Söpöt robotit palveluksessamme

Pepper opastaa ja naurattaa asiakkaita uuden terveyskeskuksen aulassa Helsingissä, kertoi YLE:n uutiset helmikuussa. Toinen Pepper-humanoidirobotti on pääosassa Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja Evantian yhteishankkeessa, jossa mietitään robotiikan mahdollisuuksia opetuskäytössä. Pari Pepperiä kiertää Kaima-nimisinä K-Citymarketteja viihdyttämässä ja neuvomassa asiakkaita. Palvelurobotit ovat astumassa arkeemme, joten miten näihin puhuviin ja tanssiviin söpöläisiin pitäisi suhtautua?

Sosiaalisten palvelurobottien tulisi osata olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. Robottien ohjelmoijille kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen perusteet saattavat tulla koodauksen lomassa hyvinkin tutuiksi. Täytyy koodata katsekontakti, eleet, ihmisten ilmeiden tulkitseminen, miten ottaa kontakti, miten vuorotella ihmisen kanssa kommunikoidessa – listaa voisi jatkaa varmaankin loppumattomiin. Näiden ominaisuuksien kehittäminen roboteilla edellyttää paljon kokeilua ja Suomessa onkin menossa useita hankkeita tähän liittyen.

Pepperistä boostia inkluusioon

Voiko robotiikan valjastaa edistämään inkluusiota kouluissa? Näin uskotaan ainakin Satakunnan Ammattikorkeakoulussa (SAMK). Mukana uuden SISUKKAAT – Teknologiaoppimisen ja -opetuksen edistäminen osallistavassa opetuksessa -hankkeen suunnittelussa SAMKin lisäksi on ollut mukana muuan muassa Evantia, Sataedu sekä julkinen ja kolmas sektori yhdessä kokemuskäyttäjien kanssa. Opetussuunnitelmassa puhutaan uuteen teknologiaan tutustumisesta ja hankkeessa ajatellaan, että teknologia kuuluu kaikille – myös erityistä tukea tarvitseville oppijoille. Voisiko Pepper olla yksi keino tehdä teknologiaan tutustumisesta kiinnostavaa, innostavaa ja palkitsevaa kaikille oppijoille?

Evantian tuotepäällikkö Mirjam Heiskala sanoo, että 120cm pituisen Pepperin ystävällinen ja lapsenomainen olemus kiinnostaa lapsia valtavasti. Pepperille on opetettu parikymmentä viittomaa ja robottiin kiinnitettyyn tablettiin on piirrätetty erilaisia aihekuvia. Visuaalisuudesta hyötyvät kaikki oppilaat – ei vain erityistä tukea tarvitsevat. Pepperillä on kuitenkin vielä paljon opittavaa. Se ei esimerkiksi ymmärrä viittovaa ihmistä. Muutenkin vastavuoroisuuden ohjelmoinnissa on vielä paljon työtä.

Pepperiin kiinnitettyyn tablettiin piirrätettiin erilaisia aihekuvia.

Koska uusi teknologia on yleensä kallista, tulisi kouluille kehittää sellaisia innovatiivisia ratkaisuja, jotka takaisivat uuteen teknologiaan tutustumisen koulun koosta tai sijainnista riippumatta. SAMK:n vetämässä yhteishankkeessa eräänä tavoitteena onkin kehittää maata kiertävä tuotepaketti, jonka avulla mahdollisimman monen koulun oppilaat voisivat kykyjensä mukaan osallistua ideoimiseen, koodaamiseen ja uusien toimintojen hyödyntämiseen. On helppo kuvitella sitä iloa, mikä syntyy, kun saa robotin toimimaan haluamallaan tavalla tai näytöllä näkyvät hahmot toimivat kuten koodaaja on tarkoittanut.

Humanoidirobotteja on moneen tarpeeseen

Pieni ja sympaattinen NAO-robotti voidaan ohjelmoida ymmärtämään ihmisen komentoja ja ohjaamaan vaikkapa liikuntahetkiä lapsille. Ilmeetöntä ja eleetöntä MOMO-robottia on puolestaan testattu Satakunnan sairaanhoitopiirin Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa. Tarkoituksena on selvittää hyötyvätkö autisminkirjon ja muut erityistä tukea tarvitsevat lapset tukiviittomien opetusta antavasta MOMOsta. Testissä halutaan selvittää auttaako tämä ilmeettömyys lapsia keskittymään paremmin viittomien oppimiseen ja mitkä ovat lasten halu ja valmiudet kommunikoida robotin kanssa.

NAO-robotin voi ohjelmoida vaikkapa ohjaamaan liikuntatuokioita.

Kehitysvammaliiton Tikoteekin avustavan tietotekniikan asiantuntija Marina Green-Järvinen uskoo, että tulevaisuudessa palveluroboteilla on paikkansa. Viime syksynä Closing the Gap -konferenssissa Minneapoliksessa oli esillä taskukokoinen robotti, joka toimii vanhuksien apuna. Robotti voidaan paitsi ohjelmoida muistuttamaan päivittäisten lääkkeiden ottamisesta myös tunnistamaan kasvoja tai toimimaan puhelimena. Minneapoliksessa esiteltiin myös robottia, joka voi ”päämiehensä” puolesta osallistua kokoukseen tai koulutukseen. Päämies voi esimerkiksi iPadin kautta ohjata robottiedustajaansa ja osallistua näin mahdollisimman ”aidosti” tapahtumaan vaikka kotoa käsin.

Pienikokoinen palvelurobotti mahtuu vaikka taskuun.

Mullistaako tekoäly AAC-alan?

”Mobiililaitteet veivät aikanaan kommunikoinnin apuvälineet uudelle tasolle”, totaa Mirjam Heiskala. Mitä uusia mahdollisuuksia tekoäly tuo tullessaan? Tekoälyn ansiosta afaattinen henkilö pystyy löytämään laitteestaan haluamansa sanan tai ilmaisun huomattavasti nykyistä nopeammin, uskoo Marina Green-Järvinen. Tikoteekin AAC-asiantuntija Virpi Yiannakou on miettinyt viittovien robottien hyötykäyttöä. Kun humanoidirobotit on saatu ohjelmoitua sekä viittomien käyttöön että niiden ymmärtämiseen muiden viittomina, niistä voisi olla hyötyä vaikka ”pikkutulkkeina” päiväkodissa lasten leikeissä. Virpi ei kuitenkaan usko, että robotit veisivät ihmistulkeilta työt.

Monilla robotteihin kehitettävillä sovelluksilla voi olla hyödyllisiä käyttötarkoituksia ilman, että ihmistyön tarve vähenee. Robotit eivät esimerkiksi kyllästy toistamaan samaa asiaa ja ne pystytään ohjelmoimaan monikielisiksi, joita ominaisuuksia voidaan varmasti hyödyntää monissa eri yhteyksissä.

Suomi on pieni maa ja pieni kielialue, joten usein kehitystyö täytyy tehdä täällä. Kehitystyö robottien ja tekoälyn parissa kiinnostaa korkeakoulujakin, koska siinä eri alojen opiskelijat voivat tehdä luontevasti yhteistyötä. Robotiikan ja tekoälyn mahdollisuudet ovat varmaankin rajattomat, mutta viisautta tarvitaan siihen, että näitä mahdollisuuksia käytetään aidosti ihmisten hyväksi ja eettisesti kestävällä perustalla.

Lue lisää aiheesta:
Ketju 3/2018 ”Ihmiselle jää läsnäolo”

 

Teksti: Suunnitteija Anu Sallinen, Tikoteekki | Kuva: Kuva 2, piirrokset: Aarne Kempas | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).