MAC-SIE – uusi, lupaava olemuskielisen kommunikoinnin arviointityökalu
MAC-SIE (Multidimensional Assessment of Communication in Individuals with Intellectual Developmental Disorders) on Itävallassa kehitetty arviointimenetelmä, jonka avulla voidaan hahmottaa kommunikoinnin kehitystä ilmaisun, ymmärtämisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osa-alueilla. Menetelmä ei keskity puutteisiin vaan tunnistaa erityisesti henkilön jo olemassa olevat taidot. Arviointi koostuu läheisten haastattelusta, ammattilaisen havainnoista sekä yksinkertaisista tehtävistä, ja sen käyttö on helppoa ilman erillistä koulutusta. Sitä voivat hyödyntää puheterapeuttien lisäksi esimerkiksi kommunikointiohjaajat ja opettajat.
Suomalaiset puhevamma-alan asiantuntijat tutustuivat MAC-SIE-arviointimenetelmään pari vuotta sitten.
– Kuulimme MAC-SIE-menetelmästä ensimmäisen kerran syyskuussa 2023 Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä EAMHID-konferenssissa, jossa itävaltalaiset Daniel Holzinger ja Johannes Fellinger esittelivät menetelmän otsikolla A Clinical Assessment Tool of Communication in Individuals with Severe to Profound Disorder of Intellectual Development. Esitys teki vahvan vaikutuksen: menetelmä oli selkeä, käytännönläheinen ja ennen kaikkea suunniteltu tavoittamaan kommunikoinnin kaikkein varhaisimmat kehitysvaiheet. Olemuskielisen kommunikoinnin arvioimiseen on tarjolla hyvin vähän luotettavia arviointivälineitä, kertoo Katja Burakoff, puheterapeutti ja asiantuntija Kehitysvammaliiton Tikoteekista.
Tikoteekki liittyi menetelmän kansainväliseen kokeiluryhmään konferenssin jälkeen. Pilotti käynnistyi pienimuotoisesti vuonna 2024 ja laajeni vuonna 2025. Suomalaisessa Tikoteekin koordinoimassa kokeiluryhmässä oli mukana puheterapeutteja HUSin eri arviointi-, konsultaatio- ja kuntoutusyksiköistä, joiden asiakkaiden kehitykselliset kommunikoinnin haasteet liittyvät useimmiten autismikirjoon tai kehitys-, liikunta- tai aistimonivammaisuuteen. Lisäksi MAC-SIE-menetelmää testattiin Valteri-koulu Ruskiksessa.
MAC-SIE-arviointimenetelmä on saksankielinen, mutta se käännettiin suomalaista pilottia varten englanniksi. Kokemukset olivat rohkaisevia: erityisesti menetelmän vaiheet 1–3 koettiin toimiviksi, koska ne sopivat hyvin olemuskielellä kommunikoivien lasten ja nuorten arviointiin. Käyttäjien mukaan MAC‑SIE:n selkeä etenemislogiikka koettiin hyödylliseksi. Arvioinnissa edetään kehitysvaihe vaiheelta, yhdistäen kliinikon havainnot ja vanhempien kokemukset. Menetelmässä on yhteensä kuusi vaihetta.
Kohti suomalaista jatkoa – HUS ottaa vetovastuun
Tikoteekin kansainvälisenä yhteistyökumppanina on toiminut Itävallan Barmherzige Brüder Linzin Institut für Sinnes- und Sprachneurologie ja sen Zentrum für Kommunikation und Sprache. Yksiköt ovat erikoistuneet kommunikoinnin, kielen ja kuulon arvioimiseen ja tutkimiseen. Dr. Daniel Holzinger johtaa MAC‑SIE‑menetelmän kehitys‑ ja tutkimustyötä, ja suomalainen pilotti on osa tätä kansainvälistä yhteistyötä.
