Eldorado on toimintaa, tietoa ja kulttuuria välittävä keskus ihmisille, joilla on vaikea kehitysvamma. Keskukseen ovat tervetulleita myös omaiset ja ammattilaiset. Eldoradossa on aistihuoneita, kahvila ja erilaisia kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoja. Lisäksi omaisille ja ammattilaisille järjestetään koulutuksia, ohjausta ja tutumiskäyntejä.

Eldoradossa on tehty opasvihkonen ”Ett gott samspel”(pdf), joka käsittelee hyvää vuorovaikutusta vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Aiheesta on tehty myös 25 minuutin YouTube-video. Opas liittyy keskuksen Ett gott samspel -hankkeeseen, jonka ideoinnissa on käytetty Tikoteekin OIVA-vuorovaikutusmallin ja LOVIT-muistisäännön periaatteita.

Tutkimusta etäkommunikoinnista

DART:n toimintaterapeutti Margret Buchholz esitteli meneillään olevaa tutkimusta etäkommunikoinnista. Tutkimukseen osallistuu henkilöitä, joilla on kognitiivisia ja kommunikoinnin vaikeuksia. Tutkimuksessa kuullaan myös lähi-ihmisten näkemyksiä etäkommunikoinnista. Tutkimus on vasta alussa, joten tuloksia pitää vielä odotella.

Siirtymävaiheiden hallintaa australialaisittain

Professori Susan Balandin Deakin yliopistosta Australiasta kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan nuorten ja nuorten aikuisten saamat palvelut ovat heikompia kuin lasten saamat palvelut. Australiassa haasteeseen on vastattu kehittämällä siirtymävaiheeseen oma systemaattinen ohjelmansa. Prosessin turvin siirtymävaiheesta on saatu tehokkaampi ja toimivampi. Keskeistä siirtymävaiheessa on moniammatillinen tiimityöskentely, asiakkaan tarpeiden kuuleminen ja palveluiden joustavuus asiakkaan tarpeiden mukaan sekä jatkuvuus.

Oleellista on siirtymävaiheen ajoittaminen siten, että se sopii asiakkaalle. Siirtymän pitäisi tapahtua hyvin valmisteltuna vaiheessa, jolloin asiakkaan elämässä ei ole muuta stressiä. Siirtymän ei tulisi kuitenkaan olla kertaluonteinen tapahtuma.

Suomessa osa siirtymävaiheista hoidetaan hyvin ainakin kehitysvammahuollon puolella. Systemaattinen ohjelma Suomesta kuitenkin puuttuu ja tämä on ongelma erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, joiden hoitovastuu siirtyy toiselle taholle yleensä noin 16 ikävuoden kohdalla tai viimeistää 18-vuotiaana. Susan Balandin korosti, että hyvin hoidettu siirtymävaihe säästää myös rahaa. Vastaavasti huonosti hoidettu siirtymä ja heikot aikuisten saamat palvelut lisäävät muiden palveluiden kulutusta sekä ovat tutkimusten mukaan myös riski potilasturvallisuudelle.

Käytäntöön perustuva tieto AAC-alalla

AAC-kentällä käytäntöön perustuva tieto (practise based evidence) on bostonilaisen sairaalan puheterapeutti John Costellon mukaan välttämättömyys. Tieteellinen näyttö (evidence based practise) on sekin tärkeää, mutta Costellon mukaan sillä ei tulla koskaan saamaan sitä tietoa, mitä tarvitaan kommunikoinnin haasteisiin vastaamiseen ja yksilöllisten AAC-ratkaisujen kehittämiseen.

”Kliiniset kokeilut” ovat siis kommunikoinnin apuvälinettä arvioitaessa kaiken a ja o. Tavoitteena on, että jokaisella AAC:tä käyttävällä on juuri hänelle paras mahdollinen ratkaisu, johon on päädytty järjestelmällisesti tehdyssä arvioinnissa. Arvioinnin eteneminen ja tulokset sekä kirjataan että tallennetaan huolellisesti jokaisella käynnillä. Jokainen tiimin jäsen käyttää samoja työkaluja arvioinnissa ja mittaamisessa. Costellon tiimillä on käytössään laaja arviointi- ja kirjausmateriaali, joka perustuu suurelta osin Janice Lightin jo vuonna 1989 esittelemään malliin (Operational, linguistic, strategic and social competence and AAC).

Materiaalia katseohjauksen tueksi

DART:in hankeessa (Delaktig i Ögonblicket) kehitetään erityisesti katseohjauksella käytettävää sisältöä Windows-käyttöjärjestelmässä toimiviin kommunikointiohjelmiin. Hankkeen tuottamat kommunikointitaulut on tehty sekä Communicator 5 – että Grid 3 -ohjelmiin. Taulut voi ladata ilmaiseksi DARTin sivuilta. Tekijätiimi toivoo saavansa materiaalistaan palautetta.

Tekijät nostivat esille kaksi tärkeää seikkaa, jotka on huomioitava suunnitellessa kommunikointitauluja katseohjausta käyttäville henkilöille. On huomioitava millä tavalla ja millä tasolla henkilö hahmottaa ja ymmärtää kommunikointikuvien käyttöä sekä miten taitavasti hän hallitsee tietokoneen ohjaamista katseellaan. DARTin tuottama materiaali on jaettu yhdeksään eri profiiliin, jossa mainitut seikat on otettu huomioon. Käyttäjälle ladataan se profiili, joka parhaiten vastaa näiden kykyjen muodostamaa kombinaatiota. Hankkeen sivuilta löytyy useita aiheeseen liittyviä videoita.
www.dart-gbg.org

Kehitysvammaiset nuoret verkossa

Tutkija Martin Molin kertoi Högskolan Västin kehitysvammaisten nuorten netti-identiteettiä koskevasta tutkimuksesta (Del@ktig på nätet – om särskoleelevers identitetsskapande aktiviteter på internet ). Tutkimuksessa tarkastellaan miten kehitysvammaiset nuoret käyttävät sosiaalista mediaa, miten he esittelevät itsensä ja miten he kokevat oman osallistumisensa eri verkkopalveluissa. Martin Molin pohti myös voisiko osallisuuden tunne siirtyä verkosta arkielämään.

Martin Molinin luennon diat (www.dart-gbg.org)

Molin, M., & Sorbring, E. (2017). Editorial: Internet use and disability. Cyberpsychology: Journal of Psychosocial Research on Cyberspace, 11

Sorbring, E., Molin, M., & Löfgren-Mårtenson, L. (2017). “I’m a mother, but I’m also a facilitator in her every-day life”: Parents’ voices about barriers and support for internet participation among young people with intellectual disabilities. Cyberpsychology: Journal of Psychosocial Research on Cyberspace, 11(1)