Laatupäällikkö Jonna Salomaa: Rohkaisin varmistaa vammaispalvelun laadun

Artikkeli perustuu Onnikotien laatupäällikön Jonna Salomaan puheenvuoroon Tikoteekin järjestämässä Rohkaisin pysyvään käyttöön -webinaarissa syyskuussa 2025.

– Meillä oli kolme yksikköä mukana alkuvaiheessa testaamassa tätä prosessia. Kaikilta tuli sama palaute: materiaalit ovat niin selkeitä, että niihin on helppo tarttua ja ne on helppo ottaa käyttöön, Salomaa kertoi.

Hän painotti, ettei uutta saa lähteä kokeilemaan pakotetusti, vaan kiinnostuksen tulee olla aitoa jo alussa. –  Se, mitä me tästä saimme, liittyi vahvasti siihen, miten johto ja yksikön henkilöstö sitoutuivat. Sillä on valtava vaikutus siihen, mitä asukkaat – kehitysvammaiset ja olemuskieliset ihmiset – saavat Rohkaisimen käytöstä.

Rohkaisin auttaa toteuttamaan vammaispalvelulakia

– Uusi vammaispalvelulaki velvoittaa meitä kaivamaan jokaisen ihmisen oman äänen ja mielipiteen esiin, Jonna Salomaa taustoitti.  – Niiden kohdalla, jotka pystyvät sanallisesti ilmaisemaan itseään, tämä on helpompaa. Olemuskielisten kohdalla tarvitaan erilaisia työvälineitä ja ennen kaikkea sellaista asennetta ja toimintatapaa, joilla heidän mielipiteensä saadaan näkyväksi arjessa.

– Yhdenvertaisuus ei tarkoita, että kaikilla olisi sama määrä ohjausta tai aikaa, vaan sitä, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua ja olla osallisina. Tämä on vahva peruste sille, miksi tarvitsemme Rohkaisinta ja sen mukaista asennetta olemuskielisten ihmisten kuulemiseen.

Onnikodeissa Rohkaisinta testattiin kolmessa yksikössä. – Näistä yksiköistä yksi lähti oikein lentoon – jopa vähän laukalle – ja toinen jäi enemmän lähtötelineisiin. Yhdessä yksikössä ei ollut montaa olemuskielistä asukasta, mutta puhetta käyttävät asukkaat olivat myös kiinnostuneita kokeilemaan. Lopulta työntekijät päättivät, että Rohkaisin-hetkiä kokeillaan kaikille. Tämä avasi uusia näkökulmia myös puhuvien asukkaiden arkeen.

Laadukasta hoivaa, vuorovaikutusta ja arkea

– Laatupäällikkönä voisin puhua laatumittareista ja monista laatutavoitteista, mutta ajattelen, että vammaispalveluiden tärkein laatu on se, että tähtäimessä on aina vammaisen ihmisen ainutlaatuinen elämä, Jonna Salomaa pohti. – Työskentelimme missä tahansa organisaatiossa tai sektorilla, tämä on meidän yhteinen perustehtävämme. Ja jotta voimme olemuskielisten kohdalla aidosti puhua heidän ainutlaatuisesta elämästään, meillä täytyy olla toimintatapoja, joilla heidän toiveensa ja mieltymyksensä tulevat näkyviksi.

Hän oli kerännyt esitykseensä asioita, jota tukivat onnistumista ja Rohkaisimen juurtumista yksikön arkeen.

– Iso merkitys on ”soihdunkantajilla” – eli sitoutuneella yksikön johtajalla ja sillä, että joku henkilökunnasta nimetään vastuuhenkilöksi Rohkaisimen käytölle. Hänellä täytyy olla esihenkilön tuki.

– Kaikkein sitouttavinta on se, kun nähdään onnistumisia, oivalluksia ja jopa isoja yllätyksiä. Esimerkiksi: asukas on asunut meillä kolme vuotta, ja yhtäkkiä huomataan, että hän riemastuu kaivinkoneen äänestä. Pieneltä tuntuva asia, mutta yksilölle valtavan merkityksellinen.

Onnikotien laadun mittareissa seurataan, että jokainen asiakas saa omaohjaajaltaan aikaa viikoittain. Käytäntö on toiminut hyvin, mutta Rohkaisimen myötä omaohjaajatuokioihin tuli uusia ulottuvuuksia.

– Kun annettiin olemuskieliselle ihmiselle ärsyke ja pysähdyttiin katsomaan, miten hän reagoi, löytyi ihan uusia asioita: mistä hän ilahtuu, mistä turhautuu, mistä nauttii. Erityisesti kosketti yksi onnistuminen: Asukas oli hyvin spastinen ja hänellä suuria vaikeuksia peseytymistilanteissa. Oli kokeiltu monia keinoja, mutta vasta Rohkaisimen myötä huomattiin, että hän inhosi nimenomaan suihkun ääntä ja veden tuloa suoraan iholle. Kun keksittiin vaihtoehtoisia tapoja käyttää vettä ilman suihkun ääntä, peseytymistilanteista tuli mieluisia – ja se helpotti myös työntekijöiden arkea.

– Toinen esimerkki liittyi peileihin. Huomasimme, että kaikissa yksiköissä ei ollut kokovartalopeiliä. Asukas ei siis pystynyt näkemään itseään kokonaan. Peilejä hankittiin lisää, ja se vaikutti arkeen yllättävän paljon.

