KIMPPU-toimintamalli tuo varhaisen vaiheen kielellisen kuntoutuksen tiiviimmin perheen arkeen
Miten tukea alle 3-vuotiaiden lasten kielen kehitystä? Kuntoutussäätiön toteuttamassa KIMPPU-toimintamallissa uskotaan, että vaikuttavin kuntoutus tapahtuu pienen lapsen päivittäisessä arjessa kotona ja palveluissa. KIMPPU onkin uusi malli perheiden ja ammattilaisten yhteistyöhön. ”Autamme neuvolan ammattilaisia, puheterapeutteja ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia sekä vanhempia, joiden pienillä lapsilla on viivästynyt puheen ja kielen kehitys”, kertovat puheterapeutit Heli Konola ja Taina Olkinuora, jotka ovat mukana hankkeessa. KIMPPU-mallin kehittämistyössä on hyödynnetty Kehitysvammaliiton Tikoteekin ITSE-toimintamallia, joka auttaa viemään uusia toimintatapoja käytännön tasolle.

– Työskentelen kehittäjänä KIMPPUa kehittävässä Puheen ja kielen kehityksen moniammatillinen varhainen tuki -hankkeessa, ja lisäksi olen yksityinen puheterapeutti ja yrittäjä, kertoo Heli Konola. Puheterapeuttikollega Taina Olkinuora jatkaa: – Minäkin työskentelen tässä hankkeessa. Teen lisäksi asiakastyötä, työnohjausta ja koulutuksia.
Hankkeen alkamisesta tulee kaksi vuotta tänä syksynä. Hankkeen toteuttaa Kuntoutussäätiö, ja kyseessä on ESR-hanke eli Euroopan unionin osarahoittama hanke. – Kuntoutussäätiöllä ei ole aikaisemmin ollut puheterapeutteja eikä näin pieniin lapsiin kohdistuvaa hanketta, joten olemme avanneet uutta polkua, Konola kertoo.
KIMPPU on jatkoa KieLolle, joka oli Kelan hanke ja jossa kehitettiin vanhempien vertaisryhmätoimintaa. – KieLo-ryhmien vanhemmille suunnatusta toiminnasta haluttiin saada monialaisempaa ja vakiintuneempaa, Olkinuora taustoittaa. Konola jatkaa: – KieLon ajatuksena on, että ESIKKO-menetelmän avulla tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhain. Kun puheen ja kielen kehityksen haasteita havaitaan, perheet ohjataan puheterapeuttien ohjaamaan varhaisen tuen ryhmään, joka toimii myös vanhempien vertaisryhmänä. Syntyi ajatus, että jatkoksi tarvitaan myös KIMPPU-toimintamalli. Lapsen ympärille ja arkeen tarvitaan monialaista tukea.
Taina Olkinuora ja Heli Konola.Tukea vanhemmille ja koulutussisältöjä ammattilaisille
KIMPPU-toimintamalli tähtää siihen, että pienten – alle kolmevuotiaiden ja jopa alle kaksivuotiaiden – lasten puheen ja kielen kehityksen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Kun tuen tarve tunnistetaan, tuki alkaa välittömästi lapselle ja vanhemmille. Perheen ei tarvitse odottaa puheterapiajonossa palveluun pääsemistä, vaan lapsen arjen toimintaympäristöissä toimii eri palvelujen ammattilaisia, jotka osaavat tukea sekä lasta että etenkin hänen vanhempiaan heti. Yksi tuen muoto ovat KieLo-ryhmät perheille, Taina Olkinuora kuvailee. – Lapsiperheet käyttävät neuvolapalveluja, joissa he kohtaavat terveydenhoitajia, ja julkisia varhaiskasvatuspalveluja. Lisäksi on muita lapsiperheiden palveluja, kuten kerhoja ja perhekahviloita. Tavoitteena on, että myös näiden palvelujen ammattilaisilla olisi osaamista ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa, tunnistaa tuen tarvetta ja antaa jo samassa keskustelussa vinkkejä siihen, miten lapsen kehitystä voi tukea perheen arjessa.
Toimivan tunnistamisen ja tuen prosessin tueksi KIMPPU sisältää paljon koulutussisältöjä ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi on materiaaleja, kuten vanhemmille jaettavia esitteitä, joita voidaan jakaa jo ennen tuen tarpeen tunnistamista. Tällä hetkellä valmisteilla on esimerkiksi raskausaikana vanhemmille jaettava kansallinen esite kielen kehityksestä. Lisäksi on materiaaleja lapsen tukemiseen. Kaikkia materiaaleja käyttävät ammattilaiset ja vanhemmat, eivät suoraan lapset.
