Sambiassa palveluita kehittämässä

Kehitysvammaliitto aloitti kehitysyhteistyön Sambiassa jo 1980-luvulla, jolloin siellä aloitettiin ulkoasianministeriön tuella kehitysvammaisten nuorten ammattikoulutushanke. Tämän hankkeen jälkeen Kehitysvammaliitto on vienyt Sambiaan tuetun työllistämisen mallia ja edelleen 2000-luvulla kehitysvammaisten tyttöjen ja naisten vertaisryhmätyötä. Hankkeen viimeisenä vuonna 2014 toteutettiin yhteistyöjärjestö ZAEPD:ssa (Zambia Association on Employment for Persons with Diasabilities) jäsenkysely, jonka tuloksiin perustuen ZAEPD siirsi toiminnan painopistettä kehitys- ja puhevammaisten lasten palvelujen kehittämiseen Sambiassa. Kesäkuussa 2016 järjestö aloitti uuden varhaisen vuorovaikutuksen hankkeen Suomen suurlähetystön paikallisten määrärahojen turvin yhdessä Sambian terveysministeriön kanssa. Kehitysvammaliiton Tikoteekki on mukana projektissa kouluttajana.

 

Kuvassa vasemmalta oikealle Bidemi Coker, Annakaisa Ojanen, Maxwell Chibwe ja Iida Kalmanlehto.

Lowtech-ratkaisut ensisijaisia

Tikoteekin osuus toteutettiin syksyllä 2016 ja keväällä 2017, kun kävin kouluttamassa muutaman päivän ajan klinikoiden hoitajia, vapaaehtoisia, lääkäreitä, terveysministeriön virkamiehiä sekä vammaisten lasten vanhempia.

Ensimmäisen koulutuksen painopisteenä oli alle viisivuotiaan lapsen normaali kehitys. Tämän kautta päästiin käsiksi kehityksessä mahdollisesti tapahtuviin poikkeamiin sekä siihen, miten näitä voi huomata. Lisäksi opiskelijoiden kanssa perehdyttiin vuorovaikutusta vahvistavaan HYP-malliin. HYP:n avulla voidaan tukea lapsia, joilla on poikkeava tai viivästynyt kehitys. Malli on helposti toteutettavissa myös Sambiassa.

Toisessa koulutuksessa keskityttiin kommunikoinnin ongelmiin sekä puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Vaikka koulutuksessa esiteltiin myös teknisiä ratkaisuja, keskityttiin työryhmissä erityisesti lowtech-ratkaisuihin, joita on helppo käyttää Sambiassa. ZAEPD sai myös tuliaisina Sambian ensimmäisen kommunikointilaitteen. Tilanne kommunikointiongelmien suhteen on maassa kovin haasteellinen: viime vuoteen asti koko maassa on ollut yksi puheterapeutti, nyt hänkin on muuttanut pois.

Neuvolakäynteihin enemmän aikaa

Hankkeen yksi tavoitteista on tiedon levittäminen. Koulutuksessa on ollut mukana mm. vapaaehtoistyöntekijöitä ja Lusakan neuvoloiden hoitajia, joiden tarkoituksena on viedä saamaansa tietoa omaan yhteisöönsä ja levittää sitä kollegoilleen.

Yksi ilahduttavimmista kommenteista tuli Kalingalingan klinikan hoitajalta: ”Nyt ymmärrän, että minun täytyy lapsen ja äidin tavatessani katsoa myös lasta, ei vain keskustella äidin kanssa. Minun pitää katsoa, kuinka lapsi tulee kontaktiin ja toimiiko lapsi ikänsä mukaisesti”. Perinteisesti neuvolakäynti on nopea: lapsi saa rokotuksen ja hänet punnitaan ja mitataan. Keskustelu äidin kanssa on melko lyhyt.

Yksi koulutettavien toive olikin, että neuvolakäynteihin saadaan enemmän aikaa ja rauhaa. Ministeriön virkamiehet kirjasivat ylös kaikki koulutuksessa esiin tulleet toiveet. Käydyissä keskusteluissa annettiin ymmärtää, että asioille tullaan tekemään jotain.

Vapaaehtoiset tiedonvälittäjinä

Vapaaehtoistyö on tärkeä kantava voima Sambian terveydenhuollossa: hoitajilla ja lääkäreillä on niukasti aikaa potilailleen. Vapaaehtoistyöntekijät välittävät tietoa ja antavat tukea heille, jotka sitä tarvitsevat. Yksi iso autettavien ryhmä on HIV- ja AIDS-potilaat.

Keskustelin koulutuksessa olleiden vapaaehtoisten, Mathew N. Mwanzan, Catherine Yanikan, Lenau Siwechekewan, Catherine Sakalan, James Nyirendan ja Thandi Mhlangan kanssa heidän toimistaan terveydenhuollossa. Vapaaehtoisina he saavat osallistua erilaisiin koulutuksiin ja he ottavat uudet tiedot innolla vastaan kun tällaisia on saatavilla.

Tapaamani vapaaehtoiset toimivat eri klinikoilla Lusakassa hoitajien tukena. He kertoivat kaikki lähteneensä mukaan, koska he halusivat auttaa yhteisöään, jossa on paljon tarpeita. He kokevat saavansa palkakseen suurta iloa pystyessään auttamaan muita. ”Kun ihmiset ovat saaneet ruokansa, sen jälkeen tarpeet ovat toisenlaiset: tarvitaan ihmistä kulkemaan vierellä, tuomaan tietoa, ymmärrystä ja apua.”

Koulutuksessa mukana olleet kokivat pystyvänsä nyt löytämään paremmin ne lapset, jotka mahdollisesti tarvitsevat tukea. He myös osaavat antaa tietoa perheelle. ”On tunne, että olemme päässeet vasta alkuun jonkun suuren ja hyvän äärelle.” Heillä oli olo, että he haluavat oppia vielä paljon enemmän. Koulutuksessa pidetyt konkreettiset työpajat antoivat heille ideoita tulevaan toimintaan ja tiedon välitykseen. He aikovat hyödyntää erityisesti näitä kokemuksia jatkossa.

Seuraavaksi Sambiassa pohditaan, miten lähdetään rakentamaan omaa kommunikoinnin apuvälinejärjestelmää. Mukana ollut ministeriön virkamies oli sitä mieltä, että asioihin voidaan ja tullaan vaikuttamaan. Yhteistyö Tikoteekin kanssa jatkunee.

Teksti: Annakaisa Ojanen, asiantuntija | Kuva: Annakaisa Ojanen | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).