Vuoden 2026 alusta lähtien yhteistyötä koordinoi HUSin puheterapeutti Sari Juhala, jonka yksikössä MAC‑SIE on jo suomennettu ja jossa myös kommunikointiohjaajat ovat ottaneet sen käyttöönsä. Suomessa odotetaan tällä hetkellä itävaltalaisen tutkimuksen valmistumista ja menetelmän lopullista versiota. Lisäksi suomalaisessa pilottiryhmässä on herännyt kiinnostus mahdolliseen ”mini-MAC-SIE” -työkaluun, joka rajautuisi erityisesti kaikkein varhaisimpien kommunikointivaiheiden arviointiin.
Sari Juhala kertoo heti kiinnostuneensa MAC-SIE-menetelmästä.
– Alkuperäinen kimmoke oli minullakin tuo luento. Siinä hetkessä jotain tärähti! Kävin juttelemassa luennoitsijan kanssa ja kysyin, voisinko käyttää menetelmää. Olin aloittanut työt HUSin kehitysvammalääketieteen yksikössä ja pohdin, mitä strukturoitua arviointimenetelmä voisin käyttää erityisesti asiakkailla, jotka kommunikoivat esikielellisin keinoin eivätkä käytä kommunikoinnissa puhetta tai symboleja. Aikuisasiakkaille sopivaa menetelmää ei oikein ollut. MAC-SIE-menetelmässä hyvää oli esimerkiksi helppo käytettävyys: kaikki tarvittava on koottu yhteen lomakkeeseen.
Sari Juhala käyttää menetelmää esikielellisten henkilöiden kanssa sekä HUSissa että omassa ammatinharjoittajan työssään. – Käytän etenkin MAC-SIE:n alkupään arvioita. Menetelmän kolme ensimmäistä osiota eivät ole kielisidonnaisia, mutta kolme viimeistä ovat. Näiden vaiheiden arvioimiseen löytyy Suomessa muitakin arviointivälineitä ja testejä.
Juhalan mielestä menetelmän parhaimpiin puoliin kuuluvat yksityiskohtaiset kysymykset. Ne antavat hyvää tietoa siitä, millaiset kommunikointimenetelmät tietylle henkilölle sopivat ja millaista kommunikointisuhdetta hänen kanssaan kannattaa luoda. – Sen avulla saat tarkkoja ideoita, siitä miten henkilön kanssa on hyvä kommunikoida.
– Esimerkiksi eräs kommunikointiohjaaja kertoi kokemuksesta, jossa kehitysvammapsykiatrian osastolle tuli uusi haastava asiakas. Ohjaaja arvioi häntä MAC-SIE:n avulla yhdessä muiden työntekijöiden kanssa ja kuvasi, että ’homma aukesi’. Menetelmän avulla työntekijät saivat yhteisen ymmärryksen asiakkaasta ja siitä, miten hänen kanssaan kommunikoidaan. Esimerkiksi lausetasoinen kuvilla ilmaisu ei toiminut tuon asiakkaan kanssa.
Sari Juhala lisää, että MAC-SIE antaa tietoa ja kirkastumisen hetkiä myös asiakkaiden lähi-ihmisille.
– Työkalu auttaa havainnollistamaan lähi-ihmisille, mistä puhutaan, kun puhutaan esikielellisestä kommunikaatiosta. Asiaa on usein vaikea ymmärtää, jos siitä ei ole aiempaa kokemusta. MAC-SIE auttaa ymmärtämään, mikä kaikki on kommunikaatiota.
Kokemukset uudesta menetelmästä ovat siis lupaavia. Koska menetelmän kehittämistyö jatkuu yhä eikä menetelmää ole käännetty vielä kokonaan englanniksi, saati suomeksi, sitä ei ole voitu julkaista laajempaan käyttöön. Tämä on kuitenkin tavoitteena.
Jos haluat lisää tietoa MAC-SIE-menetelmästä, voit ottaa yhteyttä Sari Juhalaan (sari.juhala[at]hus.fi).
Teksti: Katja Burakoff, Jenni Saarilahti
Kuva: MAC-SIE / Tikoteekki
Kirjoita kommentti