Visioita tulevaisuuden kommunikointiohjelmista

Yli 20 vuotta huipputeknologian alalla Nokialla ja Microsoftilla toiminut Petteri Alinikula visioi Tikoteekin toimeksiannosta tulevaisuuden AAC-työkalua. Kesällä 2016 valmistuneessa selvityksessä Alinikula pureutuu niihin mahdollisuuksiin, joita teknologioiden nopea kehitys tarjoaa AAC-kommunikointiohjelmille.

Selvityksen lähtökohdiksi oli määritelty kaksi aluetta: 1) Uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet AAC-työkalujen parempaan personointiin. 2) Valtavirtateknologioiden soveltuvuus puhe- ja kehitysvammaisten kommunikointiin.

Selvitystä tehdessään Alinikula käytti menetelminään haastatteluja, kirjallisuustutkimusta sekä osallistumista CSUN-konferenssiin San Diegossa keväällä 2016. CSUN on maailman johtava vuosittainen tietotekniikkaa ja esteettömyyttä käsittelevä konferenssi.

Vision kulmakiviä ovat personointi, tunneilmaisu, kontekstuaalisuus ja verkkoympäristö

Selvityksen löydösten pohjalta luotiin visio siitä, mihin kommunikointiohjelmat tutkimuksen ja tuotekehityksen valossa tulevat kehittymään. Kaikki visiossa esitettävät ominaisuudet löytyvät joko markkinoilla olevista tuotteista tai tutkimusryhmien tutkimusagendalta. Mistään markkinoilla olevasta tuotteesta ei kuitenkaan löydy monia esitettävistä ominaisuuksista, joten aivan lähitulevaisuudessa ei vision mukainen kokonaisuus ole tulossa markkinoille.

Vision pohjana on AAC-työkalun perusasettelu, jossa ”tulopuolella” käyttäjä valitsee kosketusnäytöltä haluamiansa sanoja vastaavat symbolit ja muodostaa lauseita ja ”lähtöpuolella” syntesoija lukee muodostetun lauseen ääneen. Jatkossa kommunikointiohjelmisto ei ole enää eristyksissä ympäristöstään vaan yhteyksissä sekä fyysiseen ympäristöön että verkkoympäristöön.

 

Visiossa tarkastellaan olemassa olevia ja kehittyviä teknologioita tulo- ja lähtöpuolella sekä yhteyksiä fyysiseen ja verkkoympäristöön. Näiden neljän dimension lisäksi tarkastellaan, mitkä teknologiat voisivat lisätä toiminnallisuutta tulo- ja lähtöpuolen sekä ympäristöjen leikkauskohdissa.

Vision eri toiminnallisuusalueet sisältävät seuraavat teknologiat ja toiminnallisuudet:
1. osittaisen puheen hyödyntäminen, iiris-seuranta, aivoaallot
2. kommunikaation edistäminen puheen personoinnilla ja tunneilmaisulla
3. kommunikaation ennustamisen parantaminen kontekstuaalisuudella
4. data-analyysi, analytiikkaa kommunikaation etenemisestä ja aktiivisuudesta, suunnitelmat etenemisen nopeuttamiseksi
5. kommunikaation rikastuttaminen lisäämällä interaktiivisuutta. Kannettavien laitteiden, tablettien ja älypuhelimien, tarjoaman multimedian (valokuvat, videot, audio) hyödyntäminen.
6. mahdollisuus jakaa sisältöjä tehokkaasti (sama sisältö aina käytössä ja valmista kommunikaatiosisältöä ostettavissa ja myytävissä verkkokaupassa)
7. samasta sisällöstä eri alijoukko käytettävissä eri ympäristöissä eri laitteissa: taulutietokone-älypuhelin-älykello.
8. mahdollisuus verkostoitumiseen lähettämällä viestejä sekä kytkeytymällä sosiaaliseen mediaan
(kouluympäristössä verkkoyhteys mahdollistaa yhteistyön oppilaan, opettajan ja vanhempien välillä)

