Puhevammaisen ihmisen täytyy voida luottaa, että tulkki osaa ammattinsa ja toimii eettisesti

 

En voi olla hiljaa, kun törmään epäkohtaan, jossa tulkkauspalvelun toteuttaja toimii väärin puhevammaista ihmistä kohtaan, niin että se saattaa hänet hyvin epämiellyttävään tilanteeseen, vaikuttaa hänen kuulluksi tulemiseensa ja pahimmillaan vaikuttaa myös hänen itsetuntoonsa.

Olin puheenjohtajana keskustelutilaisuudessa, jossa käsiteltiin puhevammaisten tulkkauspalvelua. Mukana oli palvelua tuottavia viranomaisia ja neljä puhevammaista henkilöä, joista kahdella oli käytössään uusi, ensimmäistä kertaa heitä tulkkaava puhevammaisten tulkki. Toinen tulkeista toimi ammattimaisesti, tulkkasi asiakkaan viestit sellaisina kuin asiakas ne esitti eikä tuonut itseään tykö. Toinen tulkeista taas käynnisti kokouksen esittelemällä aivan ensimmäisenä osallistujana itsensä. Kokouksen aikana hän tulkkasi asiakasta muuttaen hänen käyttämiään sanoja toisiksi ja aloittamalla tulkkauksen aina ”Ella sanoi …” -lauseilla. Hän ei ollut ehtinyt perehtyä kunnolla asiakkaan kommunikointitapaan, ja hänellä oli suuria vaikeuksia ymmärtää asiakkaan epäselvää puhetta. Hän myös käytti lopussa oman puheenvuoron, kun kokouksen puheenjohtaja kysyi, onko jollain vielä jotain sanottavaa tai kommentoitavaa. Tilanne oli epäoikeudenmukainen Ellalle ja epämiellyttävä kaikille.

Kävimme keskustelua asiasta Ellan ja viranomaistenkin kanssa. Ella antoi palautetta tulkin käytöksestä tulkille ja tuottajalle, mutta tilanne ei muuttunut seuraavassakaan tulkkaustilanteessa.

Tulkin epäammattimainen toiminta vaarantaa erityisesti ne palvelun käyttäjät, jotka ovat haavoittuvassa asemassa eivätkä uskalla nostaa asiaa esille tai sanoa asiasta. Mitä siis voimme tehdä? On tärkeää, että nostamme asian esille ja näkyväksi jo opiskeluvaiheessa mutta myös palveluntuottajien ja ammatissa toimivien puhevammaisten tulkkien kesken.

Tulkkien ammattieettiset säännöt ovat selkeät ja ymmärrettävät. Toivon, että niistä käytäisiin laajempaa keskustelua, arvioitaisiin ja pohdittaisiin tulkkien omia toimintaperiaatteita, arvioitaisiin aika ajoin omaa toimintaa ja niitä arvoja, joita jokainen meistä kantaa. Tärkeintä olisi ymmärtää, kuka on asiakas ja mitä ja ketä varten meillä on olemassa vammaisten tulkkauspalvelu. Toki asia ei ole aivan näin yksinkertainen – peiliin katsominen ei auta, jos siellä näkyvää todellisuutta ei tunnisteta.

Puhevammaiset ihmiset tarvitsevat tulkkauspalvelun, jonka toteuttaja on koulutuksen saanut luotettava ammattilainen, joka toimii tulkkien ammattieettisten sääntöjen mukaan. Niihin on kirjattu ne periaatteet, jotka tekevät tulkkauspalvelusta ainutlaatuisen, vammaisia ihmisiä kunnioittavan palvelun. Jatkamme asian näkyväksi tekemistä yhteistyössä Suomen Puhevammaisten tulkit ry:n kanssa.

Eija Roisko
Tikoteekin johtaja

Esimerkin kertomiseen on saatu asianosaisen puhevammaisen henkilön lupa. Hänen nimensä on muutettu.

Asioimistulkin eettiset ohjeet

1. Tulkilla on salassapitovelvollisuus.
2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta.
3. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän on esteellinen.
4. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää pätevyyttä.
5. Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa.
6. Tulkki tulkkaa kattavasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta.
7. Tulkki on puolueeton viestinvälittäjä eikä anna tunteidensa, asenteidensa ja mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä.
8. Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä eikä toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan muita kuin tulkkaustehtäviä.
9. Tulkki käyttäytyy tilanteen ja toimeksiannon vaatimalla tavalla.
10. Tulkki ilmoittaa seikoista, jotka vaikeuttavat oleellisesti tulkkausta tulkkaustilanteessa.
11. Tulkki ei toimi ammattikuntaansa haittaavalla tavalla.
12. Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.