Video on tutkitusti vaikuttava väline

OIVA-ryhmissä videopohjainen ohjaus on tärkeä osa työskentelyä.

Videoavusteisen vuorovaikutuksen ohjauksen (Video Interaction Guidance, VIG) uranuurtaja, psykologi Hilary Kennedy vieraili helmikuussa Tikoteekissa kertomassa uusimmista videopohjaisen ohjauksen tutkimuskuulumisista. Kennedy arvioi, että videointerventioiden suosio ja niiden käyttöön kouluttautuminen lisääntyvät tulevina vuosina merkittävästi sekä Englannissa että muualla maailmassa.

Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että videokuvaan ja siihen liitettyyn reflektiiviseen keskusteluun perustuvat menetelmät vaikuttavat myönteisesti ja pysyvästi ohjattavien hyvinvointiin. Lisäksi ne ovat kustannustehokkaita, koska muutokseen päästään yleensä lyhyemmässä ajassa kuin muilla kuntoutusmalleilla. Englannissa VIG-menetelmä mainitaan uusimmassa varhaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen hoitosuosituksissa näyttöön perustuvana hoitomenetelmänä (NICE Guidelines, Social and emotional wellbeing, early years). Suomessa VIG on käytössä erityisesti perhetyössä ja sen koulutuksesta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten kuntoutussäätiö Paimiossa.

Paljon samaa kuin OIVAssa

OIVA-vuorovaikutusmalli ja OIVA-ohjaajakoulutus ovat menetelminä hyvin samankaltaisia taustateorioiltaan ja käytännön sovelluksiltaan kuin VIG ja siihen pohjautuva VERP (Video Enhanced Reflective Practice). Pelkkä kuva ja sen katsominen eivät riitä aikaansaamaan muutosta vaan tarvitaan onnistunut ohjaussuhde ja osaava ohjaaja. Ohjauksessa saavutettu myönteinen muutos rakentuu kolmen tekijän varaan: 1. vuorovaikutukseen virittynyt ja reflektoiva ohjaaja vahvistaa ja mallittaa myönteistä vuorovaikutussuhdetta, 2. myönteisen vuorovaikutuksen näkeminen videolta haastaa katsojan aikaisempia ajatusmalleja ja vahvistaa ohjattavan itsetuntoa, ja 3. kokemus vastavuoroisesta ja sensitiivisestä vuorovaikutuksesta lisää ohjaajan, ohjattavan ja vuorovaikutuskumppaneiden hyvinvointia ja joustavuutta erilaisissa tilanteissa.

Myönteistä vuorovaikutusta tarvitaan kaikilla tasoilla

OIVAssa LOVIT-muistisääntö toteutuu kaikilla tasoilla: puhevammaisen ihmisen ja työntekijän kohtaamisessa, OIVA-ohjaajan ja ryhmän vuoropuhelussa ja OIVA-ohjaajaopiskelijoiden ja -kouluttajien välisessä keskustelussa. VIG-menetelmässä puhutaan soinnutetusta vuorovaikutuksesta (engl. attunement) ja siitä, miten se näkyy käytännön tekoina tavassa, jolla kumppani, ohjattava tai työnohjaaja osoittaa kiinnostustaan ja rohkaisee toista olemaan aloitteellinen. Kiinnostuksen merkkejä ovat: myönteinen, kiinnostusta välittävä olemus, toisen puoleen kääntyminen, ajan ja tilan antaminen, hymyileminen, myönteinen äänensävy ja asento sekä asioiden ääneen ihmetteleminen. Aloitteellisuuteen rohkaiseminen puolestaan toteutuu, kun kumppani odottaa, käyttää ystävällistä äänensävyä, kuuntelee aktiivisesti, huomaa aloitteet, nimeää myönteisesti mitä näkee, kuulee, ajattelee ja tuntee toisen tekevän sekä nimeää mitä itse tekee, ajattelee ja tuntee.

Hilary Kennedy (kesk.) uskoo videointerventioiden lisääntyvän. Hilaryn vasemmalla puolella Kaisa Martikainen ja oikealla puolella Katja Burakoff.Hilary Kennedy (kesk.) uskoo videointerventioiden suosion lisääntyvän merkittävästi. Hilaryn vasemmalla puolella Kaisa Martikainen ja oikealla puolella Katja Burakoff.

Ohjaajan osaamiseen kannattaa satsata

Kennedyn mukaan VIG-menetelmän vahvuus on jatkuva osaamisen kehittäminen ja työnohjaus, joka toteutuu läpinäkyvästi kaikilla koulutustasoilla. Ohjaajaksi valmistuvan on osoitettava oma osaamisensa ja täytettävä tietyt tarkasti määritellyt kriteerit. Keskustelu Kennedyn kanssa haastoi meidät Tikoteekin OIVA-kouluttajat pohtimaan, miten tämä toteutuu OIVA-ohjaajakoulutuksessa ja valmiiden OIVA-ohjaajien ammattitaidon tukemisessa. OIVAa on siis myös syytä huoltaa ja kehittää edelleen.

Teksti: asiantuntija, OIVA-kouluttaja Katja Burakoff | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).