Pienet globaalit markkinat

AAC-kommunikointiohjelmien globaalit markkinat ovat melko pienet. Tärkeimpänä syynä lienee se, että puhe- ja kehitysvammaisten asiakaskunta on kovin kirjava: asiakkailla on hyvin erilaisia tarpeita ja yhdellä ratkaisulla ei voida kovin laajaa asiakasjoukkoa palvella. Opetuksessa ja terapiassa näyttää olevan myös jonkin verran asenteellisuutta uutta teknologiaa vastaan. Markkinoiden pienuus ja pirstaleisuus heijastuvat siihen, etteivät ohjelmistot kehity samalla kiihtyvällä tahdilla kuin massamarkkinoiden valtavirtateknologiat.

Verkkopalvelut, jotka dominoivat yleisesti ohjelmistoalalla, tekevät vasta tuloaan AAC-kommunikaatio-ohjelmistoihin. Ensimmäinen varteenotettava verkossa toimiva AAC, Boardmaker Online, on vasta äskettäin tullut markkinoille. Boardmaker Onlinen merkitys on erittäin suuri ja palvelun ympärille on nopeasti kehittynyt laaja yhteisö Yhdysvalloissa. Laaja yhteisö tarjoaa kiistattomia etuja esimerkiksi sisältöjen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Boardmaker Onlinesta on nopeasti kehittymässä hallitseva työkalu.

AAC-kommunikaatio-ohjelmistojen hidasta kehitystä kuvaa se, että markkinoilla on edelleen hyvin vanhanaikaisella teknologialla toteutettuja laitteita ja ohjelmistoja. Siirtyminen erikoistuneista laitteista iPadeihin ja muihin taulutietokoneisiin etenee, mutta hitaasti. Massamarkkinoiden taulutietokoneiden etuina ei ole ainoastaan hinta vaan myös helppo mahdollisuus rikastuttaa kommunikaatiota sovelluksilla ja multimedialla.

Teknologialähtöinen AAC-tutkimus

Maailmalta ei löydy kovin montaa aktiivista tutkimusryhmää, jotka kehittävät uusia teknologioita AAC-työkaluihin. Keskeisimmät tässä selvityksessä identifioidut ryhmät ovat Pennsylvania State University, Dundee University ja Oregon Health and Science University. Ryhmissä tehdään tutkimusta mm. kommunikaation rikastuttamisesta, osittaisen puheen hyödyntämisestä ja kontekstuaalisuudesta. Data-analyysistä ja oppimistulosten parantamisesta analytiikan keinoin ei yllättäen löytynyt merkittäviä uusia tutkimusavauksia. Tutkimus maailmalla on hyvin pirstaleista ja siitä on vaikea saada kokonaiskäsitystä.

Puhesynteesi kehittyy erityisesti englannin kielen osalta niin, että koko ajan voidaan tarjota enemmän puheen sävyjä ja edetä sitä kautta kohti syntesoidun puheen tunneilmaisua. Myös puheentunnistus paranee nopeasti.

Radikaalit innovaatiot, joissa kokonaan haastettaisiin nykyisten kommunikointiohjelmien käyttötavat, loistavat poissaolollaan. Lopulta nykyiset digitaaliset ratkaisut eivät ole juurikaan muuttaneet perusajatusta paperisista kansioista, joista kommunikaatioon tarvittavat symbolit valitaan. CSUN 2016 -konferenssissa havaittu korealaisten vahva esiinmarssi antaa viitteitä siitä, että alan uudet innovaatiot saattavatkin tulla Aasian suunnasta.

Koska kommunikointiohjelmien tarjoama käyttökokemus perustuu pitkälti puheteknologioihin, on tilanne Suomen pienellä kielialueella erityisen haastava. Uhkakuvana Suomessa on syrjäytyminen siitä rikkaasta kommunikaatiosta, jota teknologiat tulevat lähitulevaisuudessa tarjoamaan puhe- ja kehitysvammaisille englanninkielisessä maailmassa.

Lataa Petteri Alinikulan  raportti ”Selvitys uusista teknologioista puhe- ja kehitysvammaisten kommunikaation tukemiseen” kokonaisuudessaan (pdf)

Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).