– Meillä on Peda.netissä KIMPPU-toimintamallin verkkosivut, ja myös Instagramissa on materiaalia. Verkkosivuilla on muun muassa infograafeja ammattilaisille heidän omista rooleistaan sekä lapsen ja vanhemman näkökulmista, Heli Konola esittelee. – Verkossa on myös toimintamallin käyttöönoton lomake sekä esitteitä monikielisyydestä ja varhaisesta kielen kehityksestä. Lisäksi on KIMPPU-kortit, jotka tukevat aikuisen sensitiivistä toimintaa. Verkkosivuille ja KIMPPU-toimintamallin YouTube-kanavalle tulee myös koulutustallenteita.
Tallenteet ovat noin 10–30 minuutin pituisia koulutuksia. Ajatuksena on, että työyhteisö voi katsoa esimerkiksi yhden tallenteen palaverissa, keskustella siitä ja toteuttaa asiaa arjessa sopivassa tahdissa. Nämä materiaalit jäävät käyttöön. – Eri toimijoilla on jo hyviä käytäntöjä, joten toimintamallin pitäisi yhdistyä niihin. Kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta, vaan mallin pitäisi istua olemassa oleviin rakenteisiin, Konola jatkaa.
Vanhemmat ovat arjen asiantuntijoita
KIMPPU-toimintamallissa olennaista on siis se, että perheet saavat tietoa ja tukea mahdollisimman varhain.
– Vanhempien tukeminen on tehokasta ja vaikuttavaa, ja KIMPPU-mallissa se alkaa heti. Puheterapiassa tulee tilanteita, joissa ajattelee, että olisipa joku sanonut tämän vanhemmille aikaisemmin. Kyse on usein hyvin pienistä ja arkisista asioista, joilla aikuinen voi muuttaa omaa toimintaansa ja tukea lasta. Varhainen tuki ehkäisee todella paljon kerrannaisvaikutuksia, Heli Konola kertoo kokemuksistaan. – Lisäksi vanhempia on tärkeä vahvistaa myönteisesti. Vanhemmat tekevät jo oikeita asioita, mutta heitä autetaan tunnistamaan, mitkä niistä ovat olennaisia.
Vanhempia helpottaa olennaisesti myös se, että he ja eri alojen ammattilaiset puhuvat samaa kieltä. Siksi KIMPPU-mallissa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi terminologiaan: sen pitäisi olla yksiselitteistä ja kaikille ymmärrettävää.
– Ajatuksena on, että eri alojen ammattilaiset puhuisivat vanhemmille samaa kieltä. Olipa kyse varhaiskasvatuksesta tai puheterapiasta, käytössä olisivat samat termit. Koimme esimerkiksi termin esikielelliset taidot vähän liian tieteelliseksi vanhempien ohjaukseen, ja siksi puhumme puheen pohjataidoista, Taina Olkinuora kertoo.
Hankkeessa tuotetaan myös selkokielistä materiaalia. – Olemme halunneet kehittää mallin ja materiaaleja, joilla saadaan vanhempien kanssa käytävään keskusteluun aihepiirejä, teemoja ja sanastoa, Olkinuora jatkaa.
Konola painottaa vanhempien roolia ja osaamista: – Vanhemmat osaavat ja ovat taitavia. Vanhemmat otetaan mukaan: he ovat keskiössä.
Yhdessä kohti konkretiaa
KIMPPU-toimintamallia on kehitetty yhdessä loppukäyttäjien kanssa, jotta siitä tulisi aidosti arjessa toimiva. Mukana on ollut pilottialueita – hyvinvointialueita ja niiden kuntia – ja niiltä eri ammattiryhmien edustajia. Pilottialueiden terveydenhoitajia, puheterapeutteja ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia on ollut mukana KIMPPU-yhteiskehittämistapahtumissa.
– On ollut ihanaa huomata valtava innostus ja saada palautetta siitä, miten tärkeän asian äärellä olemme. Meille on ollut todella tärkeää, ettei kyse ole näennäisestä demokratiasta, jossa kyllä kuullaan mutta kuultua ei hyödynnetä, Heli Konola sanoo.
