Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Mari Rouhiainen: Laulutin lisää lasten yhteisöllisyyttä

Mari Rouhiainen toimii varhaiskasvatuksen erityisopettajana Mikkelissä.

– Työnkuvaani kuuluu tukea tarvitsevien lasten havainnointi, tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä lapsiryhmän henkilöstön sekä huoltajien kanssa. Työskentelen tiiviisti mukana lapsiryhmien arjessa ja työhöni kuuluu myös monialainen yhteistyö esim. psykologien ja terapeuttien kanssa. Valmistelen myös tuen päätöksiä, hän kertoo.

Kehitysvammaliiton Tikoteekki oli yhteydessä kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettajiin ja tiedusteli, haluaisiko joku osallistua Laulutin-kokeiluun yhdessä kommunikointivälinettä käyttävän lapsen kanssa. Tarkoitus oli testata Lauluttimen laulutauluja ja antaa kokeilusta palautetta toimintamallin kehittäjille, puheterapeutti Kaisa Laineelle ja puhevammaisten tulkki, AAC-asiantuntija Virpi Yiannakoulle. – Kokeilu kuulosti mielenkiintoiselta, ja toivoin samalla itsekin oppivani käyttämään kommunikointilaitetta monipuolisemmin, Rouhiainen kertoo.

Näin Laulutin-kokeiluun valmistauduttiin

– Ennen ensimmäistä kokeilukertaa kirjasimme lapsen avustajan kanssa ylös kommunikointitabletin ”polut”, joiden kautta löytäisimme musiikkihetkellä nopeasti aihepiiriin sopivat kuvat. Tulostin laulutaulut A4-kokoisina, mutta mikäli lapsia olisi ollut enemmän kuin omassa pienryhmässäni, taulut olisi kannattanut tulostaa suurempina, Mari Rouhiainen taustoittaa.

Ensimmäisellä kerralla hän kokeili laulutauluja kommunikointilaitetta käyttävän lapsen kanssa kahdestaan, seuraavilla kerroilla mukana oli yksi tai kaksi muuta ryhmän lasta.

– Kokeilimme tauluja yhteensä viisi kertaa. Kommunikointilaitetta käyttävä lapsi oppi nopeasti, mitä kautta tarvittavat kuvat löytyvät tabletilta. Jo ensimmäisen kerran jälkeen hän osasi melko taitavasti löytää tarvittavat kuva-aiheet. Vaikka laulaminen ei kuulunut lapsen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, laulutaulut selvästi innostivat ja motivoivat häntä.

Muutkin lauluhetkellä mukana olleet lapset kiinnostuivat kommunikointilaitteesta ja sieltä löytyvistä kuvista.

– Katsoimme valintojen vaihtoehtoja laulutauluista, mutta useimmiten lapset halusivat mieluiten valita kuvan käyttämällä kommunikointilaitetta. Lapset odottivat innoissaan, milloin olisi oma vuoro valita kuva tabletin valikosta. Suosikkilauluiksi nousivat meillä Piippolan vaari ja Kärpänen istui -laulu. Piippolan vaari -laulussa oli kiva, kun mukana oli myös yllättäviä eläimiä, samoin tabletilta pystyi valitsemaan myös villieläimiä tai vaikkapa hyönteisiä. Lapsista oli myös mukavaa keksiä, miten eri eläimet ääntelevät. Kommunikointilaitteen omistaja alkoi myös neuvoa muita lapsia kuvien etsinnässä.

Iloa yhteisestä tekemisestä

Mari Rouhiainen kertoo, että Laulutin-kokeilu jopa ylitti hänen odotuksensa.

– Laulutaulujen ja kommunikointilaitteen yhteensovittaminen onnistui paremmin kuin olin ennalta odottanut. Yllättävintä itselleni kokeilussa oli se, miten paljon se lisäsi kokeiluun osallistuvien lasten yhteisöllisyyttä. Lapset, jotka aiemmin eivät paljoakaan olleet kommunikoineet toistensa kanssa yhdessä, alkoivat musiikkihetkellä etsiä yhdessä kommunikointilaitteelta tai laulutaululta sopivaa kuvaa ja iloitsivat yhteisestä tekemisestä.

Laulutaulujen kokeilu toi siis tunnetta joukkoon kuulumisesta ja lisäsi tasavertaisuutta lasten kesken.

– Laulutin-toimintamalli tukee mielestäni kokonaisvaltaisesti erilaisten lasten osallistumista ja vuorovaikutusta. Se opettaa ja vahvistaa lapsen oman mielipiteen ilmaisemista ja kommunikointia toisten lasten ja aikuisten kanssa, Rouhiainen kiteyttää.

Hän suositteleekin Laulutinta laajasti erilaisille ihmisille ja erilaisiin tilanteisiin.

–  Mielestäni Laulutin sopii ihan kaikille. Erityisesti siitä hyötyvät lapset, jotka tarvitsevat tukea puheen tuottamiseen tai ymmärtämiseen. Lisäksi Laulutin-toimintamalli tukee myös esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten lasten osallistumista ja yhteenkuuluvuutta ryhmässä. Toisaalta myös lapsen, joka on vaikka ujompi ilmaisemaan omaa mielipidettään ryhmässä, voi olla helpompi näyttää oma mielipide ensin kuvan avulla ennen rohkaistumistaan sanalliseen viestintään. Kuvat laajentavat myös ajattelua, kun kuvissa näkyy sellaisia asioita, joita lapsi ei välttämättä itse tulisi ajatelleeksi, ja toisaalta lapsella on mahdollisuus valita myös asia, jota valmiina olevista kuvista ei löydy. Oma näkökulmani painottuu ammattini ja tämän kokeilun vuoksi lähinnä lapsiin, mutta Laulutin sopii mielestäni oivallisesti käytettäväksi myös esimerkiksi puhevammaisten kirjolla olevien aikuisten kanssa.

– Laulutin sopii parhaiten lauluihin, joissa on valittavana erilaisia vaihtoehtoja, kuten eri eläimiä Piippolan vaari -laulussa ja kehonosia Kärpänen istui -laulussa. Erillisten musiikkihetkien ohella sitä pystyy hyödyntämään hyvin monissa eri tilanteissa, kuten aamupiirissä, siirtymissä ja odotteluleikkeinä, sekä yhdistämällä Lauluttimen leikki- ja muihin oppimistilanteisiin, Rouhiainen jatkaa.

Kaikki lähtee kuitenkin aikuisesta lähi-ihmisestä – ammattilaisesta tai läheisestä – ja hyvästä, keskittyvästä vuorovaikutuksesta.

– Joskus vuorovaikutuksen rakentaminen vaatii vaihtoehtoisia tai korvaavia kommunikointimenetelmiä, mutta hyvän vuorovaikutussuhteen lähtökohtana on kuitenkin aina aikuisen sensitiivisyys, jossa lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tätä Laulutin-toimintamalli tukee vahvasti. Varhaiskasvatuksen vahva emotionaalinen tuki, kannustus ja positiivinen huomiointi tukevat aikuisen ja lapsen, mutta myös lasten välisten luottamuksellisten ja lämpimien vuorovaikutussuhteiden kehittymistä – ja siitä lapsi hyötyy pitkälle tulevaisuuteen, Mari Rouhiainen kiteyttää.

Teksti: Jenni Saarilahti
Kuvat: Tikoteekki, Mari Rouhiainen

Lue lisää

• Artikkeli tässä Tikosen numerossa: Tikoteekki kehittää: Laulutin saa jokaisen lapsen osallistumaan
• Laulutin Tikoteekin verkkosivuilla