Vahvuutta ja ammatillista ylpeyttä

Laatupäällikkö Jonna Salomaan mukaan Rohkaisin on muuttanut asumisyksiköiden asukkaiden elämän lisäksi myös työntekijöiden asennetta työhönsä.

– Uusien toimintatapojen juurtumista ja onnistumista tukee myös se, että jaamme onnistumisia ja yllätyksiä keskenämme. Kohottaa ammatillista itsetuntoa, kun huomaa pääsevänsä yhteyteen ihmisen kanssa, jota on ehkä avustanut jo vuosia, mutta ei ole tiennyt hänen mieltymyksistään. Se tuo vahvuutta työhön.

– Laadun näkökulmasta tämä tuo valtavasti lisäarvoa asiakkaalle, kun hän saa aidosti vaikuttaa arkeensa, Salomaa jatkoi. – Myös dokumentaatio paranee. Ihmisistä, joiden kohdalla aiemmin luki ”ei pysty ilmaisemaan mielipidettään”, voikin nyt kirjoittaa, mistä hän nauttii ja mitä ei missään nimessä kannata tehdä. Se on laatua.

Salomaa ajattelee, että Rohkaisin ei ole vain asiakkaalle rohkaisu ilmaista itseään, vaan toimintamalli on rohkaisu myös työntekijälle, että hän uskaltaa ja osaa tutustua asiakkaaseen.

– Vammaisalalla on aiemmin ollut enemmän täsmäkoulutusta. Nyt meille saattaa tulla lähihoitajia, joilla on vain vähän osaamista vammaistyöstä. Rohkaisin on työväline, joka auttaa heitä tutustumaan ihmisiin syvemmin ja tekee työn tekemisestä helpompaa.

ITSE-malli auttaa juurruttamaan Rohkaisimen arkeen. Tavoitteena on, että olemuskielinen ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

ITSE-malli tukee Rohkaisimen juurtumista

Rohkaisimen levittämisen ja juurruttamisen käytäntöjen palvelumuotoiluprosessin tuloksena syntyi ITSE-malli, joka perustuu Onnikotien ja muiden kehittäjäkumppanien kokemuksiin.

ITSE on lyhenne sanoista Innosta, Toteuta, Seuraa ja Edistä. Sen avulla Rohkaisin voidaan ottaa käyttöön suunnitelmallisesti ja vaiheittain. Mallin neljä vaihetta innostavat ja kannustavat johtoa ja tiimiä muutoksen läpiviemisessä.

Organisaatioon kannattaa valita oma rohkaisija, joka on tukena Rohkaisimen käyttöönotossa ja sen juurruttamisessa arkeen. Hänellä on käytössään valmiit tukimateriaalit ja käytännön vinkkejä, jotka helpottavat uuden toimintatavan omaksumista.

Esimerkkivideot näyttävät, miten Rohkaisin toimii käytännössä. Opas ja ideakortit tarjoavat konkreettisia ideoita, ja Aistikokeilut-lomake sekä Rohkaisin-huoneentaulu tukevat toteutusta ja seurantaa. Seurantalomakkeet puolestaan auttavat arvioimaan ja kehittämään toimintaa.

Rohkaisimen levittämisen ja juurruttamisen hyvät käytännöt sekä materiaalit löytyvät Tikoteekin verkkosivuilta.

Rohkaisin pysyväksi osaksi arkea -videolla kerrotaan, miten Rohkaisin voidaan ottaa käyttöön suunnitelmallisesti ja vaiheittain.

Lisää tietoa

Rohkaisin on asenne ja toimintatapa, jonka avulla vahvistat puhumattoman, olemuskielisen ihmisen itsemääräämisoikeutta ja tuet häntä tekemään päätöksiä. Rohkaisin auttaa sinua tutustumaan tukea tarvitsevaan henkilöön ja tulkitsemaan hänen olemuskielellä ilmaisemiaan mieltymyksiä. Rohkaisimen idea on yksinkertainen: 1. Valitse aisti. 2. Kokeile uutta. 3. Toteuta mieluisaa. ITSE-malli (Innosta, Toteuta, Seuraa, Edistä) auttaa varmistamaan, että Rohkaisin ei jää irralliseksi kokeiluksi, vaan siitä tulee luonnollinen osa organisaation toimintaa.

Jos olet kiinnostunut Rohkaisimesta, tutustu toimintamalliin ja ota materiaalit maksutta käyttöösi Tikoteekin verkkosivuilla. Jos haluat kysyä lisää Rohkaisimesta tai ITSE-mallista, ota yhteyttä mallien kehittäjiin, puheterapeutti Kaisa Martikaiseen (kaisa.martikainen[at]kvl.fi) ja Katja Burakoffiin (katja.burakoff[at]kvl.fi).

• Rohkaisin-toimintamalli Tikoteekin verkkosivuilla : sivulta löydät Rohkaisimen sekä sen käyttöönoton tueksi kehitetyt ITSE-mallin materiaalit
• Tikosen aiemmat Rohkaisin-artikkelit: teksteissä kerrotaan Rohkaisimen kehittämisestä ja testaamisesta sekä esimerkiksi siitä, mitä Rohkaisin voi tuoda koulun arkeen.
• ITSE-malli Tikoteekin verkkosivuilla: sivuilla kerrotaan, miten ITSE-mallia voi soveltaa Rohkaisimen lisäksi muidenkin toimintamallien käyttöönotossa.

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Tikoteekki, Jonna Salomaa