KIMPPU-mallin kehittämistyössä nousi jo varhain esiin toive, että mallin käyttöönottoon täytyy saada konkretiaa. Tähän ratkaisuksi löytyi Kehitysvammaliiton Tikoteekin ITSE-malli. ITSE on kehitetty Tikoteekin Rohkaisin-toimintamallin käyttöönottoa varten, mutta sopii hyvin myös muiden uusien toimintatapojen käyttöönottoon ja juurruttamiseen. ITSE perustuu selkeisiin vaiheisiin: Innosta, Toteuta, Seuraa ja Edistä.
– Tähdet olivat oikeassa asennossa, koska Tikoteekki julkaisi ITSE-mallin juuri samoihin aikoihin kuin me pohdimme KIMPPU-mallin käyttöönottoa, Taina Olkinuora kertoo. – Koko hanketiimimme totesi, että siinä on paljon hyviä käytännön palasia ja kokonaisuus, joka kannattaa ottaa mukaan KIMPPU-malliin. ITSE tuki omaa työtämme, kun palastelimme uuden toimintamallin käyttöönottoa, juurruttamista ja jatkoa. Se jäsensi meille sitä, mitkä asiat toimintamallissa ovat olennaisia ja tärkeitä sanoittaa ääneen ja mitkä kriittiset kohdat pitää kuvata tarkasti. Mallissa oli myös paljon meille tuttua kieltä, koska toimimme samankaltaisessa toimintaympäristössä kuin se, johon ITSE-malli on alun perin luotu. Siellä puhuttiin tutulla tavalla esimerkiksi verkostojen rakentamisesta. Lisäksi ITSEn vaiheet olivat riittävän kompakti kokonaisuus. Ajattelen edelleen, että ensimmäinen vaihe ”Innosta” kolahtaa todella hyvin.
Heli Konola jatkaa, että ITSE toimii myös hyvänä tarkistuslistana. – Mallin avulla näkee ne kohdat, jotka vaativat vielä tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi Toteuta-vaiheen kohta ”Älä jää yksin” sai minut juuri miettimään, jääkö jokin ammattikunta tai joku yksittäinen ihminen jossakin vaiheessa liian yksin niin, että innostus hiipuu.
ITSE-malli tulee näkymään KIMPPU-toimintamallin koulutuksissa ja materiaalissa. – Käytämme sitä käyttöönoton tuen kouluttamisessa. Kun teemme tallenteen siitä, mikä Kimppu-toimintamalli on, hyödynnämme siinä ITSE-mallin kohtia, Konola kertoo. – Meillä on materiaalina myös käyttöönoton alueellinen suunnitelma, joka perustuu sekin ITSE-malliin.
– ITSE-mallin suuri hyöty on siinä, että juurtumista aletaan rakentaa jo Innosta-vaiheessa. Juurtuminen otetaan huomioon aivan alussa, kun verkostoa lähdetään rakentamaan. Verkosto on kaiken pohja, kun toimintatapaa halutaan viedä rakenteisiin. Se on yksi olennaisimmista asioista, Taina Olkinuora sanoo.
Tikoteekin ITSE-malli. Kuva: Jenni Kärnä-EscalanteUusia ideoita
KIMPPU-toimintamalli on jo siis pitkällä. Puheterapeutit kertovat, että monikielisyyden tarve nousi kehittämistyössä esiin vielä voimakkaammin kuin he kuvittelivat. – Olisi hienoa, jos meillä olisi rahoitusta materiaalien kääntämiseen eri kielille, Heli Konola toivoo.
Myös Tikoteekin ITSE-malli on herättänyt uusia ajatuksia. – ITSE-malli olisi varmasti käyttökelpoinen esimerkiksi puhevammaisten ihmisten palvelupolkujen suunnittelussa, monessakin palvelupolun kohdassa, Konola pohtii.
Lue lisää
- KIMPPU-toimintamalli Peda.netissä
- KIMPPU-toimintamalli Instagramissa
- KIMPPU-toimintamalli YouTubessa
- ESIKKO – Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus
- KieLo-hanke
- Kehitysvammaliiton Tikoteekin ITSE-toimintamalli
- Kehitysvammaliiton Tikoteekin Rohkaisin-toimintamalli; sivun loppupuolella on Rohkaisin-ITSE-osio, jossa kerrotaan Rohkaisimen levittämisestä ja juurruttamisesta ITSE-mallin avulla.
Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Kuntoutussäätiö/KIMPPU-toimintamalli, Konola & Olkinuora, Jenni Kärnä-Escalante