Just-in-time: oikeaan aikaan oikeassa paikassa

Just-in-Time (JIT; suom. myös JOT ”juuri oikeaan tarpeeseen”) on melko uusi käsite AAC-kentällä , mutta yritysmaailmassa sitäkin tunnetumpi.  Asiakkaan tarvitsema tuote valmistetaan asiakkaan toivomuksen mukaan ja toimitetaan vasta silloin, kun sitä tarvitaan. Kommunikoinnin apuvälineiden, ohjelmien ja sovellusten kehittyessä JIT-ajattelua on alettu soveltaa yhä enemmän myös kommunikoinnin kuntoutukseen.

Visuaaliset lähestymistavat ja kehittynyt mobiiliteknologia kuten tabletit ja älypuhelimet sekä uudet, helppokäyttöiset kommunikoinnin sovellukset tukevat jokapäiväistä kommunikointia ja mahdollistavat entistä joustavamman ja asiakaslähtöisemmän tavan opettaa ja harjoitella kieltä ja sen käyttöä. Myös vuorovaikutustilanteen aikana on mahdollista luoda ja valita uutta sanastoa, opettaa uusia käsitteitä ja navigointia ja hyödyntää symboleja tai muita visuaalisia, auditiivisia tai tuntoaistimuksiin perustuvia esitysmuotoja oppijan tarpeen mukaan.  Henkilö on osallinen oman kielensä rakentamisessa ja saa tarvitsemansa tuen juuri silloin ja siinä muodossa kuin hän tarvitsee.

Kuntouttajalta tämä edellyttää kokonaan uudenlaista ajattelutapaa, taitoa heittäytyä tilanteeseen ja kykyä toimia ”lennossa” (Schlosser ym. 2016). Hänen tehtävänään on katsoa kutakin tilannetta uutta taitoa opettelevan henkilön näkökulmasta sekä havainnoida, tunnistaa ja tulkita, mitä oppija milloinkin tarvitsee. Opetustuokiot eivät tapahdu itsestään vaan kuntouttajalla on aina mielessään kuntoutustavoite  ja hän osaa tunnistaa, milloin ja miten tavoitteen mukaista asiaa kannattaa harjoitella.

Viimeisimmässä kansainvälisessä ISAAC 2016 -konferenssissa oli useita esityksiä, joissa käsiteltiin Just-in-Time -ajatteluun pohjautuvia tutkimuksia ja käytännön sovelluksia. Esittelen tässä niistä kaksi.

Nopea ja helppo VSD-tekniikka

Janice Light tutkimusryhmineen oli sitä mieltä, että monien kommunikointisovellusten käyttäminen on tätä nykyä niin työlästä, että perheillä ja ammattilaisilla ei ole aikaa päivittää tarvittavaa sanastoa. Ohjelmat ovat lisäksi niin monimutkaista, että niitä on lähes mahdotonta tehdä itse tilanteessa ja tämän vuoksi moni lapsi on vailla juuri sitä sanastoa, jota hän tarvitsisi voidakseen osallistua vuorovaikutukseen ikätovereidensa kanssa ja itselleen tärkeissä tilanteissa.

Esityksessään Light esitteli osatutkimuksia, joissa oli hyödynnetty Visual Scene Display -tekniikkaa (mm. tilanteessa otettuja valokuvia ja niihin lisättyjä aktivointipisteitä) ja osallistettu lapsia itseään ja heidän läheisiään tarvittavan sanaston lisäämisessä ”just-in-time”.

Kolmen eri sovelluksen (Autismate, GoTalkNow, EasyVSD) vertailussa osoittautui, että tekniikkaan perehtymättömätkin osasivat vuorovaikutustilanteen aikana lisätä sovellukseen sanastoa pelkän kirjallisen ohjeistuksen avulla. Suomessakin laajasti käytössä oleva GoTalkNow-sovellus oli toiseksi helpoin ja nopein käyttää. Kumppanin kannalta haastavinta oli keskittyä samaan aikaan sekä laitteen käyttämiseen että lapseen. Pienten vaikeasti puhevammaisten lasten perheet oppivat kuitenkin nopeasti soveltamaan JIT-ajatusta tavallisiin kotona tapahtuviin leikkitilanteisiin ja valmistamaan lasta kiinnostavaa ja eri tilanteissa tarvitsemaa sanastoa yhdessä lapsen kanssa. Myös lasten vuorottelutaidot vahvistuivat ja he osasivat käyttää oppimiaan taitoja kodin ulkopuolisissa tilanteissa.

ISAAC 2016: Janice Light, Changing the paradigm: Just-in-Time programming  of AAC apps for children with complex communication needs. Esityksen diat pdf-muodossa (aac.psu.edu)

Rannekello puheen ymmärtämisen tukena

Prologue2Go-ohjelma Applen älykellossa

Pienten mukana kuljetettavien apuvälineiden avulla moni kumppaninsa tukea kommunikoinnissaan tarvitseva voi saada tarvitsemansa tuen entistä huomaamattomammin ja juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee. JIT-teknologian avulla tukihenkilö voi esimerkiksi lähettää omalta laitteeltaan navigointivihjeen, joka helpottaa käyttäjää löytämään tilanteessa tarvitsemansa symbolin omasta kommunikoinnin apuvälineestään tai rohkaisevan palautteen (esim. peukku ylös), kun hän osaa käyttää harjoittelemaansa taitoa uudessa tilanteessa keskustelukumppaninsa kanssa. Myös kielellisten käsitteiden ymmärtämisen tueksi voidaan lähettää visuaalisia vihjeitä.

O’Brien esitteli tutkimusryhmänsä alustavia tuloksia tutkimuksesta, jossa autismin kirjon lapsia ja nuoria oli opetettu hyödyntämään Apple Watch -laitetta puheen ymmärtämisen tukena. Tutkimuksessa visuaalista tukea muokattiin vaiheittain lapsen tarpeen mukaan. Autismin kirjon lapset, jotka eivät ymmärtäneet sanallisia ohjeita, pystyivät kellon näyttöön ilmestyvän visuaalisen symbolin tai videon avulla suoriutumaan tehtävästä aiempaa itsenäisemmin sen sijaan, että kumppani olisi tullut ohjaamaan heitä kädestä pitäen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että myös ohjauksen tavat saattavat jatkossa muuttua AAC-kentällä.

ISAAC 2016: O´Brien, Just-in-Time Supports: Delivery and use through wearable technology

Lisätietoa:
Schlosser, R.A., Shane, H.C., Allen, A.A., Abramson, J., Laubscher, E. & Dimery, K. (2016). Just-in-Time Supports in Augmentative and Alternative Communication. Journal of Developmental and Physical Disability, 28: 177-193.

Teksti: asiantuntija Katja Burakoff | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).